{"edktunnus":"EDK-2026-AK-38677","eduskuntatunnus":"PTK 72/2026 vp","asiakirjatyyppinimi":"Pöytäkirja","asiakirjatyyppikoodi":"PTK","vireilletuloEduskuntatunnus":null,"vireilletuloAsiatyyppiNimi":null,"vireilletuloAsiatyyppikoodi":null,"nimeketeksti":"Tiistai 21.7.2026 klo 12.00—21.08","valiokuntanimi":null,"laadintapvm":"2026-07-21","htmlSaatavilla":true,"liiteSaatavilla":true,"toimijaLaatija":{"henkilo":null,"yhteiso":"Täysistunto"},"asiasanat":[],"asiakohta":null,"kielikoodi":"fi","viimeisinJulkaisuajankohta":"2026-09-17T13:30:47.957+00:00","valtiopaivavuosi":"2026","vaalikausitunnus":"2023-2026","snippet":null,"asiakirjaKohtanumero":null,"fullText":"Pöytäkirja\n\nPTK 72/2026 vp\nTäysistunto\nTiistai 21.7.2026 klo 12.00—21.08\n\nTäysistunto alkoi klo 12.00. Täysistunto keskeytettiin klo 20.59. Täysistuntoa jatkettiin klo 21.05. Täysistunto päättyi klo 21.08.\nPuhetta johtivat puhemies Jussi Halla-aho (12.00—14.00, 18.00—19.57 ja 21.05—21.08), toinen varapuhemies Tarja Filatov (14.00—16.00) ja ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (16.00—18.00 ja 19.57—20.59).\n1 Nimenhuuto\nNimenhuutoraportti\nLiite 1A\nToimitettiin nimenhuuto. 2 Ilmoituksia 2.1 Muut ilmoitukset\nPuhemies on 17.7.2026 tehnyt eduskunnan työjärjestyksen 3 §:n 2 momentin nojalla päätöksen kutsua eduskunta jatkamaan 23.6.2026 pidetyn täysistunnon jälkeen keskeytettyjä vuoden 2026 valtiopäiviä. Tämä päätös on 17.7.2026 lähetetty kansanedustajille kutsuna kokoontua täysistuntoon tiistaina 21.7.2026 kello 12. 2.2 Valtioneuvoston tiedonannot\nValtioneuvosto on 20.7.2026 antanut eduskunnalle tiedonannon VNT 1/2026 vp puoliväliriihen Garden Helsinki -hanketta koskevasta ehdollisesta tukipäätöksestä ja Suomen kulttuuri- ja liikuntapaikkarakentamisesta. 2.3 Hallituksen esitykset\nValtioneuvosto on 25.6.2026, 2.7.2026 ja 9.7.2026 antanut hallituksen esitykset HE 119-129/2026 vp. 2.4 Valtioneuvoston selonteot\nValtioneuvosto on 25.6.2026 antanut eduskunnalle selonteon VNS 6/2026 vp: Valtioneuvoston selonteko – Uusi suunta Suomen digitaaliseen kompassiin. 2.5 U-asiat\nPuhemies on lähettänyt valiokuntiin Euroopan unionin asiat U 44-46/2026 vp. 2.6 Sidonnaisuudet, VN\nEduskunnalle on saapunut Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (Ikonen ja Partanen) VN 4/2026 vp. 2.7 Vastaukset kirjallisiin kysymyksiin\nEduskunnalle ovat saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin KK 117, 154, 202, 212, 216, 217, 220-234, 236-283, 285-290, 292-297, 299, 301-303/2026 vp. 2.8 Kertomukset\nEduskunnalle on annettu Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2026 ja Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2025 (K 19, 20/2026 vp). 3\nValtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle puoliväliriihen Garden Helsinki -hanketta koskevasta ehdollisesta tukipäätöksestä ja Suomen kulttuuri- ja liikuntapaikkarakentamisesta\nValtioneuvoston tiedonanto\n\nVNT 1/2026 vp\nPöytäkirjan liite\nEpäluottamusehdotukset 21.7.2026 Liite 3A\nAinoa käsittely Puhemies Jussi Halla-aho\nAinoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia, valtioneuvoston tiedonanto puoliväliriihen Garden Helsinki -hanketta koskevasta ehdollisesta tukipäätöksestä ja Suomen kulttuuri- ja liikuntapaikkarakentamisesta.\nPääministeri Petteri Orpon esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään nopeatahtisena siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään seitsemän minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia.\nTiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Eduskunta voi päättää lähettää asian valiokuntaan, jonka tulee tehdä ehdotus eduskunnan päätökseksi. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.\nKeskustelu 12.04 Pääministeri Petteri Orpo (esittelypuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle tiedonannon hallituksen puoliväliriihen Garden Helsinki ‑hanketta koskevasta ehdollisesta tukipäätöksestä ja Suomen kulttuuri- ja liikuntapaikkarakentamisesta. On poikkeuksellista, että eduskunta kutsutaan kesken istuntotauon käsittelemään tämänkaltaista tiedonantoa. Julkinen keskustelu aiheesta on osoittanut, että on tarpeen, että eduskunta saa järjestäytyneesti oikeat ja tarkat tiedot siitä, mistä tässä ehdollisessa tukipäätöksessä on kysymys ja mistä siinä ei ole kysymys. Pääministerinä olen aina eduskunnan käytettävissä.\nPalaan ensin tilanteeseen, jossa hallitus kokoontui puoliväliriiheensä keväällä 25. Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus oli joutunut tekemään lukuisia vaikeita säästöpäätöksiä. Talouskasvu ei ollut käynnistynyt. Niin hallituksessa kuin tässä salissa oli vahva näkemys siitä, että yksin säästämällä Suomi ei nouse. Tarvittiin vielä uusia kasvua vauhdittavia ratkaisuja. Ideoita pyydettiin laajasti yhteiskunnasta. Puoliväliriihi oli kasvuriihi. Kasvupaketti pohjautui pitkälti Risto Murron työryhmän esityksiin. Tämän lisäksi hallitus päätti muista kasvua ja työllisyyttä tukevista hankkeista. Pyrimme myös löytämään hankkeita, joilla voisi vauhdittaa rakennusalaa.\nTässä kokonaisuudessa hallitus teki poliittisen päätöksen ehdollisesta valtionavustuksesta Garden Helsinki -hankkeelle. Garden Helsinki on lähes 20 000 hengen urheilu- ja tapahtuma-areena. Iso hanke toisi paitsi työtä rakennusaikana myös vetovoimaa pääkaupungille vuosikymmeniksi eteenpäin. Poliittisia päätöksiä tekee mandaatillaan jokainen hallitus.\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen ehdollisesta tuesta on käyty laajaa julkista keskustelua. Huolia on noussut muun muassa siitä, onko hallihankkeita kohdeltu tasapuolisesti, onko hallituksen päätös perustunut riittäviin vaikutusarviointeihin ja onko hanketta lobattu avoimesti. Hallituksen päätös ei ole ollut sidoksissa siihen, kuka tai ketkä työskentelevät hankkeessa. Vaikuttaminen ja vuoropuhelu kuuluvat poliittiseen päätöksentekoon.\nSuomessa on käytössä avoimuusrekisteri, jotta vaikuttamistyö poliitikkoja kohtaan olisi läpinäkyvää. Vastuu avoimuusrekisterin kirjauksista on aina vaikuttamistyötä harjoittavalla taholla. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että Garden Helsinki -hankkeen edustajat eivät ilmoittaneet vaikuttamistyötä avoimuusrekisteriin. Siksi pidän tarpeellisena, että VTV kampaa hankeyhtiön toiminnan tältä osin tarkasti läpi.\nHallituspuolueet tekivät tukipäätöksen yhdessä. Tavoitteemme oli vain ja ainoastaan saada Suomeen kasvua, työllisyyttä ja vetovoimaa.\nKeskustelun toinen päälinja on ollut se, toimiko hallitus päätöstä tehdessään oikein. Pidän hallituksen päätöksentekoon sekä minun toimintaani kohdistuvia epäilyjä vakavina. Siksi pidän tärkeänä, että oikeuskansleri selvittää tehdyt kantelut joutuisasti.\nOn myös esitetty, että vaalirahoituksella olisi ollut vaikutusta hallituksen suhtautumiseen hankkeeseen. Ei pidä paikkaansa. Olen ja olemme toimineet vaalirahoituslain edellyttämällä tavalla. Olemme toimineet avoimesti ja luovuttaneet päätökseen liittyvät materiaalit julkisuuteen. Olen avannut päätöstä ja sen taustoja lukuisissa haastatteluissa ja erikseen kirjallisella lausunnolla.\nLisäksi on keskusteltu siitä, miten hallitus tiukassa taloudellisessa tilanteessa osoitti 35 miljoonaa euroa areenahankkeelle. Ehdollisen valtionavustuksen tarkoituksena oli parantaa hankkeen mahdollisuuksia saada muu rahoitus kuntoon ja hanke käynnistymään. Garden Helsinkiä piti päästä rakentamaan tänä vuonna. Euroakaan tukea ei olisi maksettu ennen hankkeen toteutumista.\nPäätös hankkeen ehdollisesta tuesta on osa hallituksen investointiohjelmaa, joka on noin 4,7 miljardia euroa. Sillä tuetaan muun muassa investointeja huoltovarmuuteen, hiilestä irtaantumiseen sekä liikenneinfrastruktuurin peruskorjaukseen ja investointien kehittämiseen kaikkialla Suomessa. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuutta hyödyntämällä, eli investoinnit eivät lisää velkaantumista tai vaadi uusia säästöjä.\nOppositio on tarkoitushakuisesti laittanut vastakkain hallituksen pysyviä menosäästöjä ja kertaluontoisia kasvuinvestointeja. On suomalaisten harhaan johtamista esittää, että perumalla yhden vuoden kertaluonteinen kasvuinvestointi voitaisiin välttää menosäästö toisaalla. Kasvuinvestointeja tehdään, jotta talous kasvaisi eikä olisi painetta tehdä niin raskaita säästöjä. Tässä salissa on vaadittu useasti valtion taseen laittamista töihin. Tästä on nyt kyse.\nArvoisa puhemies! Palaan vielä puoliväliriiheen. Garden Helsinki -hankkeen toimijat olivat hakeneet valtiolta joko suoraa tukea tai valtiontakausta vieraalle pääomalle. Hanke toimitti valtiovarainministeriölle vapaamuotoisen hakemuksen valtiontakauksesta syksyllä 24. Valtiovarainministeriö suhtautui areenahankkeisiin kriittisesti ja nosti esiin erityisesti valtiontakaukseen liittyen useita huolia. Se ilmoitti hankkeelle kielteisestä kannastaan valtiontakaukseen loppuvuodesta 24.\nPuoliväliriihessä esityksiä tekivät niin valtiovarainministeriö, muut ministeriöt kuin hallituspuolueetkin. Hankkeen nostamiseen riihessä oli perusteltu syy: positiiviset talous- ja työllisyysvaikutukset. Kivistön hanke, johon Garden Helsinkiä on verrattu, oli puoliväliriihen aikaan täysin erilaisessa tilanteessa kuin nyt. [Kimmo Kiljunen: Paljon pidemmällä!] Hallituksella ei ollut puoliväliriihessä Kivistön hankkeesta vastaavaa tietoa kuin Garden Helsingistä. Gardenista oli jätetty valtiontakaushakemus, jossa käytiin hankkeen yksityiskohtia ja taloudellisia edellytyksiä kattavasti läpi. Vaikka valtiontakausta ei myönnetty, oli hallituksella hakemuksen yhteydessä annetut tiedot käytettävissä. Hallihankkeet eivät puoliväliriihessä siis kilpailleet keskenään.\nNeuvotteluissa haettiin sopu, jonka hallituspuolueiden puheenjohtajat ja koko hallitus hyväksyivät. Päätöksistä tiedotettiin julkisen talouden suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Puoliväliriihessä hallitus päätti, että valtio varautuu ehdollisesti rahoittamaan Garden Helsinki -hankeen monitoimiareenan ja jäähallin osuutta kymmenen prosentin suoralla tuella eli 35 miljoonalla eurolla. Täsmällisemmät ehdollisuuden kriteerit jätettiin virkakunnan jatkovalmisteluun.\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen suunnitelmia on päivitetty puoliväliriihen päätöksen jälkeen. Hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä, ja hallihankkeiden kilpailutilanne on muuttunut. On selvä, että hallitus olisi arvioinut päätöstään uudelleen. Näin oli tarkoitus syksyn ensimmäisessä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehdä. Selvää on myös se, että tukipäätöksen yllä on varjo, jota avoimuus ei ole hälventänyt. Siksi hallitus on päättänyt, että ehdolliselle tukipäätökselle vuoden 25 puoliväliriihestä ei ole enää tukea.\nGarden Helsinkiä vastaavat hankkeet ovat edenneet harvoin ilman valtion tukea. Erittäin suuria, kansallisesti merkittäviä hankkeita ei pystytä rahoittamaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista. [Vasemmalta: Joita on myös leikattu!] Siksi niitä käsitellään omina erillisinä kokonaisuuksinaan. On Suomen ja suomalaisten etu, että saamme kansainvälisiä urheilu- ja kulttuuritapahtumia noin 20 000:n yleisökapasiteetin areenalla. Meidän on pystyttävä kilpailemaan muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden pääkaupunkien kanssa. Tässä valossa Garden on edelleen erittäin tärkeä hanke.\nValtiolta on puuttunut selkeä ja läpinäkyvä polku tämän kokoluokan hankkeiden tukemiseen. Siksi valtioneuvosto käynnistää nyt selvitystyön, jonka tavoitteena on se, että vastaavien hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellään yhdenmukainen ja selkeä väylä sekä kriteeristö. Ja samalla selvitetään, millainen kapasiteettitarve Suomessa on ison kokoluokan tapahtumapaikalle, millaisia kansainvälisiä esimerkkejä Suomen lähialueilla on ja millaisia hankkeita Suomessa on parhaillaan suunnitteilla. Selvitys valmistuu keväällä 27 ja on käytettävissä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. [Arto Satonen: Erittäin hyvä! Eiköhän tämä ole tällä selvä!] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia, pääministeri. — Siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. Edustaja Kopra, olkaa hyvä.\n\n12.14 Jukka Kopra kok (ryhmäpuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Eduskunta ei ole tänään kokoontunut siksi, että 35 miljoonaa euroa olisi kadonnut, nimittäin yhtään euroa ei ole liikkunut. Totuus on paljon tylsempi ja rehellisempi.\nKeskustelemme nyt heinäkuussa 2026 päätöksestä, joka on tehty keväällä 2025. Olemme koolla siksi, että päätöksestä on herännyt kysymyksiä, ja pääministeri Petteri Orpo on valinnut avoimuuden. Hän on halunnut tulla eduskunnan eteen ja avata päätöksen perusteet.\nOn hyvä, että asia käsitellään tänään perusteellisesti ja avoimesti. Julkisen rahan käyttöä saa ja pitää vahtia tarkasti. Me olemme valmiita vastaamaan ja perustelemaan. Garden Helsingin ehdollista tukea koskeva poliittinen päätös tehtiin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Siinä ei ole mitään salattavaa. Suomen pitää pystyä houkuttelemaan suuria urheilu- ja kulttuuritapahtumia sekä kilpailemaan niistä muiden maiden kanssa. Sen tavoitteen takana me seisomme ylpeästi edelleen.\nArvoisa puhemies! Kasvu syntyy työmailla, tehtaissa, yrityksissä ja siinä, että joku uskaltaa sijoittaa Suomeen. Siksi hallitus on päättänyt lähes viiden miljardin euron investointiohjelmasta. Sillä korjataan teitä, ratoja ja siltoja kaikkialla Suomessa. Sillä irrotetaan Suomi hiilestä ja nostetaan rakennusalaa siitä kuopasta, jossa se on syvimmillään ollut vuosikymmeniin. Tätä myös oppositio on vaatinut. Se on vaatinut hallitukselta kasvutoimia, investointeja ja rakennusalan pelastamista, mutta kun hallitus tekee päätöksiä näiden tavoitteiden eteen, oppositio löytääkin niistä pelkkää epäiltävää. Ehdollinen tuki Garden Helsingille oli yksi pieni osa tätä valtavaa kokonaisuutta. Sitä varten ei päätetty uudesta velasta, sitä varten ei päätetty uusista leikkauksista. Oppositio ei tuolloin vastustanut hanketta sanallakaan, mutta ei saivarrella siitä.\nMiksi tämä päätös tehtiin? Koska me haluamme, että kun maailman suurimmat artistit, arvokisat ja valtavat tapahtumat etsivät paikkaa Pohjolasta, vastaus voisi vihdoin olla Helsinki, ei Tukholma, ei Kööpenhamina, ei Tallinna, sillä joka kerta, kun suuri tapahtuma päätetään järjestää Suomen sijaan rajojemme ulkopuolella, mukana valuvat myös matkailijat, työpaikat ja verotulot. Se oli koko päätöksen ydin: työtä rakennusalalle juuri silloin, kun ala sitä kipeimmin tarvitsee, ja pysyvää vetovoimaa Suomelle vuosikymmeniksi eteenpäin.\nArvoisa puhemies! Valtio ei ole maksanut Garden-hankkeelle euroakaan, koska päätös tuesta oli ehdollinen. Hallitus valitsi avoimuuden, koska mitään salattavaa ei ole. Pääministeri Orpo on vastannut kysymyksiin kirjallisesti, pääministeri Orpo on vastannut kysymyksiin suullisesti. Hän on pyytänyt puhemiestä kutsumaan koko eduskunnan koolle, jotta hän voi seisoa tämän salin edessä vastaamassa avoimesti kysymyksiin. Asiakirjat ovat kaikkien nähtävillä, ja oikeuskansleri selvittää päätöksen lainopilliset kysymykset. Pääministeri on itse pyytänyt oikeuskansleria selvittämään asiaa mahdollisimman pian. Hallitus, jolla olisi jotain peiteltävää, ei toivottaisi tällaista tarkastelua tervetulleeksi — me toivotamme. Näin oikeusvaltiossa kuuluukin toimia. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin toimista kanneltiin viime kaudella oikeuskanslerille yli 200 kertaa. [Oikealta: Oho!] Kokoomus toi hankkeen neuvotteluun sen sisällön vuoksi: vauhdittamaan rakennusalaa ja tuomaan Suomeen tapahtumia, jotka tekevät maasta elävämmän.\nArvoisa puhemies! Jos jollakulla tässä salissa on näyttöä muusta, nyt on aika esittää se, ja jos ei ole, on aika lopettaa vihjailut ja kertoa ääneen, mistä syytätte ja mihin syytöksenne perustuu. Muuten kyse ei ole tosiasioista vaan vaalipelistä suomalaisten luottamuksen kustannuksella. Keskellä kauneinta kesää täällä levitetään silmänkääntötemppuna savuverhoa, jolla pyritään peittämään sitä tosiasiaa, ettei oppositiolla ole mitään uskottavia vaihtoehtoja Suomen kasvun, työllisyyden tai talouden vahvistamiseksi. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa]\nArvoisa puhemies! Avoimuutta on syytä vaatia myös oppositiolta. Kansa nimittäin ihmettelee, miksi sosiaalidemokraatit ovat tukeneet areenahanketta Helsingin päätöksenteossa, mutta sama areena muuttui valtakunnan vaarallisimmaksi hankkeeksi vasta silloin, kun kokoomusjohtoinen hallitus päätti sitä edistää. Kaiken huippu on se, että oppositio vaati eduskuntaa koolle hankkeesta, johon ei ole laitettu euroakaan suomalaisten rahaa kiinni. Missä oli huoli silloin, kun Uniperissa katosi miljardeittain veronmaksajien rahaa? [Välihuutoja] Silloinen pääministeri jatkoi lomaansa, ja keskustalainen puhemies arvioi, ettei koollekutsumisen kynnys täyttynyt, ja kyseessä olivat Suomen taloushistorian suurimmat tappiot. Siinä, että hallitus yhdessä tekee poliittisen valinnan investoinnista koko Suomen eduksi avoimesti ja perustellusti, ei ole mitään hämärää. Se on demokratiaa.\nArvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla avoimesta päätöksenteosta ja hallinnosta. Se on asia, josta ei tule tinkiä piiruakaan. Hähmäisyydelle tai epämääräisyydelle ei tule jatkossakaan antaa jalansijaa. Garden Helsingille ei ole enää poliittista tukea, koska hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä ja hallihankkeiden tilanne on muuttunut. Tämä olisi tullut esiin myös normaalissa käsittelyprosessissa syksyllä.\nMutta tavoite ei ole muuttunut mihinkään: Suomi tarvitsee tapahtumia, Suomi tarvitsee kulttuuria, Suomi tarvitsee rakentamista, Suomi tarvitsee vetovoimaa myös tulevaisuudessa. Siksi on hyvä, että hallitus laittaa pääministerin johdolla käyntiin työn, jossa määritellään yhdenmukaiset ja selkeät säännöt ja kriteerit, jotta vastaavat hankkeet voivat hakea valtiolta tukea.\nKokoomus puolustaa sitä, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida, että Suomen ei tarvitse olla aina se perää pitävä Pohjoismaa, joka katsoo vierestä, kun muut porskuttavat edellä, olipa kyse työelämästä, tapahtumista tai taloudesta. Me seisomme pääministerin ja hänen hallituksensa takana, koska jonkun on uskallettava tehdä päätöksiä Suomen kasvun, työpaikkojen, turvallisuuden ja paremman huomisen puolesta. Ja nyt talous kasvaa, kiitos Orpon hallituksen toimien — ne tehoavat.\nKokoomuksen eduskuntaryhmän kanta on selvä: pääministeri Petteri Orpo ja hallitus nauttivat täyttä luottamustamme. Suomi ansaitsee hallituksen, joka uskaltaa tehdä. — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.\n\n12.21 Jani Mäkelä ps (ryhmäpuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme aina suhtautuneet torjuvasti kaikenlaiseen suhmurointiin, hyvä veli ‑verkostoihin [Välihuutoja] ja päätöksenteon epäselvyyksiin Suomessa. Tämä asenne on syvällä perussuomalaisten perimässä. Kansalaisten luottamus julkiseen valtaan ja päätöksenteon avoimuuteen on demokratian perusta, eikä se saa murentua. Jos päätöksenteossa havaitaan mahdollisia epäselvyyksiä, on ne mielestämme selvitettävä perin pohjin. On tärkeää, että päätöksenteon perusteet ovat selkeitä ja niihin liittyviin kysymyksiin vastataan. Demokratiassa voidaan olla eri mieltä asioista ja tehdyistä poliittisista päätöksistä. Kansalaisilla on kuitenkin aina oikeus tietää, miten päätökset on tehty ja miltä pohjalta erilaisiin ratkaisuihin on päädytty. Tässä suhteessa avoimuus on välttämätön lähtökohta. Tämä pätee myös keskustelun keskiössä olevaan Garden Helsinki ‑hankkeeseen.\nArvoisa puhemies! Samalla on kuitenkin syytä tarkastella tämän kesän keskustelun mittasuhteita ja johdonmukaisuutta ja suhteuttaa se edellisten hallituskausien vastaaviin tilanteisiin.\nTänään eduskunta on kutsuttu koolle kesken kesän istuntotauon käsittelemään valtioneuvoston tiedonantoa koskien puoliväliriihessä tehtyä päätöstä ehdollisesta tuesta Garden Helsinki ‑hankkeelle. Kyse oli siis ehdollisesta 35 miljoonan euron rahoituspäätöksestä, jolla ei enää ole hallituksen poliittista tukea. Tässä rahoituspäätöksessä ei ollut missään nimessä kyse vähäpätöisestä summasta, puhumme kuitenkin kymmenistä miljoonista euroista. On muistettava, että jokainen veroeuro muodostuu suomalaisten työn kautta, ja perussuomalaisten mielestä jokainen veroeuro on käytettävä vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisten hyväksi. Siksi jokainen veroeuro ansaitsee myös huolellisen harkinnan ja läpinäkyvän päätöksentekoprosessin.\nOn kuitenkin syytä kysyä, miksi samaa taloudellista vastuullisuutta ja päätöksenteon avoimuutta ei nähty viime hallituskaudella eli silloin, kun vihervasemmistohallitus päätti keskustan tuella moninkertaisesti suuremmista taloudellisista sitoumuksista — ja vielä ulkomaille. Silloin puhuttiin nimittäin miljardeista eli tuhansista miljoonista euroista. Kesällä 21 silloinen SDP:n johtama hallitus hyväksyi Suomen osallistumisen Euroopan unionin niin sanottuun elpymisvälineeseen. Tässä elpymispaketissa oli kyse historiallisesta EU:n yhteisvelasta ja miljardiluokan taloudellisista vastuista. Silloisen eduskunnan päätöksellä Suomi sitoutui joidenkin arvioiden mukaan noin seitsemän miljardin eli 7 000 miljoonan euron maksuosuuteen samalla, kun Suomeen kohdistuva tuki jäi selvästi pienemmäksi.\nPerussuomalaiset eivät koskaan antaneet tukea Suomen osallistumiselle elpymisvälineeseen, vaikka osa oppositiostakin sitä tuki. Elpymisvälineeseen sekä rahankäytön avoimuuteen ja valvontaan liittyi tuolloin paljon avoimia kysymyksiä, joihin emme saaneet vastauksia. Eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä tästä keskustelemaan. Myöhemmin kävi ilmi, että elpymisvälineen rahoja on tuhlattu muun muassa italialaisten ikkunaremontteihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aijaijai!] Lisäksi viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin edestä petosepäilyjä. Kansalaisilla ei siis ole tietoa, kenen taskuihin nämä rahamme ovat todellisuudessa päätyneet. EU:n syyttäjänvirasto ilmoitti tämän vuoden alussa, että sillä on aktiivisena yli 500 elpymisrahastoon liittyvää tutkintaa. Meidän perussuomalaisten varoituksia olisi kannattanut kuunnella.\nVähintäänkin yhtä vastuutonta oli vihervasemmistohallituksen toiminta vuonna 22 Uniperin tapauksen yhteydessä. Ratkaistavana oli valtion enemmistöomisteisen Fortumin tytäryhtiön tulevaisuus ja lopulta lähes kuuden miljardin eli 6 000 miljoonan euron tappiot, jotka heijastuivat suoraan myös Suomen talouteen. Kyse oli suomalaisten kansallisomaisuudesta ja erittäin merkittävistä taloudellisista menetyksistä. Perussuomalaiset vaativat tuolloin, että ministereiden Marinin, Saarikon, Lintilän ja Tuppuraisen on tultava esiin ja annettava asiasta selvitys asiasta eduskunnalle kesken istuntotauon. Vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesken kesäistuntotauon, eikä silloinen hallitus katsonut tarpeelliseksi käydä vastaavaa avointa keskustelua kuin mikä täällä salissa tänään käydään paljon pienemmistä rahoista. [Välihuutoja]\nArvoisa puhemies! Juuri näistä edellä mainituista tapauksista johtuen on nähdäksemme aiheellista peräänkuuluttaa suhteellisuutta viimeaikaiseen keskusteluun. Me perussuomalaiset emme missään tapauksessa vastusta asioiden selvittämistä, vaan me kannatamme asioiden selvittämistä. Mielestämme kaikki mahdolliset epäselvyydet poliittisen päätöksen ympärillä on selvitettävä riippumatta siitä, mitkä puolueet kulloinkin hallituksessa istuvat. Me haluamme, että suomalaisten veronmaksajien rahat käytetään avoimesti ja vastuullisesti, ja tämän eteen olemme valmiita hallituksessa työskentelemään. Toivomme, että tämä sama vastuullisuuden ja avoimuuden linja toimisi ohjeena myös kaikille muille puolueille ja hallituksille kaikkina aikoina. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.\n\n12.26 Johannes Koskinen sd (ryhmäpuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! On poikkeuksellista, että eduskunta joudutaan kutsumaan koolle keskellä kesää. Me sosiaalidemokraatit jaamme käsityksen siitä, että nyt on kyse vakavista kysymyksistä, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja pidämme eduskunnan koolle kutsumista oikeana ratkaisuna.\nKiitän hallitusta siitä, että se on tuonut eduskuntaan tämän tiedonannon koskien Garden Helsinki -hankkeeseen liittyvää päätöksentekoa ja osin myös tehokkaasti katunut. Tiedonannon antaminen kävi välttämättömäksi monien asiaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Pitkin kesää on tippunut julkisuuteen kiusallista uutta tietoa Garden Helsinki -hankkeesta, miten sitä on viety eteenpäin poliittisessa koneistossa ja miten sille on poliittisten suhteiden avulla lobattu julkista rahoitusta — tai junailtu ja runtattu, kuten hankkeen puuhamiehet itse ovat asiaa kuvailleet.\nOikeuskansleri on lähettänyt asiaa koskien pääministerille selvityspyynnön esittäen siinä joukon erittäin tärkeitä kysymyksiä. Näihin kysymyksiin ainakin me sosiaalidemokraatit kovasti kaipaamme vastauksia. Valitettavasti hallituksen tiedonanto ei niitä tarjoa.\nTällä vaalikaudella hallitus on tehnyt kovia leikkauspäätöksiä, päätöksiä, jotka ovat osuneet kipeästi moniin suomalaisiin ja heidän päivittäiseen toimeentuloonsa. Näillä ihmisillä on kaikki oikeus odottaa, että vähintään yhtä tiukkaa linjaa verorahojen suhteen noudatettaisiin silloin, kun kyse on pääministeripuoluetta lähellä olevista tahoista tai hankkeista. Poliittisessa päätöksenteossa ei pidä saada parempaa kohtelua suhteilla tai lahjoittamalla rahaa jollekin puolueelle.\nArvon pääministeri! Julkisen vallankäytön tulee paitsi olla riippumatonta myös näyttää ulospäin riippumattomalta. Nyt tämä ei ole toteutunut. Voin kuvitella, että aika moni suomalainen on varsin hämmentyneenä seurannut uutisia siitä, miten kansalaisten verorahojen käytöstä on tässä asiassa päätetty. Tämä näyttäytyy nyt niin, että meillä on eri julkinen talous pääministeripuoluetta lähellä oleville tahoille kuin muille. Tällainen on hyvin vahingollista politiikan uskottavuudelle ja kansalaisten luottamukselle siihen, että päätöksenteko kohtelee ihmisiä tasavertaisesti. Suomalainen päätöksenteko on saanut nauttia kansainvälisesti vertaillen korkeasta kansalaisten luottamuksesta. Tämä on arvo, jota tulisi kaikin keinoin suojella ja vaalia. Luottamus on hidasta rakentaa, mutta sen voi tuhota nopeasti.\nGarden Helsinki ei hallituksen toimissa näyttäydy täysin irrallisena asiana. Virkamieskantojen, monipuolisen asiantuntemuksen ja asianmukaisen valmistelun sivuuttamista on tällä vaalikaudella tapahtunut muutenkin valitettavan paljon. Lainvalmistelun puutteita ja hallituksen yksipuolista poliittista ohjausta on perustellusti kritisoitu. Ja se julkisen talouden niukkuus, jonka perusteella on toteutettu jopa kansalaisten perusoikeuksia vaarantavia säästöjä, on toistuvasti unohtunut silloin, kun on pitänyt järjestää etuja erityisesti hallituksen tai pääministeripuolueen sydäntä lähellä oleville tahoille.\nLisäksi on syytä muistaa, että vaikka Garden Helsingin rahoittamista ajoi yksi puolue, ei lopullinen päätös ole yhden puolueen, vaan sen teki koko hallitus yhdessä. Ainakin perussuomalaiset tiesivät tässä kohden, etteivät ministeriöiden virkamiehet pitäneet hankkeen rahoittamista perusteltuna. Toivon, että kuulemme tänään myös, olivatko muut hallituspuolueet tästä tietoisia.\nArvoisa puhemies! Se, että yrityksen tai hankkeen toimijoilla on puoluekytköksiä, ei tietenkään saa itsessään olla este julkisen tuen myöntämiselle, mikäli lainmukaiset edellytykset todella täyttyvät. Mutta silloin kun tällaisia kytköksiä johonkin hallituspuolueeseen on, tulee pitää korostetusti huolta, että näiden kytkösten ei anneta vaikuttaa päätöksentekoon. Parasta olisi, että tällaisten asioiden annettaisiin kulkea riippumattoman virkavalmistelun läpi, ja jos siinä katsotaan, ettei rahoitukselle ole edellytyksiä, niin silloin asian annetaan olla. [Välihuutoja]\nEduskunta ei voi tietää, mitä suljettujen ovien takana asiasta on puhuttu, eikä ole minun asiani lähteä arvailemaan päätöksenteon lopullisia vaikuttimia. Mutta toimintatavat näkyvät ulospäin ja ne eivät näytä hyvältä. Runttaaminen ja junailu eivät kuuluu 2020-luvun politiikantekoon. Ministerien ei pidä käyttää asemaansa ajaakseen yksittäisten toveriensa tai rahoittajiensa asiaa ohi virkavalmistelun. Tällainen edustaa menneiden vuosikymmenten tunkkaisia toimintatapoja, joilla ei tule olla sijaa päätöksenteossa tänä päivänä.\nSiispä, hyvä pääministeri Orpo, siltä varalta, että eduskunta katsoo edelleen perustelluksi antaa teille luottamuksensa, rohkenen antaa neuvon: seuraavan kerran, kun joku kokoomuksen rahoittaja tai aktiivi lähestyy teitä pyynnöillä, jotka koskevat hänen tai hänen yrityksensä erityisiä etuja, neuvokaa, miten hän voi edetä normaaleja, virallisia reittejä pitkin, ja toivottakaa onnea.\nArvoisa puhemies! Hallituksen menettely päätettäessä Garden Helsinki -hankkeen valtiontuesta on ollut omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja siihen, että kaikkia kohdellaan päätöksenteossa tasavertaisesti. Näistä syistä oppositio esittää, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.\n\n12.32 Antti Kurvinen kesk (ryhmäpuheenvuoro)\n\nArvoisa herra puhemies! Hallitus on epäonnistunut: Työttömyys pahenee, hoitoon ei pääse ja rahat eivät meinaa riittää. Usko parempaan tulevaisuuteen horjuu. Tämä ei ole sitä, mitä hallituspuolueet lupasivat kolme vuotta sitten vaaleissa: Piti tulla satatuhatta uutta työpaikkaa. Piti lopettaa velaksi eläminen. Asiat ovat kuitenkin menneet koko ajan vain huonompaan ja huonompaan suuntaan.\nTuoreen kansalaiskyselyn mukaan yli puolet suomalaisista katsoo hallituksen epäonnistuneen omassa tehtävässään. Hallitus on epäonnistunut myös moraalisesti. Kun olisi pitänyt rakentaa, on revitty. Kun olisi pitänyt yhdistää, on lietsottu vastakkainasettelua poikkeuksellisen rumia sanoja käyttäen. Kun olisi pitänyt lisätä luottamusta, on kylvetty epäluottamusta mediaan, tutkijoihin, oikeuslaitokseen, kansalaisyhteiskuntaan, muutamia mainitakseni. Kun olisi pitänyt pitää kaikki mukana, on Suomi jaettu kahtia. Päätösten piti perustua tutkittuun tietoon ja huolellisiin vaikutusarviointeihin, mutta niille on kuitenkin viitattu kintaalla.\nEdellä kuvatun hallituspolitiikan tulokset ovat nähtävissä. Suomessa ovat kasvaneet vain työttömyys, konkurssit, ihmisten toivottomuus ja epätasa-arvo.\nHerra puhemies! Pääministeri kertoi eilen, että Garden Helsingillä ei ole enää poliittista tukea hallituksessa eikä tukipäätös ole enää voimassa.\nSaimme eilen käsiimme myös puheena olevan valtioneuvoston lyhyen tiedonannon. Se ei vastaa lainkaan avoimena velloviin kysymyksiin. Tiedonannossa viitataan pääministerin tilaamaan Risto Murron työryhmän raporttiin, mutta Risto Murron raportissa ei esitetty lainkaan mitään tukea yksittäiselle rakennushankkeelle, Garden Helsingistä puhumattakaan.\nNiin ikään hallitus on käynnistämässä selvityksen, jonka päämääränä on luoda polku ja kriteeristö isojen hallihankkeiden tukemiseen. Selvitys valmistuu kuulemma vaalien jälkeen, keväällä 2027. Mutta eilen on tullut ilmi, että tällainen samanlainen selvitys on jo valmistunut vuonna 2023, kolme vuotta sitten. Tämän selvityksen tilasi henkilö nimeltä Petteri Orpo, kun hän oli valtiovarainministerinä, eli kysymysten määrä on tämän tiedonannon jälkeen vain lisääntynyt.\nKeskustan mielestä tässä on tapahtunut niin, että housut kintuissa yllätetty hallitus teki vain sen, mitä oli nyt pakko tehdä: sutaistiin lyhyt tiedonanto, suoristettiin hallituspuolueiden rivit, ja yritetään jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. [Vasemmalta: Kyllä! Juuri näin!] Tässä taisi käydä niin, että pääministeri ja hänen puolueensa vedettiin muiden hallituskumppaneiden toimesta kölin alta. Tämä asettaa kyseenalaiseksi koko pääministerin johtajuuden ja pakottaa kysymään: onko pääministeri tietoinen, ja jos on tietoinen, niin mistä hän oikein on tietoinen? [Naurua vasemmalta]\nGarden Helsingin tukipäätöksen peruminen ei kuitenkaan poista tarvetta perata läpi kaikkea jo tapahtunutta. Kysymys on avoimuudesta, hyvästä hallinnosta ja oikeudenmukaisuudesta.\nGarden Helsingin tapaus on valitettava peilikuva kokoomuksen ja perussuomalaisten toimintatavasta vetää hallitusta. Kysehän ei ole tässä siitä, pitääkö Helsinkiä kehittää vai ei. Totta kai pitää kehittää. Helsinki on meidän yhteinen pääkaupunkimme, ja koko Suomi tarvitsee Helsinkiä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]\nKysymys ei myöskään ole siitä, tarvitseeko Suomi isoja, kansainvälisen mittaluokan tapahtumapaikkoja urheilun ja kulttuurin suurtapahtumille. Aivan ehdottomasti tarvitaan tällaisia paikkoja. Entisenä tiede- ja kulttuuriministerinä kannatan voimakkaasti kulttuuri- ja tapahtuma-alan yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. Kyse tässä on nimenomaan puhemiestä lainatakseni, sitaatti puhemies Halla-aholta, ”korruptioepäilyistä, veronmaksajien rahojen kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta”. [Vasemmalta: Juuri näin!]\nKuinka yhdelle hankkeelle ilmaantui tässä taloudellisessa tilanteessa yli kolmekymmentä miljoonaa euroa kuin tyhjästä, kun muut hankkeet jäivät ilman ja liikuntapaikkojen rahoitusta muuten leikataan? [Vasemmalta: Juuri näin!] Edes pääministeri ei ole osannut selkeästi kertoa, kuinka hanke päätyi hallituksen pöytään. Pääministeri ei eilen suostunut kertomaan sitäkään, kuka hallituspuolueiden puheenjohtajista ehdotti hankkeen perumista.\nKeskusta katsoo, että luottamus yhteisten asioiden hoitoon lähtee siitä, että päätökset valmistellaan huolella, niiden vaikutukset arvioidaan ja että ne ovat oikeudenmukaisia. Hallituksen Garden Helsinki -päätöksestä uupuvat kaikki nämä kriteerit.\nPääministeripuolue kokoomusta pyydettiin runttaamaan ja junailemaan myönteinen tukipäätös. Jos se näyttää runttaamiselta ja junailemiselta, jos se kuulostaa runttaamiselta ja junailemiselta, se todennäköisesti on ollut runttaamista ja junailemista. Yritystukia ei voi jakaa sillä perusteella, onko yrityksen lobbarina oma puolueystävä.\nArvoisa herra puhemies! Poliittisesti päävastuun kaikesta tapahtuneesta kantavat pääministeri ja kokoomus. Hallituksen huhtikuussa 2025 tekemä Garden Helsinki -päätös kuitenkin oli hallituksen yhteinen. Perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit eivät voi paeta vastuutaan tästä.\nKokonaan avaamatta on vielä se, mitä kukin hallituspuolue Garden Helsingin vaihtokaupassa sai. Mitä perussuomalaiset saivat? Mikä oli kristillisdemokraattien palkinto? Entä RKP? Nyt olisi totuuden hetki.\nHerra puhemies! Garden Helsingissä on kyse jo pääministerin ja hallituksen toimintakyvystä ja uskottavuudesta. Tässä turvallisuus- ja taloustilanteessa ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että Suomi ajelehtii jatkuvasti hallituksen itse leipomista kohuista toiseen. Hallitus rapauttaa luottamusta poliittiseen päätöksentekojärjestelmäämme.\nMaa tarvitse oikeudentuntonsa pitävän hallituksen. Mitä vakavammat ajat ovat, sitä enemmän Suomen johtamisella pitää rakentaa luottamusta ja tulevaisuudenuskoa sekä käyttäytyä asiallisesti. Myös näissä hallitus on epäonnistunut liki täydellisesti.\nKeskustan mielestä suomalaiset ansaitsevat parempaa. Siksi kannatan edustaja Johannes Koskisen epäluottamuslause-esitystä hallitukselle. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.\n\n12.40 Saara Hyrkkö vihr (ryhmäpuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! ”Kukahan tämän kaiken siivoaa?” kysyi kokoomus vaalimainoksessaan ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Tämä puhtaanapidon teema jatkui, kun hallituksen aloittaessa vihreä siirtymä korvattiin puhtaalla siirtymällä. Viime viikot ovat osoittaneet, että sotkujen siivoamiselle ja eräänlaiselle puhtaalle siirtymälle on totisesti tarvetta. Suomi tarvitsee puhtaampaa politiikkaa, ei hyvien veljien kanssa junailua ja runttaamista, ei kaverikapitalismia ja mukamas-markkinataloutta, ei maan tapaa ja silmien ummistamista rakenteelliselta korruptiolta. Suomi tarvitsee — ja ansaitsee — avointa ja asiallista tekemistä, päätöksiä, jotka kestävät päivänvaloa, reilua kilpailua ja samoja pelisääntöjä kaikille, vaikkei povarissa olisikaan tietynlaista puoluekirjaa.\nArvoisa puhemies! Taisin olla ensimmäinen edustaja, joka jätti Garden-hankkeen valtiontukeen liittyvistä epäselvyyksistä kirjallisen kysymyksen kesäkuun lopulla. Enpä arvannut, millainen soppa tästä syntyisi. Taustalla oli Vantaan Sanomien uutisointi epäselvyyksistä, ministereiden vaikeneminen median kysymysten edessä ja se, ettei oikein kukaan tuntunut tietävän, miten tai miksi tämä tukipäätös oli syntynyt. Kävi ilmi, että valtiovarainministeriö oli jo kertaalleen tyrmännyt tuen, että hankkeen talous- ja työllisyysvaikutuksia ei ollut arvioitu, että ministeriö oli perustellut kielteistä kantaansa muun muassa kilpailevilla hallihankkeilla, että Garden-hankkeen hakemus oli yksi sivu diaesityksessä ja että kilpailevat hankkeet olivat myös yrittäneet hakea tukea, mutta tuloksetta, ja kuitenkin pääministeri vetosi toistuvasti Garden-hankkeen työllisyysvaikutuksiin ja siihen, ettei hallituksella ollut vastaavaa tietoa kilpailevista hankkeista tai että ne eivät ainakaan olleet hakeneet vastaavasti tukea.\nArvoisa puhemies! Median ansiokkaan selvitystyön myötä kävi ilmi myös, että hankkeen taustalla toimivilla henkilöillä on yhteyksiä pääministeripuolueeseen vaalirahoituksen kautta, että pääministeriä esikuntineen on lähestytty hyvinkin suoraviivaisesti junailu- ja runttauspyynnöillä ja että lobbauksesta ei ole tehty merkintöjä avoimuusrekisteriin. Tällaisessa tilanteessa valtioneuvoston jäsenten tulisi noudattaa erityistä huolellisuutta ja varmistaa, että päätökset tehdään riippumattomien arvioiden pohjalta, jotta luottamus valtion päätöksentekoon ei vaarannu. Nyt näin ei ole toimittu.\nArvoisa puhemies! En ole aivan varma, ymmärtävätkö pääministeri ja hallitus vieläkään ongelman ydintä. Kyse ei ole siitä, tarvitaanko pääkaupunkiseudulle uusi areena, vaan siitä, ovatko pääministeri ja hallitus hoitaneet tehtäväänsä asiallisesti ja luotettavasti. On huolestuttavaa, ettei pääministeri vieläkään tunnista tai myönnä ongelmaa merkittävän vaalirahoittajansa yhteyksistä valtionrahoitukseen niin Gardenissa kuin Valmet Automotivessa, jonka valtio taannoin pelasti 120 miljoonan euron väliintulolla. Molempien taustalla häärää kokoomuksen merkittävä vaalirahoittaja. Kummallekin päätökselle voi toki esittää myös päivänvaloa kestäviä perusteluita, mutta se ei silti poista asetelman herättämää epäluottamusta.\nArvoisa puhemies! Pääministeri on vakuutellut kokoomuksen toimivan täysin vaalirahoituslainsäädännön mukaisesti. Vakuuttelu ei kuitenkaan riitä, jos laki ei ole tarpeeksi jykevää tekoa epäasiallisen toiminnan estämiseksi. Vaalirahoituslainsäädäntöä on välttämätöntä kiristää. Vihreät on esittänyt muun muassa vaalirahoituslain laiminlyöntien sanktiointia, valvonnan kiristämistä ja ennakkoilmoitusten pakollisuutta. Onko pääministeri valmis tähän? Jätämme vaalirahoituksen avoimuuden lisäämisestä tänään lakialoitteen, jonka tukeminen olisi pääministeriltä selkeä viesti.\nArvoisa puhemies! Kysymys ei ole siitä, saako päättäjiä lobata, eikä siitä, saako valtio tukea merkittäviä investointeja, eikä kysymys ole siitäkään, onko Garden-hanke hyvä vai huono. Kysymys on siitä, miten näin suuresta valtiontuesta voidaan päättää näin hähmäisillä tiedoilla ja prosesseilla erityisesti tilanteessa, jossa valtion taloustilanne on valmiiksi heikko ja vireillä on myös kilpailevia hankkeita. Kysymys on siitä, missä määrin on kyse rakenteellisesta korruptiosta, siis maan tavasta ja hyvä veli ‑verkostoista, kun pieni kokoomuslaisten joukko junailee ja runttailee hankkeita — ja kun vieläpä samojen henkilöiden välillä liikkuu myös vaalirahoitusta. Ja kysymys on siitä, onko pääministeri antanut väärää tietoa medialle tai eduskunnalle ja ymmärtääkö hän, että ongelma ei ole vain viestinnällinen. Ilmassa on edelleen lukuisia avoimia kysymyksiä liittyen pääministerin rooliin ja myös valtiovarainministerin toimintaan. Suomalaisia varmasti kiinnostaa myös se, mitä perussuomalaiset ja RKP ovat saaneet vastineeksi tämän kuvion tukemisesta. Ehkä kaikkein keskeisin kysymys on kuitenkin se, mikä tämän kaiken myötä suomalaisessa politiikassa muuttuu. Ymmärtävätkö puolueet, joista moni on vuorollaan ollut suhmuroimassa maan tavan mukaisesti omia kuvioitaan, että näin ei voi jatkua? Millaisten tietojen perusteella päätöksiä tehdään? Ja miten rakenteellista korruptiota, maan tapaa ja hyvä veli ‑verkostoja kitketään konkreettisesti?\nArvoisa puhemies! Pääministeri Orpo! Pääministerin tehtävä on raskas ja vastuullinen. On täysin ymmärrettävää, että pääministeri ei ehdi paneutua jokaiseen yksityiskohtaan, ja jopa sekin on ymmärrettävää, että tämä perkaaminen voi tuntua piinalliselta, jopa epäreilulta. Tämä ei kuitenkaan ole henkilökohtaista. Kyse ei ole pääministerin potkimisesta tai kohun lietsomisesta, kuten moni kokoomuslainen edustaja on sosiaalisessa mediassa uhriutunut. Pääministeri on Suomen kenties vaikutusvaltaisin henkilö ja instituutio itsessään. Ei ole yhdentekevää, miten pääministeri valtaansa käyttää. Eikä Suomi ole rakenteellisesta korruptiosta vapaa maa. On suomalaisten etu, että hyvä veli ‑verkostoissa tapahtuva suhmurointi saatetaan päivänvaloon ja kitketään pois. Se ei kerta kaikkiaan ole tätä päivää.\nArvostan tietenkin sitä, että nyt yli kolme viikkoa jatkuneen keskustelun jälkeen myönnätte edes osan tekemistänne virheistä. Vilpittömämmältä se tuntuisi, jos se ei olisi vaatinut lukuisia kirjallisia kysymyksiä ja median väsymätöntä selvittelyä ja etenkin jos sitä ei olisi höystetty yrityksellä harhauttaa suomalaisia vertailulla tähän Uniper-tilanteeseen. Erityisen surkuhupaisalta tuo sumutus näyttää sen valossa, että koko Uniper-kuviohan sai alkunsa kokoomuksen toimiessa hallituksessa, joka vähät välitti vihreiden varoituksista.\nArvoisa puhemies! On valitettava tosiasia, että juuri pääministerin toiminta on ollut omiaan herättämään epäluottamusta Suomen valtion päätöksentekoa kohtaan. Ei auta, että puhutte avoimuudesta nyt, kun käytännössä asiat ovat tulleet julki median selvitystyön ja tietopyyntöjen, eivät teidän toimintanne ansiosta. Ei auta, että puhutte vaalirahoituslakien ja yleisten käytäntöjen noudattamisesta, jos vaalirahoituslainsäädännössä on aukkoja ja maan tapa on nimenomaan yksi ilmentymä rakenteellisesta korruptiosta. Eikä auta, että hallituksenne vetää tukensa pois tältä yksittäiseltä hankkeelta, jos ette sitoudu puhtaampaan politiikkaan tästä päivästä alkaen kaikkien päätösten kohdalla.\nNäillä perusteilla esitän, että pääministeri ei nauti eduskunnan luottamusta, ja kannatan edustaja Koskisen tekemää epäluottamusesitystä hallitukselle. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.\n\n12.47 Minja Koskela vas (ryhmäpuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -jupakka kulminoitui eilen siihen, että Petteri Orpo ilmoitti, että hallitus ei enää edistä hankkeen valtiontukea. Näin Orpo yrittää päästä pälkähästä tilanteessa, jossa hallitus on keittänyt niin pahanmakuisen sopan, että sitä eivät niele edes kokoomuksen omat äänestäjät. Ilmoittamalla, että valtiontukea ei enää edistetä, Orpo ja kokoomus käytännössä myönsivät toimineensa asiassa väärin. Tämä on paradoksaalista, sillä viimeisten viikkojen kuluessa Orpo on yrittänyt osoittaa, että mitään väärää ei olla tehty. Pääministeri ei edelleenkään myönnä virheitä omassa toiminnassaan. Virheitä nähdään vain Jan Vapaavuoren ja Garden Helsingin lobbareiden toiminnassa. Puhemies Jussi Halla-aho\nOdotatteko hetken? Nyt mikrofoni on päällä. — Olkaa hyvä.\nHallituksen tiedonannon mukaan valtiolla ei ole tähän asti ollut selkeää polkua Garden Helsingin mittakaavaan kuuluvien hankkeiden prosessiin. Nyt Orpo lupasi, että tämän kokoluokan hankkeille luodaan selkeät kriteerit ja hakumenettely. Kiinnostavan tästä lupauksesta tekee se, että Iltalehden uutisen mukaan valtiovarainministeriö on julkaissut valtionavustusten hallinnoinnin kehittämiseksi yli 200 sivuisen oppaan jo syyskuussa 23. Ja tiedättekö, kuka valtionavustusten kehittämishankkeen käynnisti maaliskuussa 2019? Silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo. Orpo antoi tuolloin virkamiehille tehtäväksi lisätä hankkeisiin muun muassa läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta.\nPeilatkaamme nyt siis Orpon itsensä asettamia kriteereitä vasten, miten Garden Helsinki -hanke noin niin kuin omasta mielestä meni.\nArvoisa puhemies! On olemassa sanonta: jos se näyttää ankalta ja liikkuu kuin ankka, se todennäköisesti on ankka. Palaan tähän sanontaan hieman myöhemmin.\nAloitetaan kuitenkin siitä, että hallitus päätti kokoomuksen esityksestä junailla Garden Helsinki -hankkeelle 35 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa, vaikka virkamiesnäkemys oli kielteinen. Hanke ei edennyt normaalissa valmistelussa, vaan päätyi hallituspuolueiden puheenjohtajien pöytään takaoven kautta. 35 miljoonaa on iso raha, ja erityisen ison summasta tekee se, että tällä hallituskaudella kaikki muut paitsi kokoomuksen kaverit on pakotettu kiristämään vyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluista on leikattu. Sosiaaliturvasta on leikattu. Koulutuksesta on leikattu. Ainoa, mistä ei olla leikattu, on kokoomuksen rikkaiden äänestäjien elintaso: suuryrityksille ja kaikkein hyväosaisimmille suomalaisille on leikkausten keskellä onnistuttu jakamaan miljardiluokan veroaleja.\nKokoomus kuitenkin päätti kaverikapitalismin hengessä esittää 35 miljoonaa euroa hankkeelle, jota lobbasi kokoomuksen entinen ministeri Jan Vapaavuori. Vertailun vuoksi: Sairaalaverkon karsimisella säästettiin 26 miljoonaa euroa. Toimenpide oli kuulemma valtiontalouden näkökulmasta välttämätön. Sosiaalityön tutkimushankkeista leikkaamisella säästettiin neljä miljoonaa euroa. Se oli kuulemma valtiontalouden näkökulmasta vastuullinen ratkaisu. Mutta kun puoluekaveri pyytää 35 miljoonaa talousvaikeuksissa rypevälle hankkeelle, silloin fläppitaululle kirjoitetaan, että rahaa on.\nArvoisa puhemies! Tässä vaiheessa pääministeri varmasti haluaa huomauttaa, että Garden Helsingin rahoituksessa oli alkujaankin kyse ehdollisuudesta. 35 miljoonaa oli tarkoitus lähettää puoluekaverin lobbaamalle hankkeelle vasta siinä vaiheessa, kun kuokka on maassa. Ehdollisuudesta puhuminen on viestinnällisesti taitavaa, mutta kokonaisuuden kannalta yhdentekevää. Ehdollista tai ei, hallitus ehti lyödä nuijaa sen puolesta, että kokoomusvetoista helsinkiläishanketta kannattaa tukea samaan aikaan, kun helsinkiläisiä yksinhuoltajia pakotetaan asumistuen leikkauksen seurauksena muuttamaan kodeistaan pois. Köyhiltä voidaan kyllä viedä tuet ja pistää heidät muuttamaan halvemmille alueille. Mitäpä eivät hoitaneet omaa talouttaan! Samaan aikaan hyväosaisen kaverin lobbaama hallihanke ansaitsee tuen, vaikka hanke ei olisikaan hoitanut omaa talouttaan.\nKyse oli alun perinkin huonosta hallinnosta, rahoituksen läpinäkyvyyden puutteesta ja omien eturyhmien taloudellisesta suosimisesta. Käsittääkseni juuri nämä olivat asioita, joita vuoden 2019 Petteri Orpo karsasti. Mutta kun vuonna 2025 virkamiesvalmistelu katsoi, että valtiontakausta ei voida myöntää, niin Jan Vapaavuoren kokoomuslainen haippirinki katsoi, että kyllä nyt jonkinlaista tukea pitää silti myöntää. Kannatti, sillä lopuksi Jan Vapaavuori viestitti: \"Suurkiitos vielä teille asian junailusta puoliväliriihen yhteydessä.\"\nArvoisa puhemies! Hallihankkeen suhmuroinnissa ylitettiin raja, jota on vaikea perustella edes kokoomuksen omille äänestäjille. Se ei ole ihme, sillä suomalaiset arvostavat suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä. Garden Helsingin tapauksesta ei löydy kumpaakaan.\nKokoomuksen välinpitämättömyydestä kertoo myös se, että pääministeri pysyi huomattavan pitkään medialta piilossa. Piilottelu kertoo siitä, että pääministeri ei tuntunut edes ymmärtävän, miten vakavia korruptiosyytökset ovat.\nKävi myös ilmi, että Garden Helsinki -hanke ei ollut tapauksena ainoa laatuaan: Garden Helsingin lisäksi oikeuskansleri on lähettänyt pääministeri Orpolle selvityspyynnön koskien Valmet Automotiven pelastamista. Näitä tapauksia yhdistää kokoomuksen ja Petteri Orpon avokätinen vaalirahoittaja Ilpo Kokkila.\nValmet Automotiven eli Uudenkaupungin autotehtaan osalta kyse on siitä, että valtio pelasti yhtiön viime syksynä. Autotehtaan pelastamisessa oli pointtinsa, mutta tapa, jolla se tehtiin, ei kaikilta osin kestä päivänvaloa. On näet niin, että yhtiön pelastamisen jälkeen valtio on omistanut Valmet Automotivesta 79 prosenttia ja Ilpo Kokkilan Pontos-yhtiö 21 prosenttia. Kokkilalla on yhteys myös Garden Helsinkiin, sillä suurelta osin Kokkilan omistuksessa oleva rakennusyhtiö SRV on hankkeeseen osallinen. Oikeuskansleri selvittää nyt muun muassa sitä, onko Orpo ollut esteellinen suhteessa Valmet Automotiveen liittyvään päätöksentekoon ja mitkä ovat Garden Helsinki -hankkeen kytkökset vaalirahoitukseen.\nJohtopäätös koko sopasta voisi olla vaikkapa se, että jos se näyttää ankalta ja liikkuu kuin ankka, se on todennäköisesti kokoomuksen kaverikapitalismia.\nArvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hyrkön tekemää epäluottamuslausetta sekä edustaja Koskisen tekemää epäluottamuslausetta. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.\n\n12.54 Otto Andersson r (ryhmäpuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies, ärade talman! Kehysriihessä 2025 hallituspuolueet sopivat Garden Helsinki ‑hankkeen ehdollisesta valtiontuesta. Päätöksentekoon osallistuivat kaikki hallituspuolueet, ja päätös tehtiin yksimielisenä.\nPääministerillä ja hallituksella on RKP:n eduskuntaryhmän luottamus.\n\nPlanerna och tidsramen för projektet Garden Helsinki har ändrats sedan ramförhandlingarna. Regeringen beslöt i går att avstå från det statliga stödet till projektet.\n\nOn selvää, että hallituksen on otettava opikseen, mitä tulee Garden Helsinki ‑hankkeeseen liittyvään epäonnistuneeseen viestintään. On myös selvää, kuten pääministerikin on todennut, että Jan Vapaavuoren viestit hankkeeseen liittyen ovat olleet asiattomia. On selvää, että julkinen luottamus hankkeelle on kärsinyt. Tänään eduskunnalla on mahdollisuus avoimesti puida hankkeeseen liittyviä kysymyksiä.\nArvoisa puhemies! On hyvä muistaa, että kaikissa isoissa valtion investointipäätöksissä on aina lopulta kyse poliittisesta harkinnasta, oli sitten kyse areenahankkeista tai liikennehankkeista. Investointipäätöksiä eivät tee lobbarit, virkamiehet eivätkä asiantuntijapaneelit. Päätökset tehdään vaaleilla valittujen päättäjien toimesta.\nPoliittista harkintaa käytettiin täällä eduskunnassa esimerkiksi viime joulukuussa, kun äänestimme monien satojen miljoonien eurojen edestä myös opposition edustajien esittämistä eri liikenne- ja muista hankkeista. En ole täysin varma, että jokainen näistä varmaan sinänsä tärkeistä miljoonahankkeista oli käynyt läpi perusteellisen virkavalmistelun ennen kuin niitä täällä esitettiin. [Välihuutoja vasemmalta] Sen sijaan alue- ja elinkeinopoliittisia argumentteja näille kaikille varmaan löytyy.\n\nÄrade talman! När man bläddrar i Helsingfors stadsfullmäktiges protokoll framgår det att merparten av ledamöterna över partigränserna har varit positivt inställda till att främja det här projektet. En del av ledamöterna i stadsfullmäktige sitter här i dag i egenskap av riksdagsledamöter. En del av dem representerar regeringspartier och en del oppositionen. Med andra ord är det bra att komma ihåg att tanken om Garden Helsinki inte uppstod vid regeringens ramförhandlingar, utan den har främjats långsiktigt och med ett brett politiskt stöd i Helsingfors, bland annat för att stärka huvudstadens livskraft, evenemangsindustri och turistnäring.\n\nKun Helsingin kaupunginvaltuuston pöytäkirjoja selaa, käy ilmi, että valtaosa helsinkiläisistä valtuutetuista yli puoluerajojen on ollut myötämielisiä tämän Garden Helsinki ‑hankkeen edistämiselle. Osa kaupunginvaltuutetuista istuu täällä tänään kansanedustajan ominaisuudessa, osa hallituspuolueista, osa oppositiosta. Toisin sanoen on hyvä muistaa, että itse ajatus Garden Helsingistä ei ole syntynyt hallituksen kehysriihessä. Sitä on Helsingissä edistetty pitkäjänteisesti ja laajalla poliittisella tuella muun muassa pääkaupungin elinvoiman, tapahtumateollisuuden ja matkailun vahvistamiseksi.\nRKP:n eduskuntaryhmän kansanedustajista 90 prosenttia tulee muualta kuin Helsingistä, mutta koko ryhmämme katsoo, että Suomen pääkaupunki tarvitsee modernin, ison yleisökapasiteetin ja kansainvälisesti kilpailukykyisen areenan suurille urheilu- ja kulttuuritapahtumille. [Pia Lohikoski: Miksi te sitten perutte sen?] — Kiitos, tack. Puhemies Jussi Halla-aho\nTack, kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.\n\n12.58 Peter Östman kd (ryhmäpuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että valtioneuvosto antaa tiedonannon, jotta eduskunta saa läpinäkyvästi haluamansa tiedot Garden Helsinki ‑hankkeen päätöksenteosta. Julkisen rahan käyttöä pitää voida arvioida kriittisesti. Päätösten perusteiden on oltava avoimia, valmistelun läpinäkyvää ja päättäjien valmiita vastaamaan vaikeisiinkin kysymyksiin. Se on demokratian perusta. Mutta samalla on syytä pitää mittasuhteet mukana. Tänään eduskunta ei kokoonnu siksi, että valtion rahaa olisi kadonnut, ei siksi, että Garden Helsingille olisi maksettu euroakaan, eikä siksi, että päätös olisi jo toteutettu, vaan kokoonnumme keskustelemaan keväällä 25 tehdystä ehdollisesta investointivarauksesta — ehdollisesta investointivarauksesta. Kysymysten esittäminen on politiikkaa parhaimmillaan, vihjailu, syylliseksi julistaminen ja ajojahti eivät ole.\nArvoisa puhemies! Suomi tarvitsee investointeja, työpaikkoja, matkailua ja kansainvälisiä tapahtumia. Siksi hallitus on tehnyt riihissään talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi lukuisia investointeja ja toimenpiteitä, joilla vauhditetaan uutta kasvua. Hallituksen mittavassa investointiohjelmassa tuetaan laajasti erilaisia investointeja kaikkialla Suomessa, liittyen myös muun muassa huoltovarmuuteen ja liikenneinfrastruktuuriin. Garden Helsinki ‑hankkeen ehdollinen tukipäätös oli yksi näistä monista toimista, joilla talouskasvua on pyritty vauhdittamaan.\nArvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että valtioneuvosto käynnistää selvitystyön, jonka tavoitteena on, että suuren kokoluokan hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellään selkeät menettelyt ja kriteerit. Garden Helsinki ‑hankkeeseen liittyvässä julkisessa keskustelussa kyse on ollut ennen kaikkea siitä, että on puuttunut polku ja prosessi erittäin suuren kokoluokan rakennushankkeiden tukemiseen. [Timo Harakka: Ei puutu!] Sitä ei ole tällä hetkellä, eikä sitä ole ollut myöskään aiempien hallitusten aikana. [Timo Harakka: Kyllä oli!] Liikuntapaikkahankkeet tulee käsitellä läpinäkyvästi ja yhdenvertaisen menettelyn kautta. On tärkeää, että tässä yhteydessä selvitetään, millainen kapasiteettitarve Suomessa on, millaisia vastaavia esimerkkejä Suomen lähialueilla on ja millaisia hankkeita Suomessa on parhaillaan suunnitteilla. Selvitys tarjoaa hyvän pohjan hallitusneuvotteluihin ja tulevaisuutta ajatellen.\nSuurten urheilutapahtumien ohella tarvitsemme suomalaisille lisää liikuntapaikkoja. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet, että seuraavalla hallituskaudella tulisi toteuttaa liikuntapaikkarakentamisen korjauspaketti. Hyvät olosuhteet luovat pohjan liikunnalliselle elämäntavalle, paikallisille urheiluseuroille ja menestyvälle urheilulle ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle. Taloudellisesti tiukkana aikana tässä työssä tulee yhä vahvemmin hyödyntää yhteistyötä ja EU-rahoitusta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutalan vastuualueella onkin parhaillaan käynnissä selvitys, miten EU-rahoitusta voidaan hyödyntää entistä paremmin liikuntapaikkarakentamisessa.\nArvoisa puhemies! On hyvä edelleen muistaa, että Helsinki Garden ‑hankkeessa kyse oli ehdollisesta tukipäätöksestä — euroakaan veronmaksajien rahaa ei ole maksettu. Garden Helsinki ‑hankkeen uudelleenarvioinnille oli siis selkeä tarve, kun hanke on viivästynyt ja pienentynyt, rahoitustilanne on auki ja hallihankkeiden kilpailutilanne on muuttunut. Siksi valtioneuvostossa eilen tehty päätös olla tukematta hanketta oli oikea.\nMitään uutta ei ole siinä, että oppositio pyrkii kritisoimaan hallitusta etenkin vaalien lähestyessä. Osa epäilyistä ja syytöksistä on ollut vakavia. Siksi onkin oikein hyvä, että oikeuskansleri ja Valtiontalouden tarkastusvirasto selvittävät osiltaan päätöksentekoprosessia ja siihen liittynyttä vaikuttamistyötä.\nArvoisa puhemies! Suomi ei nouse syyttelyllä eikä jakolinjoja syventämällä. Suomi on aikanaan noussut ja tulee myös tulevaisuudessa nousemaan työllä ja yhteishengellä. Toivon, että puoluerajat ylittäen keskittäisimme voimavaramme ongelmien ja syyttelyn sijaan ratkaisujen ja kasvutoimien etsimiseen yhdessä.\nPääministeri Orpolla on KD:n eduskuntaryhmän luottamus. — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.\n\n13.04 Harry Harkimo liik (ryhmäpuheenvuoro)\n\nKiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kuka tätä maata johtaa? Pääministeri teki pakon edessä ainoan mahdollisen ratkaisun. Paineessa tehty päätös kertoo kaiken hallituksen ja pääministerin toimintakyvystä. Pääministeri ei voi olla tuoreen päätöksen jälkeen sitä mieltä, että kaikki on tehty oikein ja vain viestintä on epäonnistunut. Ja edelleen jäävät kysymykset erityisesti kokoomuksen toiminnasta.\nKuka lähtee rahoittamaan 35 miljoonalla eurolla yhtiötä, jolla on 26 miljoonaa velkaa ja tase yli miljoonan pakkasella eli joka on selvitystilassa, koska ei ole mitään tuloja? Kuka lähtee rahoittamaan 35 miljoonalla hanketta, joka ei ole saanut rahoitusta 15 vuoteen? Kuka lähtee rahoittamaan 35 miljoonalla hanketta, jota ei ole mahdollista saada kannattavaksi? Kuka lähtee rahoittamaan 35 miljoonalla hanketta, jota Helsinki ei tarvitse? Kuka lähtee rahoittamaan 35 miljoonalla hanketta, josta ei ollut tehty minkäännäköistä ulkopuolista arviota? Vastaus on tämä hallitus, mutta se joutui perumaan päätöksen.\nOlen rakentanut kaksi omaa hallia ja yhden jalkapallostadionin ja konsultoinut useita halliprojekteja Euroopassa. Pääministeri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa, että Garden-projekti hoidettiin samalla tavalla kuin Tampereen halli ja Hartwall-areena-projekti. Se ei pidä paikkaansa. Hartwall-areena-projektin rahoitus kulki valtion liikuntaneuvoston sekä opetus‑ ja kulttuuriministeriön kautta — pääministeri Lipponen muuten vastusti hanketta — ja niin olisi pitänyt toimia myös Gardenin tapauksessa, eikä kuten kokoomus on nyt toiminut. Onko kukaan nähnyt laskelmia siitä, miten projekti rahoitetaan ja areena saadaan kannattavaksi? Ei niitä kukaan ole nähnyt, koska sellaisia laskelmia ei kukaan pysty uskottavasti tekemään. Kun hankkeelle on luvattu 35 miljoonan euron ehdollinen tuki, niin eikö silloin olisi pitänyt selvittää jo aikoja sitten, onko areenalla edes mahdollisuus olla taloudellisesti kannattava?\nArvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus antoi Garden-hankkeelle 35 miljoonaa euroa puutteellisin tiedoin. Ainoastaan on kerrottu, että Helsinki tarvitsee 20 000 katsojan areenan, jotta maailmantähdet ja suuret urheilutapahtumat tulisivat Suomeen. Tämä on täyttä pötypuhetta. Otetaan esimerkiksi Taylor Swift ja Tukholma: Hän konsertoi Tukholmassa mutta ei tullut Helsinkiin. Tukholmassa hän myi kolme kertaa 60 000 katsojan Strawberry Arenan loppuun — eli 180 000 katsojaa. Sellaista areenaa Suomessa ei ole.\nSamantyyppinen meillä voisi olla, jos Olympiastadionin yläkanttiin paisuneen remontin 340 miljoonaa euroa olisi suunnattu toisin. Olympiastadionista ei tullut modernia areenaa. Siitä tuli maailman kallein ulkoilmamuseo.\nVeikkaus-areenalla on ensi vuonna yli sata tapahtumaa. Nyt hallitus alkaa selvittää 20 000 yleisön areenan tarvetta. Miksi täysin selvää asiaa edes selvitetään? Kahta samankokoista areenaa Helsinki ei tarvitse, ja Veikkaus-areenaa voidaan kasvattaa 18 000 katsojalle. Lisäksi Veikkaus-areena on tehnyt 20 vuoden sopimuksen maailman suurimman konserttijärjestäjän kanssa, eli toista samankokoista areenaa on mahdotonta pyörittää kannattavasti. Samankokoisia areenoita on vain Lontoossa ja Manchesterissa, mutta on siellä myös yleisöä enemmän.\nMeillä on jo kaikki suuret urheilutapahtumat, mitä voidaan saada. Maailmantähdet tulevat kyllä Suomeen nykyisille areenoille, jos tulevat, ja jos konsertti myy heti loppuun, voidaan järjestää toinen tai kolmaskin konsertti, niin kuin Lady Gagan ja Céline Dionin kanssa tehtiin Veikkaus-areenalla.\nKun Venäjä aloitti sodan ja raja meni kiinni, juuttui Helsinki entistä enemmän pussinpohjalle, kun kyse on maailmantähtien kiertueista. Logistiikka menee niin, että jos kiertue ei pääse Pietariin, ei kannata tulla myöskään Helsinkiin. Gardenin katsomo verrattuna Veikkaus-areenaan tai Tampereen Nokia-areenaan ei tuo mitään kilpailuetua.\nArvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri ja kokoomus ovat sitä mieltä, että kyse on vain heikosta viestinnästä. On erittäin pelottavaa, jos pääministeri on oikeasti sitä mieltä, että kaikki on tehty oikein. Silloin pahin ongelma on se, että aidosti uskotaan, ettei ongelmaa olisi olemassa, tai ettei ongelmaa tunnisteta. Jos verovaroja käytetään laajemmin näin runttaamalla ja junailemalla ja virheitä ei tunnusteta eikä tunnisteta, on politiikan uskottavuus mennyttä. Ei voi olla niin, että kokoomus jyrää tällaisia päätöksiä läpi ja kuvittelee kaiken olevan sallittua. Politiikan uskottavuuden mittarina pitää laillisuuden lisäksi olla moraali ja avoimuus. Ei voi olla niin, että yhden puolueen pieni sisäpiiri jakaa verorahoja miten haluaa.\nNäyttää yhä siltä, että pääministerin mielestä kaikki on mennyt oikein. Vain viestinnässä on ollut vähän vikaa. Pääministeri on sanonut ymmärtävänsä ihmisiä, joiden mielestä tämä näyttää hämärältä. Pääministeri Orpo, tämä ei näytä hämärältä. Tämä on hämärää. Pääministeri Orpo, kuka johtaa tätä maata? — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Pääministeri Orpo, neljä minuuttia, olkaa hyvä. — Edustajat voivat niin halutessaan jo pääministerin puheenvuoron aikana pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Olkaa hyvä, pääministeri.\n\n13.10 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa puhemies! Suomalaiset todellakin ansaitsevat asiallista asioiden hoitoa. Tämä keskustelu on varmasti herättänyt paljon kysymyksiä. Voin toistaa tämän, mitä olen aikaisemminkin sanonut, mutta haluan nytkin vakuuttaa, että kun tämän asian käy läpi ja tämän perkaa, niin tämä on hoidettu asiallisesti — tämä on hoidettu asiallisesti.\nJa vaikka edustaja Koskela ehti jo tämän nonsaleeraamaan, niin sana ”ehdollisuus” on kaiken ydin, sitä ei voi sivuuttaa tässä keskustelussa. Euroakaan ei ole maksettu eikä olisi maksettu ennen kuin hanke olisi ollut aloitusvalmis, ennen kuin kaikki siihen liittyvät vaikutusarviot olisi käyty huolellisesti läpi, tehty virkavalmistelussa virkavastuulla normaalin tavan mukaan. Tässä ei ole mitään kummallista. Edelliset lukemattomat hallitukset ovat tehneet poliittisia päätöksiä, joilla käynnistetään valmistelu erilaisista investointihankkeista, ja niin tulevat tekemään muuten seuraavatkin hallitukset. Sen jälkeen aloitetaan virkavalmistelu, jonka pohjalta tehdään lopullinen päätös. Me olisimme tehneet päätöksen Gardenista talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syyskuussa, mutta koska tätä keskustelua on nyt nopeutetulla tahdilla käyty tämän kesän ajan, olemme käyneet tätä asiaa läpi nopeutetummin ja tulleet siihen tulokseen yhdessä, että koska hanke on muuttunut, hanke ei ole lähtenyt liikkeelle ja sen rahoitus on auki, niin me emme edistä nyt tätä kehysriihen päätöstä.\nMutta edelleen sanon, että toivon, että Garden tai vastaava meidän maamme pääkaupunkiin tulee. Suomalaiset ansaitsisivat tällaisen kansainväliset mitat täyttävän hallin. [Suna Kymäläinen: Siitä ei nyt ole kysymys!] Mutta, edustaja Harkimo, se tulee sitten sen kautta, saako se hanke sen yksityisen rahoituksen, pystyykö virkavalmistelu puoltamaan tätä. Ja jos te olette oikeassa — niin kuin varmaan kaikki tuntevat teidän hallihistorianne, todella tiedätte paljon näistä asioista — niin silloinhan se ei toteudu eikä yhtään euroa veronmaksajien rahaa käytetä minnekään. Tämä on aivan päivänselvä asia, ja luulisi se ymmärrettävän.\nNo, oliko sitten vaalirahoituksella jotain merkitystä tässä päätöksessä? Ei ollut. Me haimme vain ja ainoastaan suomalaisten etua, sitä, että Suomeen tulee työpaikkoja, niitä tuhansia työpaikkoja, joita rakennusaikana näin massiivinen hanke olisi laittanut liikkeelle, ja niitä valtavia määriä työpaikkoja, jotka syntyisivät pitkällä aikavälillä, kun Suomessa olisi tapahtumia, olisi tilaisuuksia, olisi kulttuuria, urheilua, liikuntaa. Se toisi matkailutuloja, turismia. Sitä me haettiin. Ei kai siinä ole mitään väärää, sen on täällä moni sanonutkin. Minusta tämä kannattaa kaikkien muistaa.\nSitten se, että sotketaan tarkoituksellisesti käyttömenot ja investoinnit. Sitä minä en voi hyväksyä. Annetaan tarkoituksella ihmisille sellainen kuva, että jos me leikkaamme pysyviä menoja, [Eduskunnasta: Työpaikoilla ei niin väliä!] niin se olisi verrattavissa siihen, että me annetaan kertaluonteinen investointi, joka rahoitetaan valtion omaisuustuloilla. Ne ovat kaksi eri asiaa. Tämä 35 miljoonaa, jos se olisi annettu, ei olisi pois yhdestäkään sosiaali- ja terveystoimen palvelusta. Päinvastoin, sen mukanaan tuomilla verotuloilla ja kasvulla rahoitettaisiin niitä ihmisten palveluita. Tämä meillä on mielessä. Minä voin vakuuttaa teille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei demarit ymmärrä tuommoista!] että ei itselläni eikä hallituksella ole mitään muita motiiveja, kun me tämän päätöksen olemme tehneet.\nSitten tähän selvitykseen ja jatkotyöhön. Kuinkahan moni teistä ylipäänsä on lukenut sen selvityksen, mihin täällä viitataan? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei kukaan!] Ilmeisesti ei kukaan, koska se selvitys ei anna vastauksia niihin kysymyksiin, joita me haluamme tässä selvittää. Me haluamme tietää kapasiteettiarvioita näiden areenoiden rakentamisesta, kv-vertailua, kilpailutilannetta, kriteeristöä. Ei siitä selvityksestä löydy näihin vastauksia, arvon edustajat, niin että älkää silloin asettako näitä näin rinnakkain. Se on harhaanjohtamista ja väärän tiedon antamista. Ei sieltä löydy näihin vastauksia. Mutta on selvää, että nyt kun kilpailutilanne on muuttunut, areenahankkeita on useampia, [Puhemies koputtaa] niin kannattaa tehdä kriteerit, kun tähän nyt jatkoaika tulee, kannattaa tehdä selvitys, koska toivon, että Suomeen tällainen areena syntyy. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Nyt siirrymme debattiin. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.\n\n13.16 Jukka Kopra kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen, te olitte omistajaohjausministerinä poliittisessa vastuussa Uniper-kriisissä, kun lähes kuusi miljardia euroa suomalaisten varallisuutta menetettiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Silti SDP tuolloin ei ollut valmis keskeyttämään lomaansa, eikä eduskuntaa kutsuttu koolle. Te ette valinneet avoimuutta.\nNyt te olette vaatineet koko eduskunnan koolle keskellä kesää 35 miljoonan euron ehdollisen, mahdollisen tuen vuoksi. Euroakaan ei ole maksettu, hallitus on vetänyt tukensa pois, eikä Garden-hanke etene. Petteri Orpo on valinnut avoimuuden ja on eduskunnan käytettävissä. Uniperissa menetettiin lopullisesti noin 165 kertaa suurempi summa rahaa, ja Gardenissa on kysymys siis 35 miljoonasta eurosta.\nSDP, teidän vastuullanne menetettiin miljardeja ilman ylimääräistä täysistuntoa. Nyt te vaaditte hallitukselta luottamusäänestystä miljoonista, joita ei ole edes maksettu eikä eilisen päätöksen myötä edes makseta. Millä uskottavuudella te asetutte tässä salissa julkisen rahan käytön ylimmäksi vartijaksi, kun oman ministerivastuunne aikana miljardit paloivat taivaan tuuliin [Puhemies koputtaa] mutta eduskuntaa ei katsottu tarpeelliseksi kutsua koolle? Kysyn. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.\n\n13.17 Jani Mäkelä ps (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Aiemmin esitin julkisuudessa arvion, että tämä tämän päivän keskustelu saattaisi olla oppositiolta kesäteatteria. Nyt tämän keskustelun perusteella hieman tuntuu, että olin siinä oikeassa. Yritin nimittäin oikein tarkalla korvalla kuunnella, tulisiko täällä jotain uutta ja konkreettista, mutta ei sellaista esitetty täällä. [Vasemmalta: Entäs teidän ryhmäpuheenvuorossa!] Tuntuu, että eväät olisi syöty jo ennen retkelle lähtemistä.\nSosiaalidemokraatit syyttämässä muita vaalirahoituksen epäselvyydestä on hieman myötähäpeää herättävä kuvio, ja keskusta, joka on jo tuomioistuimenkin näkemyksen mukaan suomalaisen korruptio-osaamisen ytimessä, epäilemässä muita korruptiosta: no, kyllähän tekijä toisen tuntee. Tämä keskustelu jatkui pienempien oppositiopuolueiden suuntaan, joita tuntui lähinnä harmittavan se, että ne eivät itse ole päässeet suhmuroimaan näitä rahoja, joita isommat, perinteiset hyvä veli -puolueet ovat päässeet suhmuroimaan. Joten eiköhän todettaisi yhdessä, että tämä keskustelu oli tässä, äänestetään ja lähdetään viettämään kesää. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.\n\n13.18 Johannes Koskinen sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Tuolta hallituksen ryhmistä näyttää valitun tällainen ammu joka suuntaan -taktiikka, lännenelokuvista tuttu, että räiskitään sitten varmuuden vuoksi joka suuntaan ja asiaan liittymättömiin kysymyksiin.\nSen verran on hyvä muistuttaa, että tämä Uniperiin sijoittaminen, kun lähdettiin siihen riskisijoittamiseen venäläiseen kaasuun, tapahtui kokoomuksen ollessa hallituksessa ja merkittävät investoinnit myöskin perussuomalaisten ollessa hallituksessa, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ja niiden seurauksena sitten oltiin siinä riskitilanteessa maailmanmarkkinoiden muuttuessa Venäjän hyökkäyssodan myötä.\nOleellistahan tuossa hallituksen vastauksessa oli se, että todetaan tämä, että valtiolta tai ainakin hallitukselta on puuttunut selkeä ja läpinäkyvä polku tämän kokoluokan hankkeiden tukemiseen. On selvää, että mitä isompi valtion menokohde on, sitä tarkempaa pitäisi olla kaikentyyppisten valmisteluvaiheiden ja selvitysten, joihinka sitten se päätös tehdään. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä monien muidenkaan sektorien osalta ole kysymys, [Puhemies koputtaa] viittaan vaikkapa puolustushankintojen salassapitoluonteen takia ongelmalliseen käsittelyyn. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.\n\n13.19 Antti Kurvinen kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa herra puhemies! Pohjimmiltaanhan tässä ei ole kysymys Garden Helsingistä, vaan kysymys on hyvästä hallinnosta, ja kysymys on politiikan ja päätöksenteon etiikasta ja moraalista. [Vasemmalta: Kyllä!] Miten tällaisia kansallisesti isoja hankkeita pitäisi rahoittaa: ne pitäisi rahoittaa normaalin liikuntapaikkarahoituksen kautta. Esimerkiksi Olympiastadionin valtava remontti, meidän kansallisen monumentin valtava remontti, toteutettiin normaalin opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisen rahoituksen kautta, ei millään sähköposteilla, missä runtataan ja junaillaan erilaisia asioita.\nMinulla olisi, puhemies, kaksi kysymystä. Ensimmäinen kysymys pääministerille: haluaisin kuulla, kuka tämän Garden Helsinki -päätöksen valmisteli, vai tehtiinkö se ilman valmistelua, sillä mihinkään virkavalmistelussa olleeseen esitykseen sitä ei ole ollut kirjattuna eikä myöskään tässä Risto Murron raportissa, mihinkä olette viitannut.\nValtiovarainministeri Riikka Purralta kysyisin: kun te olette esiintynyt tiukan taloudenpidon edustajana, niin miksi te hyväksyitte tämän Garden Helsinki -hankkeen, ja mitä te ja perussuomalaiset saitte tästä vastakaupaksi ja vastineeksi tämän hankkeen hyväksymisestä? [Eduskunnasta: Tunnin junan!] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.\n\n13.21 Saara Hyrkkö vihr (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kulttuuri- ja tapahtuma-alassa on todella valtavaa potentiaalia, ja on ehdottomasti tärkeää, että alan toimintaedellytyksiä vahvistetaan, mutta siitähän tässä ei nyt ole kyse. Pääministeri, minulle jäi edelleen epäselväksi, tunnistatteko te, mitä ongelmia liittyy tähän asetelmaan, jossa valtion rahapussi aukeaa toistuvasti hankkeille, joiden taustalla toimii kokoomuksen merkittäviä vaalirahoittajia. Esitin puheenvuorossani myös suoran kysymyksen: oletteko valmis kiristämään vaalirahoituslainsäädäntöä ja tekemään esimerkiksi ennakkoilmoituksesta pakollisen?\nTe, pääministeri, yhä sanotte, että tilanne on nyt muuttunut verrattuna päätöksenteon hetkeen, ja nyt näitä kilpailevia hankkeita onkin, mutta kun niitä hankkeita on ollut jo silloin ja valtiovarainministeriö on kyllä omassa kielteisessä kannassaan tämän tiennyt, niin valtiovarainministeriltä kysyisin: toitteko te hallituksen kehysriihessä 2025 hallitukselle tai kollegoillenne esiin sen, että ministeriönne on perustellut kielteistä kantaansa muun muassa juuri näillä kilpailevilla hallihankkeilla? Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.\n\n13.22 Minja Koskela vas (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Tämä pääministerin ensimmäinen puhe osoitti, että hän ei edelleenkään ymmärrä, mistä kansalaisten ja opposition esittämässä kritiikissä on pohjimmiltaan kyse. Petteri Orpo kertoi puheessaan, mikä ero on investoinneilla ja menosäästöillä, mutta kyllä me, arvon pääministeri, sen täällä kaikki tiedämme. [Arto Satonen: No ei kuulosta siltä!]\nSen sijaan te ette edelleenkään vastannut kahteen kysymykseen: miksi hallitus ohitti virkamiesvalmistelun ja erittäin vahvat epäilykset Garden Helsingin talouden tilasta, ja miksi juuri tämä hanke päätyi puheenjohtajien pöytään takaoven kautta? Te väistätte kysymykset hyvästä hallinnosta, kaverikapitalismista ja virkamiesvalmistelun sivuuttamisesta, vaikka tässä on kyse nimenomaan näistä asioista, ei investoinnin ja menosäästön erosta.\nKyllä minun täytyy myös sanoa, että se, että kokoomus täällä hyökkää nyt opposition kimppuun, on hirveän huono strategia. Teidän pitäisi pystyä vastaamaan näihin kysymyksiin, joihin suomalaiset teiltä vastausta edellyttävät. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.\n\n13.23 Otto Andersson r (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies, ärade talman! Olisin kysynyt sekä kulttuuri- että urheiluministeriltä: Jos me haluamme, että Suomen kilpailukykyä isojen kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestyspaikkana vahvistetaan, niin miten iso merkitys on sillä, että meillä on moderneja, yleisökapasiteetiltaan isoja areenoja? Miten ylipäätänsä näette tapahtumateollisuuden potentiaalin Suomen talouskasvun kannalta? — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.\n\n13.23 Peter Östman kd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Me olemme täällä keskustelemassa siksi, että me haluamme vaalia sitä, että investointipäätökset tehdään läpinäkyvästi ja avoimesti.\nTässä on viitattu myöskin Vantaan areenaprojektiin. Sen rahoituksen on tarkoitus perustua ensisijaisesti yksityiseen rahoitukseen. Vantaan kaupungin tuki on tähän asti ollut kaavoitusta, tonttia, maanvuokrajärjestelyjä sekä hankkeen valmistelun mahdollistamista. Mittaluokaltaan tämäkin hanke — se on varmaan hieno hanke — olisi yksi Suomen suurimmista yksittäisistä tapahtuma- ja kiinteistöinvestoinneista, ja toteutuessaan siitä tulisi myös Suomen suurin sisätapahtuma-areena. Pääpiirteittäin rahoitusmalli on se, että se on yksityinen hankeyhtiö, joka vastaa rahoituksen järjestämisestä, mutta hankkeen mukaan yhtenä rahoittajana on kansainvälinen sijoitusyhtiö EPower Capital, rekisteröity Dubaissa.\nArvoisa puhemies! Kun kyse on kymmenien miljoonien tai satojen miljoonien eurojen hankkeista, on kohtuullista kysyä, ketkä ovat lopulliset rahoittajat, millaisia oikeuksia he saavat [Puhemies koputtaa] ja ovatko sopimukset riittävän avoimia tässä tapauksessa. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.\n\n13.25 Timo Vornanen tv (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt tänään vetää poliittisen tukensa Garden Helsinki -hankkeelta. Ratkaisu on tässä tilanteessa perusteltu, mutta yksi asia ei saa jäädä tekemättä. Se, että hanke pysähtyy, ei tarkoita sitä, että sen valmistelu voitaisiin painaa villaisella, päinvastoin. Hallitus on itse kertonut päätöksen syiksi hankkeen viivästymisen, muuttuneet olosuhteet, vaikuttamistyössä ilmenneet virheet ja julkisen keskustelun. Juuri siksi on selvitettävä, millä tiedoilla ehdollinen tukipäätös alun perin tehtiin ja miksi hallitus päätyi nyt täysin päinvastaiseen ratkaisuun.\nOn myös syytä todeta tosiasiat. Julkisuudessa puhuttu 35 miljoonan euron valtiontuki ei koskaan ehtinyt hankkeelle. Rahat ovat edelleen valtion kassassa — rahat ovat valtion kassassa. Silti kansalaisilla on oikeus saada vastaus siihen, miten tähän tilanteeseen päädyttiin. Julkinen luottamus ei palaudu vaikenemalla vaan avoimuudella. Onkin erittäin hyvä, [Puhemies koputtaa] että tänään käymme täällä tätä avointa keskustelua. — Kiitoksia. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.\n\n13.26 Ben Zyskowicz kok (vastauspuheenvuoro)\n\nKiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Minja Koskela vakuutti äsken, että kyllä täällä jokainen tietää, mikä ero on investoinnilla ja mikä tavanomaisella menolla. Kun kuuntelin keskustelua, ei kyllä siltä vaikuttanut. Ainakin Koskela itse, Kurvinen ja aamu- ja iltatelkkareissa Tuppurainen tuntuvat sekoittavan nämä asiat. Saattaa olla, kun Marinin hallitus nimitti normaaleja menoja tulevaisuusinvestoinneiksi, että se onnistui sekoittamaan esimerkiksi edustaja Tuppuraisen pään niin paljon, että tätä eroa ei ymmärretä. Investoinnin tarkoitus tietysti on, että sitä kautta ihmisille tulee työtä ja toimeentuloa, tulee verotuloja, verotuloja, joilla voidaan jatkossa hillitä säästötarpeita ja laittaa tarvittaessa rahoja hyviin kohteisiin. Se on tämän investoinnin tarkoitus. Miten te voitte rinnastaa, että tänne te teette säästöjä ja sitten tänne te investoitte? [Puhemies koputtaa] Investointien tarkoitus on siis jatkossa generoida kasvua, työllisyyttä, toimeentuloa ja jopa niitä verotuloja. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.\n\n13.27 Teemu Keskisarja ps (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kaverikapitalismi on markkinatalouden sukupuolitauti. Se tarttuu lobbareiden vehtaamisessa, kätyreiden kuhertelussa ja intressiryhmien pelehtimisessä. [Eduskunnasta: Kondomit käyttöön!] Kaverikapitalismi kalvaa Suomea kuin kuppa. Garden on selvä tapaus. Oireet näkyvät STEAssa, mutta se on enempi kaverisosialismia. Korruptoituneinta on tietenkin kaverikepulaisuus, herra varjele. Kaverikepulaisuuden takia hallinnossa hyllyy hillittömiä lakkahillotolppia. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]\n\n13.28 Tytti Tuppurainen sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Tämä ei ole tavallinen istunto. Tämä ei ole tavallinen tapaus. Puhemies on kutsunut eduskunnan koolle lausuen julkisuuteen, että kyse on korruptioepäilyistä, kyse on veronmaksajien rahan kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta. Myös SDP pitää tätä äärimmäisen vakavana. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites sen omistajaohjauksen kanssa meni?]\nEi voi Suomessa olla edes epäilystä siitä, että julkisten varojen käytön ja vaalirahoituksen välillä olisi vastavuoroisuutta. [Ben Zyskowicz: No miksi te lietsotte tämmöisiä epäilyjä?] Kansalaisten on voitava luottaa poliittiseen päätöksentekoon ja julkisten varojen käytön kestäviin periaatteisiin, etenkin tilanteessa, jossa Suomessa on ennätystyöttömyys, kansalaiset ovat huolissaan syöpälääkkeiden saatavuudesta ja hoitoonpääsystä. [Ben Zyskowicz: No siinäkin te lietsotte ihmisten pelkoja!]\nSDP haluaa, että luottamus julkisten varojen käytön avoimuuteen ja tasapuolisuuteen palautetaan. Myös oikeuskansleri on tehnyt kaksi selvityspyyntöä, joissa on painavia kysymyksiä. [Puhemies koputtaa] Pääministeri, milloin te arvelette voivanne vastata oikeuskanslerin kysymyksiin? Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.\n\n13.30 Antti Kaikkonen kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Jotta tämä savu tämän asian ympäriltä hälvenisi, tarvittaisiin kyllä vielä enemmän avoimuutta kuin mitä tässä tiedonannossa on ollut. Ei tässä oikein ole vieläkään löytynyt selkeää isää tai äitiä tälle päätökselle, ei oikein ketään, joka sanoisi, että ”otan vastuun tästä”, tai edes niin, että ”me otamme vastuun tästä”. Se edelleen puuttuu.\nOn epäselvää, mistä tämä Helsinki Garden ‑hanke oikein tuli sinne riiheen. Tiedetään, että se ei tullut virkavalmistelusta, ja tiedetään, että virkavalmistelu itse asiassa vastusti sen rahoittamista. Ei se tullut miltään asiantuntijaryhmältä. Mistään julkisista lähteistä ei löydy, mistä se olisi tullut. Se ei tullut myöskään Risto Murron työryhmältä, mitä te kovasti itse painotitte. Oikeastaan ainoa löytynyt, sanoisinko, sormenjälki on se Jan Vapaavuoren sähköpostiviesti, jossa sanottiin, että tämä pitäisi nyt runtata läpi. Mutta te sanotte, että Vapaavuori ei vaikuttanut siihen mitenkään. Jos ei Vapaavuori, niin kuka sitten vaikutti? Jos siihen ei löydy vastausta, niin kyllä tämä valitettavasti näyttää edelleen kaverikapitalismilta. Vai onko niin, että kukaan ei muista, mistä tämä 35 miljoonaa euroa tupsahti tänne päätöksiin, [Puhemies koputtaa] ja se pitäisi sitten uskoa? Vai onko niin, [Puhemies koputtaa] että jostain syystä tätä ei vain haluta kertoa, mistä tämä päätös tuli? Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.\n\n13.31 Sofia Virta vihr (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että hallitus on ymmärtänyt nyt väärin sen perinteisen suomalaisen sanonnan siitä, että kaveria ei jätetä. Se on tarkoittanut sitä, että heikoimmasta pidetään huolta tiukankin paikan tullen. Se ei ole tarkoittanut sitä, että samaan aikaan kun leikataan pienituloisilta, sairaimmilta ja lapsilta, julkista rahaa jaetaan kaverikaistoja pitkin ohi virallisen valmistelun, [Ben Zyskowicz: No niin, just tästä oli kyse!] ja juuri tämän mielikuvan toiminta on nyt usealle suomalaiselle antanut. [Ben Zyskowiczin välihuuto] — Saanko puhua loppuun, kiitos?\nKyse ei ole Gardenista, vaan kyse on pääministerin arviointikyvystä. Meihin päättäjiin vaikutetaan ja yritetään vaikuttaa jatkuvasti, ja meidän tulee se tunnistaa. Jos on niin, että pääministeri ei ole päätöksentekohetkellä tunnistanut, minkälaisen mielikuvan tämä tapa toimia voi aiheuttaa, niin herää huoli siitä, kuinka paljon pääministeriin voidaan vaikuttaa. Vaikuttaa edelleen siltä, että te ette ymmärrä, mikä on se ongelman ydin. Sen takia pääministerillä ei ole vihreiden luottamusta. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.\n\n13.32 Aino-Kaisa Pekonen vas (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa herra puhemies! Minusta tässä keskustelussa on erittäin huolestuttavaa nyt se, että pääministeri tai kokoomuksen ryhmänjohtaja tai muutama muu kokoomuslainen ei tunnu nyt edelleenkään ymmärtävän, miksi tämä kysymys on niin vakava. Ei ole pelkästään kyse hallista tai hallin tarpeellisuudesta, eikä kysymys ole huonosta viestinnästä — eikä tätä ei ole valmisteltu asianmukaisesti, kuten pääministeri väittää. Kyse on nyt tämän hallin rahoittamisesta, avoimuudesta ja hyvästä hallinnosta.\nEdelleen, arvoisa pääministeri, me täällä salissa ja monet suomalaiset odotamme vastausta nyt siihen kysymykseen, miten on mahdollista, että pieni joukko vaikutusvaltaisia kokoomuslaisia toimijoita pystyy käytännössä järjestämään suosikkihankkeelleen mittavan valtion tuen ilman avointa kilpailua.\nArvoisa puhemies! Kysyn myös perussuomalaisilta: onko tämä toimintatapa teille ok? Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.\n\n13.33 Eva Biaudet r (vastauspuheenvuoro)\n\nÄrade talman! RKP:ssä ajattelemme, että kulttuuri- ja tapahtumateollisuuden merkitys tulee olemaan suurempi tulevaisuudessa, ja haluamme tukea sen kasvua mahdollisimman paljon. On hyvä pohtia sitä, millä tavoin voisimme kantaa myös omalta osaltamme vastuuta sen kasvamisesta. Helsingin elinvoimalle tällaisen hallin rakentaminen, ainakin helsinkiläisten päättäjien mukaan, on erittäin tärkeää.\nVoi olla, että kesälläkin on syytä... Ymmärrän, että oppositio haluaa keskustella avoimuudesta, oikeusvaltiosta ja asiallisesta valmistelusta ja myös lobbareiden merkityksestä, ja mielestäni se on ihan aiheellinen keskustelu, mutta loppujen lopuksi kuitenkin, vaikka lobbarit toimivat omien malliensa mukaisesti, vastuu on kuitenkin hallituksen ja ministereiden päätöksen varassa. Siinä mielessä ajattelen, että kysymys on nimenomaan poliittisesta arviosta ennen kaikkea. Päätös on ollut ehdollinen, ja sen vuoksi onkin hyvä syy pohtia sitä, miksi ehkä nyt hallitus päätti perua tämän päätöksen, koska olisin toivonut, että... [Puhemies koputtaa] Ymmärrän tällaisen jäädytyksen, mutta peruminen on ehkä hieman surullinen asia Helsingin kannalta. [Antti Kurvinen: Perussuomalaiset on Biaudet’n linjalla!] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.\n\n13.35 Timo Heinonen kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Haluan kiittää teitä siitä, että päätitte kutsua eduskunnan koolle kesätauolta. Näin aito ja toimiva demokratia toimii. Se on arvokasta myös opposition tiedonsaannin näkökulmasta. Näin olisi itse asiassa pitänyt toimia myös viime vaalikaudella, kun silloisen ministeri Tuppuraisen johdolla tehtiin miljardidiilejä Uniperin kanssa. Ne olivat historiamme kalleimmat tekstiviestit. Tänään puhumme 35 miljoonasta, silloin puhuttiin 5,8 miljardista. Helsingin Sanomat uutisoi Uniper-fiaskosta, kuinka jokaiselle kotitaloudelle tuli 1 700 euron tappio. Edustaja Tuppurainen, te puhuitte veronmaksajan rahan käytöstä. Ehkä silloin olisi sitä kannattanut myös miettiä.\nPidän viisaana, että tämä asia nyt katsotaan uudelleen. Seuraava hallitus voi tästä tehdä halutessaan päätöksen. Mutta itse toivon, että tässä maassa jatkossakin nähdään kulttuurin, konserttien, tapahtumien ja myös huippu-urheilun laajempikin merkitys. Elinvoimaa ja kasvua tämä maa ennen muuta huutaa. [Suna Kymäläinen: Ei ehtinyt sanoa Sanna Marin!] Puhemies Jussi Halla-aho\nEdustaja Mäenpää, olkaa hyvä.\n\n13.36 Juha Mäenpää ps (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet täällä salissa! Minä jotenkin ihmettelen sitä, että ollaan tänne kokoonnuttu seuraamaan Tuppuraisen ja Kaikkosen järjestämää kesäteatteria, tämmöistä jonkinlaista vaalikampanjaa. [Vasemmalta: Puhemies on kesäteatterin johtaja! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Puhemies on varmasti sen kutsunut koolle, ja se varmasti on ollut ihan hyvä ratkaisu, muuten te olisitte hänen kimpussaan varmasti. — On jotenkin kornia, että tätä teatteria vetää viime kaudella 6 000 miljoonaa hukannut ministeri ja keskustan Kaikkonen, joka on korruption kokemusasiantuntija. Jotenkin soisi, että tämä loppuisi, äänestetään ja lähdetään pois täältä. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.\n\n13.37 Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kyllähän se on vähän huolestuttavaa, että hallitus ei tunnu edelleenkään näkevän, että tässä on selkeästi tehty virheitä, ja ymmärtävän, minkä takia kansalaisten luottamus hallituksen päätöksentekoa kohtaan on kolahtanut.\nTässähän on kuultu matkan varrella, että edes vastuuministeri ei tiedä, miten tämä päätös on syntynyt, joten kyllä se herättää kysymyksen, millä tavalla tämä päätös tuli sinne hallituksen kehysriiheen. Pääministeri on kertonut, että siellä oli tämmöisiä erilaisia koreja, joita oli eri puolueilla. Ministeri Purra, oliko kehysriihessä eri puolueille jaettuja eri koreja, joissa sitten ohjattiin näitä investointirahoja? Ja ministeri Purra, kun teidän ministeriön virkamiehet olivat hyvin huolella käyneet läpi näitä hankkeita ja muun muassa todenneet, että täällä on näitä kilpailevia hankkeita, minkä vuoksi he eivät tätä tukea puoltaneet, niin toitteko te tämän esiin tässä päätöksenteossa?\nTärkeintä olisi palauttaa luottamus, [Puhemies koputtaa] ja, arvoisa pääministeri, se tapahtuu vain sen pohjalta, että tunnustatte, että ei tämä nyt putkeen mennyt, [Puhemies koputtaa] ja annatte kaikki tiedot avoimesti. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.\n\n13.39 Mikko Savola kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa herra puhemies! Kuuntelin kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajan puheenvuoroa, ja hän puhui kasvusta ja nimenomaan siitä, että tämä on kasvuhanke, jota hallitus halusi edistää. Hieman ihmetyttääkin, miksi näin valtava kasvuhanke sitten haluttiin eilen perua, jos se kerran oli niin hyvä hanke.\nJoka tapauksessa onhan tämä poikkeuksellista, että me tämän asian äärellä täällä ollaan. Se on totta, että hallitus kokonaisuudessaan tämän hankkeen kuittasi. Täällä on kysytty nyt moneen kertaan sitä, että mitä muut hallituspuolueet saivat vastineeksi siitä, että kuittasivat tämän. Haluankin nyt kysyä valtiovarainministeri Purralta, ministeri Essayahilta, ministeri Adlercreutzilta: Mitä te saitte? Mitä niissä edellä mainituissa koreissa oli? Mitä te saitte kuitatessanne tämän hankkeen eteenpäin menon? Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.\n\n13.40 Oras Tynkkynen vihr (vastauspuheenvuoro)\n\nKiitos, puhemies! Pääministeri Orpo, eilen tiedotustilaisuudessa te sanoitte: ”Olen äärettömän pahoillani siitä, että tämä kohu on syntynyt.” Jos tämä herätti monessa kuulijassa kysymyksen, että oletteko pahoillanne ainoastaan tästä kohun syntymisestä ettekä alkuunkaan omasta toiminnastanne ja kokoomuslaisten ministerien toiminnasta ja koko hallituksen toiminnasta, te varmemmaksi vakuudeksi vielä siinä samassa tiedotustilaisuudessa sanoitte: ”Koen aidosti, että tässä ei ole tehty mitään väärää.” Itse olin toivonut, että jo viime viikolla A-studiossa olisitte nähnyt sen, mikä kaikki tässä on mennyt pieleen, tai viimeistään eilen tiedotustilaisuudessa tai edes tänään täällä tiedonantoa käsiteltäessä hahmottanut, minkä takia niin moni suomalainen on niin vilpittömän pahoillaan tästä toimintatavasta. Te ette ole sitä kyennyt vieläkään tekemään, ja sen takia tuen epäluottamuksen myöntämistä. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.\n\n13.41 Laura Meriluoto vas (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Tämä meidän demokraattinen järjestelmämme perustuu luottamukseen. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että yhteisiä verorahoja käytetään avoimesti, rehellisesti eikä mihinkään hyvä veli -verkostoihin perustuen. Niinpä tässä Garden Helsinki -tapauksessa ei ole kyse vain yhdestä areenahankkeesta tai yhdestä tukipäätöksestä. Tässä on kyse siitä, voivatko ihmiset luottaa siihen, että päätöksiä on tehty oikeudenmukaisesti. Tuota luottamusta te, hyvä hallitus, murensitte antamalla jonkun hämäräksi jääneen tukiprosessin jälkeen 35 miljoonan euron lupauksen tälle hankkeelle virkamiesten näkemykset sivuuttaen. Tuosta tuesta olisi hyötynyt muun muassa kokoomuksen merkittävä vaalirahoittaja. No, nyt tuo tuki on peruttu, ja istumme täällä keskustelemassa aiheesta vain siksi, että julkinen paine kävi hallitukselle lopulta liian suureksi. Ainakaan minun luottamustani hallitukseen tämä ei vielä palauta, enkä usko, että kansalaistenkaan, sillä vieläkin liian moni kysymys jää avoimeksi. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, neljä minuuttia, olkaa hyvä. [Anne Kalmari: Nyt kuullaan, mitä perussuomalaiset saivat! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kuunnelkaa tarkasti!]\n\n13.42 Valtiovarainministeri Riikka Purra\n\nArvoisa herra puhemies! Olen nämä kaikki vastaukset kertonut jo julkisesti, mutta kerron ne mielelläni vielä eduskunnassa:\nTodellakin valtiovarainministeriö ja valtiovarainministeri suhtautuivat tähän hankkeeseen kriittisesti. Ministeriö on päällikkövirasto, jossa virkamiehet eivät blokkaa investointeja ilman, että ministeri sitä ohjaa. Minun oli hyvin helppo virkamiesten valmistelun perusteella olla sitä mieltä, että valtiontakaus ei ole tässä tilanteessa edistettävä asia, ja sen vuoksi tämä asia ei edennyt valtiovarainministeriöstä. En suorastaan ymmärrä, minkä takia täällä oppositio viittaa ainoastaan virkamiehiin, ikään kuin ministeri olisi tässä yhteydessä ollut virkamiehistönsä kanssa jotenkin eri mieltä. Tämähän ei pidä paikkaansa. [Keskeltä: Ja silti kuittasitte!]\nPuoliväliriihestä kysyttiin, ovatko valtiovarainministeriön virkamiehet olleet siellä saatavilla. Kyllä, he osallistuvat kaikkiin riihen oleellisiin neuvotteluihin, mistä seuraa se, että ministeriön kannat ja linjat ovat hallituksen käytettävissä.\nHallitus päätti laajentaa investointipakettia 200 miljoonalla eurolla. Tämä kokonaisuus hallituksen kaudella on tosiaan noin 4,7 miljardia euroa. Me näimme, että investointipaketin laajentaminen on perusteltua, koska taloudellinen tilanne, taantuma, sitä juuri puolsi. Rakennusalan tukeminen konkreettisilla investoinneilla ja ylipäätänsä sen tekeminen, mikä on hallituksen omissa käsissä, esimerkiksi julkisten investointien vauhdittaminen ja edistäminen mahdollisimman nopeasti, oli meidän mielestämme järkevää, ja ymmärrän, että oppositio on kannattanut tätä näkökulmaa.\nHallitus tekee päätöksiä joistain investoinneista, ja joitain se jättää edistämättä. Tämä on täysin normaalia poliittista toimintaa joka hallituksessa, myös edellisessä ja todennäköisesti myös seuraavissa. Koko hallituskauden oppositio on täällä arvostellut esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattua päätöstä länsiradasta. Vastaavasti jotain muuta hanketta ei olla päätetty edistää. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, että hallitus päättää tehdä joitain investointipäätöksiä, tukea joitain hankkeita, jättää toisia tukematta. Tämä on hyvin tavanomaista toimintaa.\nNo, sitten täällä kysytään, mitä muut hallituspuolueet saivat. Meidän puoliväliriihen investointiohjelman listaus on teille julkisesti hyvin saatavilla, mutta voin lukea nämä kaikki puoliväliriihessä tehdyt päätökset: vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta, raideleveysselvitys, kantatie 67 ja vt 19, vt 13, Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen Satamatien liittymä ja Tähtelän liittymä, Kotkan akkuklusteri-investoinnit, Vuohimäen eritasoliittymä, Kelan risteys, Lieksajoen silta, Joroisten Famifarmin risteys, liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla, Kaavin raakapuuterminaali, vt 25 osuus Meltola—Mustio, maantie 152, Hämeenlinnan väylä, Tuusulan väylä. Lisäksi osoitetaan ehdollisena Helsingin Garden-hankkeelle 35 miljoonaa, Tampereen teatterin investoinnin tukemiseen 2,5 miljoonaa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan viisi miljoonaa sekä maanpuolustuskoulutukseen yksi miljoona. Ja nämä ovat hallituksen yhteisiä päätöksiä. [Välihuutoja] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.\n\n13.46 Pia Kauma kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kuuntelin erityisen tarkasti SDP:n ryhmäpuheenvuoron, koska SDP oli erityisen aloitteellinen eduskunnan koolle kutsumisessa. Edustaja Koskinen sanoi jotenkin niin, että ei ole hyväksyttävää, että antamalla rahaa poliittiselle puolueelle voisi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Nyt kysyisin teiltä, SDP: miten te voitte täällä esittää moraalinvartijaa, kun ette itsekään toimi niin kuin saarnaatte? Ammattiyhdistysliike ja erityisesti SAK ovat vuosikausia antaneet teille rahaa vaalikampanjoihin. Ja mihin se on johtanut? Se on johtanut siihen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että työlainsäädännön uudistuksia ei ole voitu tehdä 20 vuoteen, [Pia Viitanen: Onko vähän väsynyttä?] ja vasta Orpon hallitus on ne pystynyt tekemään. Ja tässä ei ole vielä kaikki. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on toistuvasti vaatinut ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttamista, ja hän on jopa ilmoittanut sen yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi seuraavalle hallitukselle, jos SDP on siinä mukana. [Eduskunnasta: Kyllä on hähmäistä!] Hän siis ajaa suoraan SDP:n vaalirahoittajan asiaa. [Puhemies koputtaa]\nArvoisa puhemies! Eikö olekin niin, että sellaisen poliitikon, [Puhemies koputtaa] joka ei osaa itsekään omia neuvojaan noudattaa, ei kannattaisi antaa niitä muillekaan? Puhemies Jussi Halla-aho\nMuistutan edustajia minuutin aikarajasta. — Edustaja Kangas, olkaa hyvä.\n\n13.48 Antti Kangas ps (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Täällä on pitkin vuotta ja hallituskautta kuultu huolestuneita puheenvuoroja siitä, kuinka rakennusala on ahdingossa ja investointeja kaivataan kipeästi pääkaupunkiseudulle. Garden Helsinki on yksi niistä hankkeista, minkätyyppisiä hankkeita tänne on kaivattu. Nyt kuitenkin oppositio käy todella rajusti hankkeen kimppuun.\nOn totta, että prosessi ei ulospäin näytä tyylikkäältä, mutta kun lähdetään käymään historian suurimpia talousmokia läpi, tämä ei yllä edes mitalisijoille, vaikka euroakaan ei ole siirretty. Näissä historian suurimmissa poliittisissa talousmokissa pyörii tiettyjen puolueiden tiettyjä poliitikkoja: sieltä löytyy Vanhasta, Sipilää, Vapaavuorta, Rehniä. Ja nyt, ikävä kyllä, sinne on tulossa todella pienillä euroilla myös Orpo, vaikka siihen ei varsinaista syytäkään ole. Prosessi on ollut epätyylikäs ulospäin, mutta se on kuitenkin hoidettu asiallisesti. Ja tässä on pyritty hakemaan sitä kasvua, mitä oppositio nimenomaan on kaivannut tähän maahan. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.\n\n13.49 Matias Mäkynen sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Toisin kuin pääministeri omassa puheenvuorossaan totesi, hallitus ei kehysriihessä päättänyt käynnistää virkavalmistelua vaan, kuten valtiovarainministeri Purra totesi, osoittaa 35 miljoonan euron ehdollisen tuen tälle hankkeelle. Eli te nimenomaan päätitte kehysriihessä tukea tätä hanketta.\nAvoimuus ei ole sitä, että kun viikkoja on käyty julkista keskustelua ja pääministeriä ei näy eikä kuulu, niin puhemies päättää kutsua eduskunnan koolle, vaan avoimuus on sitä, että asioista tiedotetaan etukäteen ja prosessit avataan avoimesti ennen tällaista keskustelua. Te viittaatte jatkuvasti näihin positiivisiin työllisyys- ja talousvaikutuksiin, mutta voitteko kertoa, arvoisa pääministeri, kenen vaikutusarvioihin viittaatte ja mistä on kyse?\nKokoomus hyökkää nyt puhumalla Uniperista, mutta itse asiassa päivälleen neljä vuotta sitten olimme talousvaliokunnassa tässä talossa keskellä kesää saamassa tietoa Uniper-kaupoista, saimme pörssiyhtiön sisäpiiritietoa, ja siihen käsittelyyn ei kokoomuslaisilla eikä perussuomalaisilla ollut mitään lisättävää, ei lisävaatimuksia. Te kuittasitte silloin sen asian, ja asia oli loppuun käsitelty. [Eduskunnasta: Oho! — Oho!] — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.\n\n13.50 Mika Lintilä kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja oli oikeassa yhdessä kohtaa: kun hän sanoi, että kansalaisilla on oikeus tietää, miten ratkaisuun päädyttiin ja miltä pohjalta se tehtiin. Perussuomalaiset ilmeisesti tiesivät tämän, hallituksen puolueet tiesivät tämän — me emme tienneet, ja se on varmasti yksi syy, että täällä ollaan sitten puhemiehen kutsumana.\nMinulle tämä koko prosessi kertoo lähinnä siitä, että tilanne tuolla riihessä on ollut aika kaoottinen. Jos päätöspöytään tuodaan päätös, jota ei ole valmisteltu ja jota virkamieskunta on vastustanut, niin se kertoo jonkunasteisesta kaoottisuudesta siinä tilanteessa. Mutta jos koko tätä prosessia arvioi tällä hetkellä, niin valitettavaahan tässä on, että tämän prosessin suurin häviäjä tulee olemaan suomalaisen politiikan päätöksenteko. Siitä meidän kaikkien tulee ottaa kyllä opiksi, ja se tulee olemaan myös sitä, että päätöksen tehneilläkin on nöyryys tunnustaa, että on tehty virheitä. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.\n\n13.51 Bella Forsgrén vihr (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Se, mistä olen huolissani, on se keskustelu hallituspuolueiden yksittäisiltä edustajilta, jossa vähätellään tämän asian merkitystä. Ollaan käytetty termejä kesäteatteri, ja on viitattu keskusteluissa asioihin, mitkä eivät liity tähän kokonaisuuteen.\nHaluaisin kuitenkin muistuttaa, että tässä on median toimesta myös nostettu rikosoikeuden ja prosessioikeuden professori Pekka Viljasen näkökulmia, joka on nostanut esille, että valtiontukea ei olisi pitänyt myöntää virallisen prosessin ulkopuolelta. Hän on tässä haastattelussa nostanut esiin, että se on vähintään huonoa hallintoa. Suora sitaatti: ”Tällainen menettely, että ilman hakemusta myönnetään rahoitusta, ei missään nimessä kohtele tasapuolisesti potentiaalisia avustuksen tarvitsijoita.” Hän myös nostaa tässä samaisessa haastattelussa esille, että ”mielestäni tapauksessa saattaa täyttyä jopa rakenteellisen korruption tunnusmerkit”. Ja seuraava sitaatti: ”Niiden väitteitten perusteella, joita julkisuudessa on esitetty ja joiden todenperäisyydestä emme pysty sanomaan mitään, tässä voisi hyvin olla kyse korruptiosta.”\nKysyisinkin, arvoisa pääministeri: [Puhemies koputtaa] otatteko tämän asian riittävän vakavasti? Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.\n\n13.53 Timo Furuholm vas (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Me olemme lukeneet täällä salissa ääneen suomalaisten kertomuksia siitä, miten hallituksen leikkaukset ovat heidän arkeaan kurjistaneet. Näitä hätähuutoja on tullut myös meidän kaikkien sähköposteihin läpi hallituskauden. Vaikeuksissa olevien suomalaisten viesti on kyllä saavuttanut ministeriaitionkin, mutta mitään ei ole tapahtunut. Te ette ole kuunnelleet. Kun taas oikeasta sisäpiiristä pyydetään junailemaan ja runttaamaan miljoonia euroja vaikeuksissa olevalle areenahankkeelle, niin te kyllä junailette ja runttaatte — ilman läpinäkyvyyttä, ilman kunnollista prosessia.\nHyvä pääministeri, tänään te olette ennen kaikkea velkaa kansalaisille ja suomalaiselle demokratialle kunnollisen vastauksen, että miksi näin on toimittu. Monitoimiareenan sijaan kansalaisia kiinnostaa se, voiko hallitukseen luottaa, ja tätä vastausta teillä ei tunnu olevan. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.\n\n13.54 Mikko Ollikainen r (vastauspuheenvuoro)\n\nÄrade talman! Denna fråga och de faser som vi har nu genomgått kring denna fråga under de senaste dagarna förtjänar inga stilpoäng, men det är jättebra att det här granskas just nu och att vi får en redogörelse kring den här frågan. Men för att hålla oss till rubriken är det jätteviktigt att vi har en stor arena som lockar, där vi kan ha internationella stortävlingar eller också kulturella artister på besök.\n\nArvoisa puhemies! Luova talous on maailman ja Euroopan kasvavimpia talouksia, ja se on myös osa hyvinvointiamme. Näen, että tätä ei ehkä ole tiedostettu tarpeeksi tässä. On hienoa, että myös tästä puhutaan nyt tänään ja ollaan tehty luovan talouden strategia myös.\nTässä tuli kysymys koskien työllisyyttä ja taloutta alueellisesti ja kansallisesti, mutta myös osaamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta kysyisin kulttuuriministeriltä: millaisia vaikutuksia tässä voisi olla sillä saralla? Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.\n\n13.55 Arto Satonen kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Se on tietysti selvää, että julkisia varoja pitää vastuullisesti ja läpinäkyvästi hoitaa, ja tämä keskustelu on sikäli ihan tarpeellinen. Minä toivon kyllä samalla tavalla kuin Lintilä, että tästä jäisi jotain rakentavaa.\nMutta haluan kyllä palata myöskin tähän edustaja Koskisen puheenvuoroon: Kyllä pitäisi elää itse niin kuin opettaa. 2019, kun te olitte viimeksi hallitusohjelmaneuvotteluissa, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] niin teidän päärahoittajanne SAK:n edustajia oli teidän neuvottelijoina siellä SDP:n mandaatilla hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kuulostaako se siltä, että teidän vaalirahoittajienne intressejä on hoidettu virkamiesten kautta? Ja tämä toinen asia, johon täällä myös edustaja Kauma viittasi: kun teidän ainoa keskeinen vaalilupauksenne on se, että ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus palautetaan, joka on teidän päärahoittajanne keskeisin intressi ja vaatimus, [Välihuutoja vasemmalta] niin miltä tämä ihan oikeasti kuulostaa? Minä toivon, että kaikki ottaisivat opikseen ja eläisivät niin kuin opettaa. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.\n\n13.56 Minna Reijonen ps (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies ja arvoisat ministerit! Garden Helsinki ei etene. Hyvä niin, että saatiin selvitys. Se oli ihan hyvä. Avoimuus on tärkeää.\nHämmästyttävää, miksi eduskuntaa ei kutsuttu koolle, kun tässä unisessa Uniper-asiassa sählättiin aivan järjettömät määrät suomalaisten rahoja. [Vasemmalta: Tehän olitte valiokunnassa!] Jos Uniper-sotkua ei olisi tullut suhmuroitua, meillä olisi nyt enemmän rahaa meille suomalaisille. Näistä on syytä puhua. Paljonko enemmän meillä olisi nyt rahaa, jos Uniper-mokaa ei olisi ulkomaille tehty? Tuntuu, että onko nyt selvää, paljonko enemmän nollia oli siinä luvussa, joka Uniper-sotkussa menetettiin. Miljoonat ja miljardit, niinpä niin.\nKorruptiosta on toki syytä puhua aina. Suomi olikin Uniperissa oikein suhmuroinnin valtakunta. [Suna Kymäläinen: Teidän olisi valiokunnassa pitänyt toimia!] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.\n\n13.57 Ville Skinnari sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kysymyshän tässä tosiaan on pitkälle suomalaisten luottamuksesta ja oikeusvaltiosta ja siitä, että kyllähän meillä valmistelu toimii virkakunnassa, kun annetaan virkamiesten tehdä sitä työtä, mikä heille kuuluu.\nJoten, arvoisa pääministeri, kyllä tässä ei ole kysymys Gardenista. EM-kisojen 10 miljoonaa tulla tupsahti viime huhtikuussa. Sitä ihmetteli koko suomalainen urheiluväki, miksi yksi laji tai miksi yksi areena. Täällä maakunnan miehet ja naiset ovat ihan aiheesta huolissaan, koska liikuntarakentamisen budjetin te olette, arvoisa hallitus, puolittaneet 30 miljoonasta 15 miljoonaan. Garden plus EM-kisahankehakemus on 45 miljoonaa. Mitä jää muulle Suomelle, muulle liikunnalle ja urheilulle?\nJa kyllä, ei se ole vain arvovalinta, mutta kyllä virkamiehet valmistelevat ja he osaavat tehdä sen objektiivisen arvion, joten miksi, pääministeri, nyt haluatte joitain uusia kriteerejä? Kyllä Suomen malli on aina toiminut, ja isotkin hankkeet ovat toimineet. Myös Stadion saatiin eteenpäin. Puhemies Jussi Halla-aho\nEdustaja Lohi, olkaa hyvä.\n\n13.59 Markus Lohi kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Tässä keskustelua kuunnellessa hieman hämmentää se, että kun pääministeri ja hallituspuolue toteavat, että Garden-hanketta, sen investointipäätöstä, on hoidettu asianmukaisesti, taitavasti ja oikein koko rahoitusprosessin ajan, niin miksi eduskunta on nyt kutsuttu koolle poikkeuksellisesti kesken kesätauon. Yleensä sille on nimittäin painavat perusteet. Miksi hallitus on päättänyt antaa tiedonannon asiasta, jos kaikki on mennyt oikein, asiallisesti ja oikeudenmukaisesti? Jokainenhan tietää, että ei hallitus anna tämmöistä tiedonantoa, jos ei ole jotakin ongelmaa tai erityistä tarvetta keskeyttää valtiopäivät. Eli minusta tässä on ristiriita, mitä kyllä puolustaa se, kun edustaja Kaikkonen täällä esitti kysymyksiä, jotka vaativat vielä vastauksia. On todella valitettavaa, että tämä prosessi on kyllä heikentänyt luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Ja kun tämä Garden-investointi, jonka hallitus päätti nyt perua, oli yksi kärkihankkeista investointiriihessä, niin herää kysymys, ovatko kaikki muutkin investointihankkeet tai kasvuhankkeet [Puhemies koputtaa] yhtä vahvalla pohjalla. Ne kannattaa tarkistaa. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Pääministeri Orpo, neljä minuuttia — tai viisi minuuttia. Sitten siirrymme puhujalistalle.\n\n14.00 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa puhemies! Kiitos lisäajasta. — Voiko luottaa? Kyllä voi luottaa. Se on aivan selvä. Edelleen seison niiden sanojeni takana, että tässä ei perimmiltään ole tehty mitään väärää. Kerta toisensa jälkeen tämä keskustelu kiertyy siihen, miksi valmistelu on ohitettu, ja kerta toisensa jälkeen vastaan, että ehdollisuus on se sana, koska me teimme poliittisen linjapäätöksen. Niitä tehdään esimerkiksi hallitusohjelmaneuvotteluissa lukuisia, kun eri puolueet tuovat sinne omia ajatuksiaan. Niin on tehty aina, ja niin tehdään jatkossa. Sieltä käynnistyi valmistelu, ja tämäkin oli virkavalmistelussa, ja kun olisi ollut päätöksenteon aika, niin se olisi perustunut virkapohjalta tehtyihin muistioihin ja päätösesityksiin. Näin politiikka toimii, ja siinä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. [Vasemmalta: Kuka sitä valmistelee?]\nSitten vielä tästä prosessista. Minä olen sanonut alusta lähtien — no, tämä nyt kokoomuksen puheenjohtajana tai ryhmänvetäjänä — että kyllä, tämä oli kokoomuksen neuvottelutavoitteita. Näinhän se aina toimii. Puolueilla on erilaisia tavoitteita, niistä neuvotellaan ja päätetään yhdessä. Kannan vastuun, siitä ei ole kahta kysymystäkään. [Vasemmalta: Kantavatko muut?]\nTäällä edustaja Mäkynen sanoi, että olen viikkokausia ollut piilossa medialta. No, se nyt ei pidä ainakaan paikkaansa. Joitakin päiviä oli, etten vastannut, mutta kun en minä ehdi vastaamaan jokaiseen opposition kysymykseen enkä jokaiseen median pyyntöön. Olen antanut lukuisia haastatteluja, olen ollut A-studiossa, olen antanut kirjallisia vastauksia. Olen ollut sen kannalla, että kokoonnutaan tänne. Ja miksi kokoonnuimme? Minä sanoin alusta lähtien, että olen aina eduskunnan käytettävissä, ja kun eduskunta ja oppositiopuolueet, kaikki yhdessä, viime viikolla pyysivät, niin samana päivänä keskusteltuani puhemiehen kanssa totesin, että kutsutaan eduskunta koolle, annan tiedonannon. Ei tässä ollut jälleen mitään ihmeellistä, tässäkään asiassa. Olen valmis tähän keskusteluun, eikä ole salattavaa. [Oikealta: Väärin sammutettu!]\nSitten tähän päätökseen. Harmi, että edustaja Biaudet lähti, kun hän kysyi perumisesta tai jäädyttämisestä tämän osalta. Siis edelleenkin toivon, että Garden-hanke jonain päivänä toteutuu — se olisi hieno pääkaupunkiseudulle — tai joku näistä nyt liikkeellä olevista hankkeista. [Ben Zyskowicz: Tulisi työtä ja toimeentuloa!] Mutta tällä hallituksella ei ollut enää edellytyksiä tällä aikataululla ja siitä johtuen, missä vaiheessa hanke on, tehdä enää näitä päätöksiä. Siksi me teimme tämän poliittisen linjauksen, mikä on faktoihin perustuvaa, että tämä ei ole enää mahdollista. Hanke on vielä niin kesken.\nMitä sitten tulee näihin syytöksiin, kun edelleenkin vaalirahoituksesta, suhmuroinnista ja korruptiosta puhutaan, niin on erittäin hyvä, että oikeuskansleri sen tutkii. Oikeuskansleri tutkii, kun sitä häntä pyydetään tekemään, ja kanteluita on tehty ihan samalla tavalla kuin viime hallituksen aikana ja sitä edellisten hallitusten aikana ovat kansalaiset tehneet kanteluita, joita oikeuskansleri tutkii. Se ei itsessään tarkoita, että on tapahtunut jotain väärin. Siksi tuen tätä prosessia ja annan avoimesti kaiken tiedon, mitä kansleri haluaa.\nEdustaja Lindtman nosti esille tämän, että vastuuministeri ei tiennyt, miten päätös syntyi. Sitä ehkä selittää se, jos ette tarkastanut, että ministeri Poutala ei ollut silloin vielä ministeri, ja hän vastasi varmasti omasta näkökulmastaan. [Antti Lindtman: Ei edellinenkään tiennyt!]\nHetki. — Sitten minä haluan vielä kommentoida lyhyesti tätä Valmet Automotivea. Mistä siinä oli kyse? Siinä oli kyse siitä, että tuhannet työpaikat olivat vaakalaudalla välittömästi, jos siellä olisi tullut konkurssi. Tämähän tuli täysin puhtaasta virkavalmistelusta, elinkeinoministerin ja omistajaohjausministerin esittelystä, ratkaisu, jolla se pelastettiin konkurssilta, nämä työpaikat pelastettiin ja samalla luotiin pohja sille, että sinne voidaan lähteä rakentamaan puolustusteollisuutta. Siksi olivat tärkeitä myöskin ne omistusjärjestelyt. Meillä, hallituksella ja minulla, oli vain ja ainoastaan Suomen valtion, veronmaksajien ja niiden työntekijöiden etu mielessä. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Sen lisäksi arvioin itse, että en ole esteellinen sen päätöksenteon yhteydessä. On erikoista, jos te kyseenalaistatte tämän päätöksen. Se on todella erikoista.\nLopuksi ehkä haluan vain sanoa sen, että kun tässä nyt luottamuksen perään on kyselty, niin lainaan Täällä Pohjantähden alla ‑teoksen Akseli Koskelaa, joka sanoi, että minä en ole heiltä luottamustani saanut, joten en voi sitä myöskään menettää. [Välihuutoja — Naurua] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nOtetaan muutama puheenvuoro tähän väliin, sen jälkeen mennään jonkun aikaa puhujalistaan ja sitten katsotaan aina tarpeen mukaan pieniä debatteja puheenvuorojen jälkeen. Eli nyt ne, jotka tässä vaiheessa halusivat puheenvuoroja, voitteko vielä nousta seisomaan ja painaa V-painiketta. — Edustaja Wallinheimo.\n\n14.06 Sinuhe Wallinheimo kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Toki tämä olisi nyt hyvä areena puhua siitä, kuinka me saamme tämmöisen suurtapahtuma-areenan Suomeen. Tätä 20 000:n areenaa, mitä tänne on mietitty, voisi ihan hyvin verrata vaikka Kölnin Lanxess Arenaan, jossa on yli 200 tapahtumaa vuosittain. Siellä käy yli 2,5 miljoonaa ihmistä vuosittain, ja se generoi sille alueelle yli 350 miljoonaa joka vuosi. [Timo Harakka: Sama väestöpohja!] — Samantyyppinen talousalue. — Tästä syystä mielestäni nyt olisi hyvä keskustelupaikka sille, kuinka me tällaisen areenan saisimme Suomeen. Ei tätä juupas—eipäs-keskustelua, vaan käytetäänpä muutama rakentava puheenvuoro siitä, kuinka tämä jatkossa olisi myös Suomessa mahdollista. [Timo Harakka: Harmi kun peruttiin hyvä päätös!] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Lindtman.\n\n14.07 Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Näyttää siltä, että ei nykyinen eikä myöskään silloinen asiasta vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri ollut kartalla. Ainakin näin Vantaan Sanomat, josta tämä juttu lähti liikkeelle, kertoi, kun oli pyytänyt edelliseltä ministeriltä tähän kommenttia. Eli kyllä se jostain niistä koreista on tullut.\nMinisteri Purra, kysyn — mihin te ette vastannut: oliko tässä kehysriihessä eri puolueilla ikään kuin omia koreja, joista sai tuoda näitä hankkeita? Ja kysyn vielä kerran: toitteko silloin hallituksen puheenjohtajien neuvotteluissa, kun päätitte tästä investointiohjelmasta, nämä teidän päällikkövirastonne, valtiovarainministeriön, kannat esiin tätä lainatakausta koskien ja ylipäätänsä näitä epäilyksiä tai tätä kriittistä suhtautumista?\nJa sitten, pääministeri Orpo, sanon nyt vielä kerran, että kyllä luottamuksen palauttamisessa usein parasta on se, että jos on virheitä tullut, ne avoimesti kerrotaan ja tunnustetaan. Se on paras tie palauttaa luottamus ja mennä eteenpäin, ei suinkaan sellainen ylimielisyys, [Puhemies koputtaa] jossa sanotaan, että en edes kaipaa teidän luottamustanne. [Välihuutoja] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Kalmari.\n\n14.08 Anne Kalmari kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Minua pitkän linjan poliitikkona huolestuttaa se, voivatko kansalaiset luottaa päätöksentekoon tulevaisuudessa. Meistä on monesti tällä kaudella tuntunut, että päätöksien takana on jotain hähmäistä. On tuntunut, että terveydenhuoltojätit ohjailevat tai kaupat, kaupan keskusliikkeet, ohjailevat päätöksentekoa, ja nyt sitten on erilaisilla instansseillakin tutkimukset tästä päällä. Parasta mielestäni, pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra, olisi, että te irtisanoutuisitte korruptiosta ja kertoisitte, että vaalirahoittajilla ei ole pääsyä teidän päätöksentekoonne suhmuroinnilla. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Tynkkynen.\n\n14.09 Oras Tynkkynen vihr (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Jos kirjanpitoni pitää paikkansa, niin, pääministeri Orpo, te alatte olla jo aika korkealla Suomen pitkäaikaisimpien ministereiden listalla, ja sen takia teiltä voi odottaa enemmän. Teiltä voi myös odottaa, että tunnette ainakin asiakirjan nimeltään Ministerin käsikirja. Siinä todetaan, että ”ministeri on esteellinen, jos”, ja sitten luetellaan pitkä liuta syitä ja viimeisenä kohtana: ”jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu”. Kysyisinkin teiltä, pääministeri Orpo: harkitsitteko missään vaiheessa hallituksen päätöksenteossa, että toteaisitte esteellisyytenne sen takia, että puolueettomuutenne uhkaa vaarantua? Nyt vahvasti näyttää kansalaisten silmissä siltä, että nämä päätökset ovat kyseenalaisia, koska siellä taustalla on arveluttavia kytköksiä. [Ben Zyskowicz: Siis missä asiassa hän oli esteellinen? Gardenissako?] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Honkasalo.\n\n14.10 Veronika Honkasalo vas (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kaverikapitalismi kuvaa, pääministeri Orpo, teidän hallituksen koko taivalta. Koko hallitusohjelma on EK:n märkä uni. Terveysjätit hurraavat avokätisistä ja tehottomista Kela-korvauksista, ja rikkaat kokoomuksen kannattajat kiittävät mittavista veroalennuksista. Tiedättekö, pääministeri Orpo, äänestäjät ovat kerta kaikkiaan kyllästyneitä tähän politiikkanne ohjenuoraan, jossa rahalla saa. Se, miten rumasti Garden Helsinki on runnottu ja junailtu läpi kokoomuksen vaalirahoittajien toimesta, sai kansan kupin nurin lopullisesti. Ja mikä vakavinta, pääministeri Orpo, epäeettinen toimintanne syö uskottavuutta koko poliittiselta järjestelmältä, ja siitä kärsimme me kaikki. En tiedä, ymmärrättekö te, pääministeri, että kansa on saanut mittansa täyteen tästä suhmuroinnista samaan aikaan, kun pienituloisilta leikataan ja heitä kuritetaan. [Puhemies koputtaa] Siitä tässä kaikessa on kyse. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Kiuru, Pauli.\n\n14.11 Pauli Kiuru kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Liikuntapaikkarakentamisen rahat tässä ainakin edustajat Skinnari ja Kurvinen ovat ottaneet esiin. Täytyy muistuttaa, että tällaisia merkittäviä kansallisia hankkeita ei ole rahoitettu liikuntapaikkarakentamisen avustuksista. Ne ovat aina erillisiä, isoja hankkeita. Näin oli Hartwall-areena, Olympiastadion ja Nokia-areena Tampereella. Mutta kun näihin liittyy kysymyksiä ja epäselvyyttä, niin on aivan hyvä, että nyt tehdään selkeät askelmerkit, miten tämä jatkossa toimii, jotta kaikki voivat olla mukana. Se, mitä tähän mennessä on tehty, on ehdollista. Yhtään euroa ei ole vielä liikkunut yhtään mihinkään.\nSitten tästä Uudenkaupungin autotehtaasta: Kysyn sieltä vasemmalta laidalta: Miten se olisi pitänyt hoitaa, että enimmillään 3 000 ihmisen työpaikka olisi voitu estää menemästä konkurssiin, että ne työpaikat voidaan säilyttää, jotta saadaan verotuloa ja sitä kautta hyvinvointia tähän yhteiskuntaan? Olisiko pitänyt jättää kiinalaiset sinne puolustusteollisuuden ytimeen? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Razmyar.\n\n14.13 Nasima Razmyar sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! On hyvä, että puhumme tänään täällä avoimuudesta, läpinäkyvyydestä ja ennen kaikkea rehellisyydestä. Sitä meiltä päättäjiltä vaaditaan, ja on täysin selvää, että tämän prosessin yllä on nyt varjo.\nPääkaupunkiseutu todellakin tarvitsee monitoimiareenan. Sillä ei ole pelkästään työllisyysvaikutuksia vaan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, ja ehkäpä sillä paremmalla ja läpinäkyvällä prosessilla sellainen olisi tänne myöskin voitu saada. [Ben Zyskowicz: Ja voidaan vieläkin saada!]\nArvoisa puhemies! Toivon todella, että täällä tänään tätä keskustelua käytäisiin rehellisesti ja avoimesti. Oikeuskansleri on esittänyt erittäin tiukkoja, vaativia kysymyksiä. Toivon, että niihin saadaan vastauksia, koska ennen kaikkea suomalaiset ansaitsevat luottamuksen päätöksentekoon, ja siitä olemme kaikki täällä vastuussa. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Ovaska.\n\n14.14 Jouni Ovaska kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Suomalaisethan rakastavat kesäteatteria. Yleensä siinä on huumoria ja farssia ja tekemisen meininkiä. Kyllähän tästäkin saisi näytelmän aikaiseksi: sen näytelmän nimi on Hyvä veli.\nNäissä suomalaisissa kesäteatteriesityksissä aina jotkut toiset konnat suhmuroivat, hyväntahtoiset ystävykset katsovat sivusta, mitä tapahtuu, ja aina jää lasku jonkun toisen maksettavaksi. Tätä nyt suomalaiset valitettavasti ovat saaneet viikkoja seurata. Ensimmäinen näytös tuli nyt päätökseen eilen, kun ilmoititte, että tämä Garden-hanke ei etene, mutta miten on, arvoisa pääministeri, näytöksen toisen osan osalta? Olemmeko nyt kuulleet kaiken, mitä tämä koko keissi pitää sisällään? Voitteko vakuuttaa, että mitään uutta ja epäselvää ei enää paljastu? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nPääministeri Orpo, kaksi minuuttia.\n\n14.15 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa puhemies! Ensinnäkin sanon, että tässä ei ole paikkaa minkäänlaiselle ylimielisyydelle. Olen hyvin nöyrällä mielellä täällä eduskunnan edessä, se lienee kai selvää. Jos eduskunta haluaa kuulla minun näkemykseni minun toimintaani, niin silloin vastataan avoimesti ja rehellisesti. Se on minun tapani toimia. Minä haluan vakuuttaa teille ja suomalaisille, että tässä päätöksenteossa ei ole mitään suhmurointia, ei mitään epäeettistä. Me ollaan toimittu vain ja ainoastaan yhden motiivin takia, ja se on se, että me saadaan Suomeen työpaikkoja ja pysyvää toimeentuloa ihmisille ja että me saadaan velkaantuminen taittumaan tässä maassa ja me saadaan turvattua suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Minun toiminnassani tai hallituksen tavoitteissa ei ole mitään muita motiiveja. Haluan tämän kerta kaikkiaan sanoa, ja sydämestäni. Kaikki on kerrottu, kaikki tähän liittyvä on avattu. Tein sen päätöksen, kun tämä julkinen keskustelu tästä alkoi, että kaikki annetaan, mistä seurasi lisää keskustelua, minkä ymmärrän, mutta kaikki on avattu. Sitä en voi tietää, onko jossain jotain, mitä joku on lähettänyt ja mitä en ole nähnyt. Sitä en voi tietää. Haluan muuten sanoa senkin, että minä en millään ehdi kaikkia minun sähköpostejani lukemaan. Totta kai minä luen, kun tulee eduskuntaposti, pääministerin posti, satoja viestejä per päivä, seuraan parhaani mukaan, mutta kaikki varmaan ymmärtävät, että ihan jokaista postia ei millään tule luettua.\nNo, mitä tulee tähän esteellisyyteen, josta edustaja Tynkkynen kysyi, niin itsekin odotan OKAn näkemystä asiasta. Olen toiminut vaalirahoituslain mukaisesti ja sen hengen mukaisesti. Vaalirahoituksesta on sen lainsäädännön mukaisesti ilmoitettu, ja tähän mennessä se ei ole tehnyt esteellisyyttä. Olisi iso muutos maan tapaan, [Vasemmalta: Ai maan tapa?] siihen, miten ennen on tulkittu, jos tämä tulkitaan eri tavalla. Kyse oli Valmet Automotiven asiassa nimenomaan valtion edusta. Pelkästään konkurssi olisi saanut aikaan takausvastuiden laukeamisen, muistaakseni noin 100 miljoonaa, puhumattakaan niistä työpaikoista, jotka olisivat lähteneet välittömästi. Valtion etu oli se, mitä oltiin päättämässä, [Puhemies koputtaa] ei kenenkään muun etu.\nIhan lopuksi haluan sanoa, kun hallituksen politiikkaakin tässä jo ehdittiin noin yleisesti arvostelemaan, että, hyvät edustajat, talous kasvaa paljon ennakoitua nopeammin. Hallituksen työ tuottaa tulosta, ja meillä on vihdoinkin valoa myöskin Suomen taloudessa. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nMennään hetkeksi varsinaisiin puheenvuoroihin, ja sen jälkeen voimme jossain vaiheessa jatkaa debattia. — Edustaja Vornanen. [Kimmo Kiljunen: On paljon ihmisiä, jotka eivät ole saaneet yhtään puheenvuoroa!]\n\n14.18 Timo Vornanen tv\n\nKunnioitettu rouva puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat! Pääministeri Petteri Orpo ilmoitti eilen, että hallitus on vetänyt poliittisen tukensa Garden Helsinki -hankkeelta. Päätös merkitsee sitä, ettei aiemmin valmisteltu ehdollinen 35 miljoonan euron valtiontuki enää etene. Pidän tätä ratkaisua perusteltuna, mutta samalla haluan korostaa yhtä asiaa: Hankkeen pysäyttäminen ei poista tarvetta selvittää, miten tähän tilanteeseen päädyttiin, vaan päinvastoin se tekee perusteellisesta selvityksestä entistä tärkeämmän. Avoimuus on erittäin tärkeää.\nHallitus on perustellut ratkaisua hankkeen muuttumisella, viivästymisellä, muuttuneella kilpailutilanteella, vaikuttamistyössä ilmenneillä ongelmilla sekä asiasta käydyllä julkisella keskustelulla. Nämä ovat vakavia perusteita. Siksi myös valmistelun ja päätöksenteon on kestettävä avoin, läpinäkyvä tarkastelu. Kansalaisilla on tietenkin oikeus tietää, millä tiedoilla asiaa valmisteltiin, mitä päätöksentekijöille esitettiin, ja miksi hallitus päätyi ensin tekemään ehdollisen tukipäätöksen, mutta katsoi myöhemmin, ettei hanketta enää voida edistää.\nArvoisa rouva puhemies! On myös syytä pitää kiinni tosiasioista. Julkisuudessa on syntynyt vaikutelma, että veronmaksajien 35 miljoonaa euroa olisi jo käytetty. Näin ei ole. Kyse oli ehdollisesta rahoituspäätöksestä, eikä rahaa ole maksettu. Veronmaksajien rahat ovat edelleen valtion kassassa — rahat ovat valtion kassassa. Tämä ei kuitenkaan vähennä tarvetta arvioida hankkeen valmistelun laatua, päinvastoin. Jos valmistelussa on ollut puutteita, virheellisiä oletuksia tai päätöksenteon kannalta olennaisia arviointivirheitä, ne on tunnistettava, tunnustettava, ja niistä on otettava opiksi. Päätöksenteossa ei ole varaa minkäänlaiseen suhmurointiin, poliittiseen korruptioon tai hyvä veli -sopimukseen.\nArvoisa rouva puhemies! Suomessa on viime vuosina tehty suuria taloudellisia virheitä. Esimerkkinä voin mainita Uniper-katastrofin, joka maksoi suomalaisille veronmaksajille yli kuusi miljardia euroa. Tämä ei kuitenkaan vähennä velvollisuutta selvittää myöskään tätä Garden Helsinki -tapausta. Jokainen veronmaksajien euro ansaitsee huolellisen valmistelun, avoimen päätöksenteon ja kestävät perustelut. Luottamus julkiseen vallankäyttöön syntyy vain avoimuudesta. Se ei synny siitä, että hanke lopetetaan, ja asia siirtyy unohduksiin. Siksi onkin erittäin hyvä, että Garden Helsinki -hankkeen valmistelu, päätöksenteko, vaikuttamistyö, rahoitusperusteet ja vastuut selvitetään perustellusti. Jos virheitä on tehty, ne on tunnustettava ja vastuu on kannettava. Vain näin voidaan varmistaa, että vastaavilta tilanteilta vältytään tulevaisuudessa ja kansalaisten luottamus julkiseen päätöksentekoon säilyy. — Kiitoksia, rouva puhemies. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Hemmilä.\n\n14.22 Pertti Hemmilä kok\n\nRouva puhemies! Olen tässä salissa nähnyt monenlaista, sanoisinko, ei niin kovin mieltä ylentävää poliittista debattia, mutta opposition nyt vaatima ylimääräinen kesäistunto ylittää kyllä kaikki odotukset.\nArvoisa puhemies on paljolti opposition nostattaman kohun takia kutsunut eduskunnan koolle puimaan Helsinki Garden -hanketta, ja voin yhtyä monen suomalaisen ajatukseen ja yhtään liioittelematta todeta: tämänkaltainen opposition toiminta on kesäteatteria, joka ei kuuluisi eduskunnan arvokkaaseen toimintaan. Valitettavasti tällä esityksellä ei ole kesäteatterilla tavoiteltavaa viihdearvoa, vaan se antaa kansalaisille täysin väärän kuvan eduskunnan keskeisimmästä tehtävästä, lainsäädäntötyöstä. Tämmöinen teatteri ei lisää eduskunnan arvovaltaa eikä takuulla paranna kansanedustajien työlleen ansaitsemaa kunnioitusta. Meidän työmme täällä pitäisi perustua asioiden huolelliseen punnitsemiseen, ei hätiköityyn otsikoiden perässä juoksemiseen. En malta olla muistuttamatta tässä yhteydessä, vaikka siitä on jo monta kertaa muistutettu, että edes kesällä 2022 eduskuntaa ei kutsuttu koolle, vaikka tämän monessa yhteydessä mainitun Uniper-kriisin yhteydessä puhuttiin lähes kuuden miljardin euron tappioista suomalaisille veronmaksajille. On hyvä laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja oikeisiin mittasuhteisiin.\nArvoisa puhemies! Opposition riveistä kuuluu kovaa huutoa siitä, miten asioita hoidetaan huonosti, mutta samalla tyystin unohdetaan, että suuret investoinnit vaativat vakautta ja ennakoitavuutta, ei poukkoilevaa politiikkaa. On suorastaan ironista, että täällä salissa vaaditaan avoimuutta ja vastuullisuutta, mutta käytännössä toimitaan tasan päinvastoin lietsomalla epävarmuutta. Osa tämän teatteriesityksen esiintyjistä ei ole pysynyt roolissaan edes koko näytöskautta. Täällä salissa istuu opposition edustajia, jotka ovat esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] tukeneet Garden-hanketta ylistävin sanoin. Eräskin tässä salissa istuva edustaja oli hankkeesta Helsingin valtuustosalissa ”aivan todella innoissaan eikä ollenkaan peloissaan”, mutta täällä täysistuntosalissa hän ei ole enää ollenkaan innostunut Helsingin vetovoimasta.\nArvoisa puhemies! Hallitus on nyt kuitenkin toiminut asiassa erittäin vastuullisesti, kun se eilisellä päätöksellään käynnistää laajan arviointimenettelyn siitä, miten tällaisten suurten hallihankkeiden aikaansaamista ja tukemista voidaan tulevaisuudessa edistää ja säädellä selkeästi. Tämä on sitä todellista vastuunkantoa. Huutelun sijaan pureudutaan järjestelmän kehittämiseen, jotta Suomeen saadaan jatkossakin elinvoimaa, investointeja ja työpaikkoja.\nEnnen kuin oppositio ehtii taas kerran pahoittaa mielensä tästäkin rakentavasta ratkaisusta, muistutan, että me tarvitsemme tässä maassa rohkeita tekoja. Tulevaisuus ei rakennu pelkällä jarruttamisella tai menneiden muistelulla, meidän on katsottava eteenpäin positiivisen kautta. Suomi ja ehkäpä Helsinkikin ansaitsevat moderneja areenoita, ja meidän tehtävämme on luoda sellaiset puitteet, että hankkeet voivat edetä suoraviivaisesti, rehdisti ja ilman tällaista poliittista sirkusta.\nVielä lopuksi, arvoisa puhemies: Kun tämä kesäteatterikausi saadaan päätökseen ja esirippu lopulta laskee, toivon, että myös opposition puolella palataan takaisin arkeen ja siihen oikeaan työhön, jota varten meidät on tänne valittu. Eikö voitaisi sopia niin, että kääritään nyt hihat ja ryhdytään yhdessä rakentamaan toimivaa Suomea, jossa investoinnit etenevät, talous kasvaa ja suomalaisten ahkerien ihmisten työpanos tuottaa kaikenmoista hyvinvointia? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Keskisarja.\n\n14.27 Teemu Keskisarja ps\n\nArvoisa puhemies! Viime kesänä eräät silmäätekevät parkuivat siksi, että puhuin A-studiossa sikalasta ja verilöylystä. Sen tähden pääministeri pysäytti budjettiriihen, valtion raha-asiat seis mokomasta syystä — ei kovin kouriintuntuva hallituskriisi. Tämän kesän korruptioskandaalit ovat kouriintuntuvia. Hyvät veljet ja siskot STEAssa kourivat tuntuvaa rahoitusta puolueiden ja ideologioiden kohtaamisiin. Myös Helsinki Garden, vaiko Garden Helsinki, on skandaali typerästä englanninkielisestä nimestä alkaen. Se nyt on vaan tätä päivää. Tsaarin aikana kapakoitsija sujautti setelin santarmille, tänään tapahtumateollisuus hamuaa kasan yhteistä ei-kenenkään velkarahaa.\nKuuntelin kolme vuotta kärsivällisesti höpöjuttuja rasismista ja fasismista. Sateli loukkaantumisia ja tekoloukkaantumisia sekä valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuudesta ja rasisminvastaista koulutusta. Olipa kerran jonkun pirulaisen ammoisia nettikirjoituksia, pesukarhuja ja kieloja. Ihmiset penäsivät pahoitteluita olemattomista ajatusrikoksista. Ei se mitään, soromnoo, minä annan anteeksi aikalaishulluttelun, hui hai. Saatte siellä äärivasemmalla ja laitakeskustassa minua kaikin mokomin natsitella, vaikka se syytös on tietenkin epätodempi kuin korruptio. Minä kestän politiikan henkilökohtaisuudet helposti, mutta en kestä kaverikapitalismia, enkä kestä kaverisosialismia ja kaverikepulaisuutta. Ne ovat paitsi markkinatalouden sukupuolitauteja myös kansantalouden kuolemantauteja.\nÄskeinen kritiikkini ei kohdistunut millään lailla pääministerin henkilöön. Puhuin koko ajan instituutioista ja rakenteista. Toistan: pääministeri Orpo on henkilönä ehdottomasti luottamuksen arvoinen, ja Garden-virhe tuli tuossa korjattua. Pääministeri Orpon suhtautuminen verovaroihin on paljon terveempää kuin edeltäjillään, nimittäin kaverikepulaisuus ja kaverisosialismi ovat tämän maan pahimpia kuolemantauteja. [Antti Kurvinen: Entäs kaveripersut?]\nJoka tapauksessa toivon kauden viimeisiltä kuukausilta puolueiden itsetutkiskelua. Kumpi on tärkeämpää, rasisminvastainen ilveily vai korruptionvastainen kamppailu? [Keskeltä: Ne yhdistyvät teidän hallituksessanne!] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Kokko.\n\n14.30 Jani Kokko sd\n\nArvoisa puhemies! Antiikin Roomassa kansalaisille tarjottiin leipää ja sirkushuveja, ja varmasti monella kansalaisella on siellä kesägrillien ääressä ollut seurattavaa tässä jupakassa, josta olemme — ehkä kiitos Vantaan Sanomille — saaneet erittäin paljon tietoa. Ehkä tätä tilannetta on pahentanut se, että useista kirjallisista kysymyksistä ja toimittajien haastattelupyynnöistä johtuen asia on vellonut jo useita viikkoja, jopa kuukauden, mikä on entisestään pahentanut tätä tilannetta. Varsinkin kun näyttää siltä, että ei ole oikein mitään asiakirjatodisteita siitä, mitä on sovittu, mitä on keskusteltu, vaan julkisuuteen on tullut vain ehkä muutamia sähköpostiviestejä, joissa puhutaan runttaamisesta ja junailusta, niin tietysti tämä herättää erittäin paljon meissä opposition edustajissa kysymyksiä, että miten asiasta on päätetty ja miten tätä hanketta on viety eteenpäin.\nMutta ainakaan itselleni tässä ei ensi sijassa ole kysymys niistä euroista. Henkilökohtaisesti koen, että pääkaupunkiseudulla tällaista tapahtuma-areenaa tarvitaan, ja se, antaako valtio sinne ehdollisesti 35 miljoonaa euroa vai 50 miljoonaa euroa vai suoraan ne rahasummat, ei ole sinällään tässä se asian ydin, vaan nimenomaan se, minkälaisen varjon tämä on heittänyt julkisuudessa koko meidän poliittisen päätöksentekojärjestelmämme ylle.\nTe, arvoisa pääministeri, olette todennut, että olette nöyränä eduskunnan edessä ja otatte nöyränä sen palautteen vastaan, mutta tietyssä mielessä toivoisin enemmän ehkä itsereflektiota siitä, kuinka te näette sen, että teitä lähellä oleva puoluetoveri pyytää junailemaan ja runttailemaan tätä hanketta eteenpäin. Ja jos nyt — kuten näyttää — se on mennyt ohi kaikkien valmistelukanavien ja se on ehkä saanut erityistä kohtelua, erityistä huomiota, kun se on viety sitten sinne päätöksentekoon, niin miten te koette sen, miltä tämä tavallisten kansalaisten silmissä vaikuttaa nimenomaan siihen, voivatko politiikassa saada tasapuolista kohtelua erilaiset hankkeet, ne tulevaisuusinvestoinnit, mitä tämä maa todellakin tarvitsee? Meillä on nyt Vantaan Kivistön hanketta, on Oulun elämysareenaa, jotka on nostettu esille — miten ne vahvistaisivat aluetaloutta? Meillä Keski-Suomessakin on useita hankkeita, millä kyetään tällä hetkellä maan pahimmalla työttömyysalueella saamaan sitä uutta kasvua aikaiseksi. Miten te koette, herättääkö tämä teidän toimintanne luottamusta, miten me vaikka Keski-Suomessa toimimme ja miten siellä kansalaiset saavat hallitukselta tasapuolisia investointeja osakseen? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nMinisterit Poutala ja Marttinen, yksi minuutti. — Sen jälkeen voimme käydä lyhyttahtista keskustelua jonkun aikaa, mikäli on tarve.\n\n14.33 Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Avaan ihan nopeasti liikuntapaikkarakentamista, sitä, miten se sujuu. Eli 15 miljoonaa euroa on budjetti, siitä kaksi miljoonaa euroa menee suoraan Olympiastadionille vielä ensi vuonna, eli 13 miljoonaa jää jäljelle. Siitä alle 1,2 miljoonan euron hankkeille menee noin 40—50 prosenttia. Nämä hoitaa Lupa- ja valvontavirasto, eli jäljelle jää noin seitsemän miljoonaa euroa. Ja näissä hankkeissa, mitkä ovat yli 1,2 miljoonan euron arvoisia, maksimituki on 600 000 euroa. Sitten ovat kansallisesti merkittävät hankkeet, jotka voivat saada yli sen 600 000 euroa, mistä me nyt oikeastaan puhutaan, mutta rahaa ei ole kuin ihan muutama miljoona. Sen takia on tärkeätä, että me luodaan mahdollisuus myös näille jättihankkeille hakea valtiolta tukea. Se, mikä tässä myös on uutta, on se, että kun aiemmin ei ole ollut semmoista mekanismia, millä tuetaan sekä kulttuuri- että urheiluhankkeita, vaan on ollut ainoastaan urheiluhankkeille, ja kulttuuripuolella on ollut omansa — tämmöistä yhdistävää ei ole ollut — niin nyt se luodaan. Sen takia on hirveän tärkeätä, että tämän jälkeen tämä nyt luodaan. Se on minun mielestäni erittäin hyvä päätös. — Kiitos. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nMinisteri Marttinen, minuutti.\n\n14.34 Työministeri Matias Marttinen (vastauspuheenvuoro)\n\nKiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Valmet Automotivesta vielä omalta osaltani tiiviisti: Kuten pääministeri on todennut, viime syksynä yhtiön tilanne oli äärimmäisen kriittinen, kun ajoneuvonkokoonpanotyö oli tehtaalla päättymässä. Näiden yt-neuvotteluiden piirissä oli 1 300 työntekijää. Oli aivan kriittistä, että valtiovalta kykeni tekemään päätöksen, jolla luotiin pohjaa sille, että yhtiön toiminta Uudessakaupungissa jatkui. Hyvät kansanedustajat, tällä hetkellä Uudessakaupungissa ei tehtäisi kokoonpanoa Patrian ajoneuvoista ilman, että nämä omistusjärjestelyt taas vastaavasti olisi tehty.\nOn vielä pakko sanoa se, hyvät kansanedustajat, että kun viime syksynä vierailin Uudessakaupungissa ja olin pois yhdeltä kyselytunnilta, tämä syy ilmoitettiin myös SDP:lle, mutta ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi julkisuuteen, että syy minun poissaolooni eduskunnasta ei ollut riittävä. Eli tämä on siis teidän viesti Uuteenkaupunkiin, jossa tällä oli dramaattinen vaikutus koko alueelle ja yli tuhannen ihmisen toimeentuloon. [Puhemies koputtaa] Kyllä, me tässä hallituksessa hoidamme Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen asiaa, ja me pidämme huolen myös siitä, että yhtiön tulevaisuus on taattu. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nNyt ne edustajat, jotka haluavat käyttää lyhyttahtisen puheenvuoron, voivat painaa V-painiketta ja nousta seisomaan. — Edustaja Lindén.\n\n14.36 Aki Lindén sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi oli erittäin tärkeätä, että Uudenkaupungin autoteollisuus pelastettiin. Se on toinen kysymys, olisiko pääministerin pitänyt siinä sitten jäävätä, ja sitähän oikeuskansleri parhaillaan selvittää, ja siihen saadaan aikanaan vastaus.\nVarsinaisesti haluaisin tässä yhteydessä nostaa esille sen tulkinnan, jonka pääministeri ja edustaja Zyskowicz, jotka molemmat ovat paikalla, ovat täällä esittäneet, että investoinnit ja käyttömäärärahat ovat aivan eri asia ja niiden välillä on eräänlainen palomuuri. Olen yrittänyt tässä edustajakauteni aikana perehtyä erityisesti valtion budjettiin, ja katsoin, että siellä tulo-osastossa 13, alaluku 03.01, on yhdellä rivillä osaketulot ja osakkeiden myyntitulot. Jos meillä tulee valtion omistuksista osaketuloa tai myydään osakkeita, ne menevät sinne kokonaisuuteen. Budjetti on yleiskatteellinen. Mitä enemmän siellä on erilajisia tuloja, näitä tai verotuloja tai vaikka velkaa, sitä enemmän on silloin katetta siellä menopuolella, ja silloin voidaan käytännössä käyttää sitä rahoitusta. Totta kai on hallinnollisesti eri asia tehdä investointi tai tehdä käyttötalousratkaisu, mutta on aivan oikein se kritiikki, [Puhemies: Aika!] mikä täällä on esitetty, että tietyt leikkaukset ovat ikään kuin olleet samaa kokonaisuutta kuin tämä investointipäätös. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Autto.\n\n14.37 Heikki Autto kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! On todella ison kiitoksen paikka hallitukselle, että Uudenkaupungin autotehdas, sen työpaikat ja tuo moderni linjasto pelastettiin, koska tässä maailmanajassa, jossa — niin hullulta kuin se tuntuu, että joudutaan alkaa takomaan auroja aseiksi — Suomen puolustusteollisuus on nyt nousemassa maamme talouden uuden nousun aivan keskeiseksi osa-alueeksi. Se paitsi vahvistaa suoraan omaa puolustustamme myös varmistaa maamme huoltovarmuutta ja luo myös meille talouden kasvuun toivoa. Tässä mielessä on todella erikoista, että oppositio on näin voimakkaasti myös tämän asian yhdistänyt sitten yhdistelemällä itse asiassa kaikenlaisia toisiinsa täysin kuulumattomia palasia tällaiseksi ikään kuin epäilysten sumuverhoksi, jonka varjossa sitten esitetään todella voimakkaita syytöksiä hallituksen toimintaa kohtaan. Pääministeri on ollut koko tämän keskustelun ajan aivan avoin niin eduskunnan suuntaan kuin julkisuuden suuntaan. Tässä ei ole [Puhemies koputtaa] tapahtunut mitään senkaltaista, miksi meidän pitäisi olla täällä koolla, [Puhemies: Aika!] mutta arvostan kyllä puhemiestä siitä, että olemme koolla, koska kun esitetään vakavia syytöksiä, niin on tärkeää, että nämä käydään yhdessä läpi. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Kettunen.\n\n14.39 Tuomas Kettunen kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nKunnioitettu rouva puhemies! Kiitän siitä, että tiedoksianto annetaan eduskunnalle. Kiitoksia pääministerille, että olette pyytäneet tätä, ja kiitoksia puhemiehelle, että me käymme tämän rehellisen keskustelun. Edustaja Hemmilä ja muut hallituspuolueitten edustajat, jotka toitte esille, että kun heinäkuussa kokoonnumme, niin tämä on kesäteatteria: Eihän tämä kesäteatteria ole. Me vain peräänkuulutamme hyvää hallintotapaa ja hyvän hallintotavan perään. Siitä me puhumme. Me puhumme rehellisyydestä ja me puhumme avoimuudesta. Se ei ole kesäteatteria.\nRouva puhemies! Tämä on ollut hyvää keskustelua. Tässä on tuotu esille jopa lakkasuotkin edustajien toimesta, mutta on minun mielestäni hyvin tärkeää, että tämä asia keskustellaan tänä päivänä ja sen pohjalta sitten äänestetään luottamuksesta, miten mennään eteenpäin. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Pitko.\n\n14.40 Jenni Pitko vihr (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Ihmettelen itse teidän perusteluanne siitä, että tämä päätös on tehty rakennusalan tukemiseksi. Me tiedämme, että rakennusalalla on tällä hetkellä ja on ollut viimeiset vuodet erittäin vaikea tilanne, ja jos te olisitte hallituksessa halunneet rakennusalaa tukea, niin tämähän ei ole se tehokkain päätös. Tehokkain päätös olisi ollut jättää tekemättä niitä päätöksiä, millä te olette saaneet hankkeita aikaisemmin tällä hallituskaudella jäihin, esimerkiksi nämä opiskelija-asumisen investointituet, jotka suoraan laittoivat hankkeita jäihin ja peruivat niiden aiotut rakennusvaikutukset. Myöskin tässä liikuntapaikkarakentamisen kentässä, mistä te ylipäänsä olette leikanneet, on rakennusvaikutuksia. Miksi ainoastaan Garden Helsingin rakennusvaikutukset ovat sellaisia, että hallitus on siihen halunnut sijoittaa?\nTämä perustelu ei ole siis ollenkaan relevantti, vaan se nimenomaan korostaa sitä, että tässä on jotain, mitä ei haluta kertoa, koska ne ääneen lausutut perustelut eivät ole uskottavia. Suomalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen, ja toivoisin, [Puhemies koputtaa] että hallitus pystyy kertomaan, minkälaisia muutoksia te tulette tekemään omassa toiminnassanne, [Puhemies: Aika!] että tämä luottamus voidaan palauttaa. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Kivelä.\n\n14.41 Mai Kivelä vas (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kokoomus on tosiaan jälleen onnistunut lunastamaan kaikki ne negatiivisimmat mielikuvat, jotka teihin liitetään siitä, kuinka väheksyen rikkaat oikeistolaiset suhtautuvat demokratiaan ja kuinka normaalina toimintatapana pidetään sitä, että junaillaan miljoonaetuja kavereiden kesken. Tämä tehdään samaan aikaan, kun pienituloisilta on aivan pokkana viety ne vähäisimmätkin tuet. Ei voi yksinkertaisesti olla niin, että demokratiassa kokoomuslaisilla on eri säännöt. Ensin tässä toiminnassa ei nähty mitään ongelmaa, ja vasta kun paine kasvoi liian suureksi, niin sitten myönnetään, että eihän tämä päivänvaloa kestä.\nJo se, että hallitukseen kohdistuu korruptioepäily, on erittäin vakava asia. Se ei ole mitään kesäteatteria, ja sen takia me olemme täällä tänään, ja sen takia on tärkeää, että me olemme täällä tänään. Pääministeri Orpo, voitteko kertoa, onko tämä prosessi siis teidän mielestänne nyt paikkansa pitävä kuvaus siitä, [Puhemies koputtaa] miten te ja miten kokoomus ja miten hallitus suhtautuu hyvään hallintotapaan, suhtautuu virkamiesvalmisteluun [Puhemies: Aika!] ja siihen, että ihmiset voisivat luottaa tähän päätöksentekoon? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Perholehto.\n\n14.43 Pinja Perholehto sd (vastauspuheenvuoro)\n\nKiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos pääministerille ja muille ministereille vastauksista. — Ajattelen, että itse asiassa helpoin tapa välttää tämä koko keskustelu ja syntynyt tilanne olisi ollut se, että hallitus olisi ennakkoon tunnistanut, kuinka ongelmallinen on tilanne, jossa kokoomuslainen vaikuttaja lobbaa kokoomuksen johtamaa hallitusta hankkeesta, jonka taustalla on kokoomuksen merkittäviä vaalirahoittajia. Ei ole mikään ihme, että tämänkaltainen tilanne herättää ihmisissä huolta. Politiikassa sanotaan joskus, että niin on kuin miltä näyttää, ja kyllähän tämä kieltämättä näyttää vakavalta, kun oikeuskanslerikin joutuu esittämään aika laajan selvityspyynnön pääministerille aiheesta.\nTe, pääministeri Orpo, sanoitte eilen, että hankkeen vaikuttamistyössä eli käytännössä Vapaavuoren toiminnassa on tapahtunut virheitä, ja näin varmaan onkin, mutta ajattelen, että vastuu päätöksistä ja tapahtumakuluista kuuluu poliitikoille. Haluaisin kysyä teiltä: olisiko kokoomus järjestänyt tuen tälle hankkeelle ilman ennakkoon määriteltyjä ehtoja ja ilman hakemusta myös siinä tapauksessa, jos kokoomuslainen Vapaavuori ei olisi asiaa lobannut? [Antti Kurvinen: Tämä on se ydinkysymys!] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Honkonen.\n\n14.44 Petri Honkonen kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelun kuluessa, kun pääministeriä kuuntelee ja kun on seurannut useiden kokoomuslaisten kansanedustajien ja ministereidenkin päivityksiä tuolla sosiaalisessa mediassa, vaikuttaa siltä, että te olette omilta harteiltanne nyt näitä tässä tapahtumakokonaisuudessa olleita epäselvyyksiä vierittämässä Jan Vapaavuoren päälle. Hänhän on pitkäaikainen kokoomuspoliitikko ja ministeri ja ollut keskeinen lobbari tässä Garden Helsinki -hankkeessa.\nKun Jan Vapaavuorihan toimii myös valtion rahoituslaitos Finnveran hallituksen puheenjohtajana, ja hänet on muuten ministeri Rydman elinkeinoministerinä tähän tehtävään nimittänyt, niin onkin paikallaan kysyä — kun ministeri Puisto, joka tästä vastaa, ei ole paikalla — nauttiiko Jan Vapaavuori edelleen, arvoisa pääministeri, teidän luottamustanne tässä valtion erityistehtäväyhtiön hallituksen puheenjohtajan tärkeässä tehtävässä? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Elomaa.\n\n14.45 Ritva Elomaa ps (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -tapaus on aiheuttanut suuren huomion ja kysymyksiä, joihin halutaan vastaukset. Veronmaksajat vaativat tilanteen selvittämistä, ja se on ymmärrettävää ja oikein. Siksi puhemies on kutsunut eduskunnan koolle. Hallitus on vastaamassa oppositiolle tyhjentävästi kaikkiin kysymyksiin, ja tulevat vaalit ovat innostaneet oppositiota hämmentämään tapausta aika äärirajoille asti. Ei ihme, että kansalaiset ovat hämillään. Hyvä veli -toiminta, suhmurointi ja suuret vaalituet ylipäänsä ovat poliittista myrkkyä.\nKiitos valtiovarainministeri Purralle. Hän todisti puheessaan, kuinka ministeriö on toiminut vastuullisesti.\nJa sitten Ukin autotehdas: pääministeri selvitti, kuinka tärkeä tämä on, ja ihmettelen, että oppositio kyseenalaistaa Ukin autotehtaan olemassaolon.\nLiikunta, suuret musiikkitapahtumat, urheilutapahtumat yleensä ovat tärkeitä. Kuinka niitä edistetään? Voi olla muitakin toimenpiteitä kuin suuret salit. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Valkonen.\n\n14.46 Ville Valkonen kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! On tosiaan kriittisen tärkeää käydä läpi tämä Valmet Automotiven operaatio. Siinähän teollisuuspolitiikan lisäksi oli kyse aivan keskeisestä Suomen turvallisuuteen ja Euroopankin puolustusteolliseen kapasiteettiin liittyvästä ratkaisusta. Sillä järjestelyllä pelastettiin työpaikkoja, pelastettiin kilpailukykyistä yritystoimintaa, saatiin kiinalaiset ulos ja vahvistettiin Euroopan kykyä puolustautua ja puolustaa niitä demokraattisia arvoja, joita me kaikki tässäkin salissa kiivaasti haluamme edistää ympäri maailman. Se, että tietyt tahot politisoivat täysin tuulesta temmatuilla epäilyksen heitoilla näin keskeistä kysymystä, on valitettavaa ja surullista, ja toivon, että sillä polulla ei enää mikään puolue jatka. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Malm.\n\n14.47 Niina Malm sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Oikeuskanslerihan on esittänyt kysymyksiä, ja olemmekin nyt täällä tänään kysyneet pääministeriltä, milloinka hän arvioi, että näitä vastauksia voisimme sitten päästä kuulemaan.\nMutta täytyy sanoa tähän keskusteluun, että kun ylimielisyys ja junailu, runttailu ovat olleet niitä sanoja, jotka tässä ovat kuuluneet, niin ainakin itselleni se on avannut silmät siitä, mistä tulee perussuomalaisten ääretön tuki kokoomuksen työmarkkinaheikennyksille. Täällä on kuultu siitä, kuinka tänne tullaan kesäteatteriin, sirkukseen, ja eikö voitaisi vain äänestää ja lähteä kotiin. Tämäkö on perussuomalaista työmoraalia tällä kuukausipalkkiolla? Tästäkö te nyt ylpeilette, että tänne tullaan vain äänestämään ja lähdetään kotiin jatkamaan kesää? Ja syksyllä sama meno jatkuu: köyhiltä leikataan; lisää lapsiperheköyhyyttä, lisää työmarkkinaheikennyksiä. Kyllä tänään ainakin jotain on auennut tässä salissa. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Räsänen, Hanna.\n\n14.48 Hanna Räsänen kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kansalaisten usko on pitkän aikaa ollut varsin heikko politiikkaan ja politiikantekijöihin, ja täytyy sanoa, että kyllä tämän hallituksen touhu tämän Garden-hankkeen ympärillä ei ainakaan vahvista kansalaisten uskoa politiikkaan.\nKuuntelin valtiovarainministeri Purran viimeisen puheenvuoron tuossa pöntössä, ja täytyy kyllä sanoa, että olin melko hämilläni tästä, miksi tuki myönnettiin ohi normaalin menettelyn ja virkamiesvalmistelun, koska valtiovarainministeri Purra sanoi pöntössä, että hänkin oli samaa mieltä, että ei ole kannattava hanke, ja oli virkamiesten takana. Kuitenkin hän sitten kuittasi siellä hallituksen neuvotteluissa tämän hankkeen. Hallitushan on omissa ohjelmissaan todennut ja luvannut, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon ja vaikutusarvioihin. Tässä tutkittu tieto ja vaikutusarviot olivat erittäin puutteelliset, ja siitä huolimatta kuitattiin tämä yli 30 miljoonaa euroa.\nSinänsä tämä kyllä toistaa minun mielestäni hallituksen linjaa runttauksesta ja tällaisesta junttaamisesta, koska monessa hallituksen esityksessäkin tällä kaudella on todettu, että vaikutusarviot ovat olleet varsin vaillinaiset, ja jopa valtiovarainministeriö on niitä vastustanut, joten kyllä tämä noudattaa ehkä sitä hallituksen linjaa. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Hänninen.\n\n14.50 Juha Hänninen kok (vastauspuheenvuoro)\n\nKiitos, arvoisa puhemies! Garden Helsinki -hanketta koskevassa keskustelussa on kysytty, miksi tälle hankkeelle oli päätetty ehdollinen 35 miljoonan euron tuki, kun kaikesta muusta leikataan ja koko maan liikuntapaikkarakentamiseen ja -avustamiseen on varattu vain 15 miljoonaa. Vastaus on selvä: nämä eivät ole ollenkaan sama asia. Vaikka tavoitteemme on taittaa velkaantumista sopeuttamalla, on meidän myös etsittävä keinoja tukea Suomen kasvua. Siksi tarvitsemme tapahtumapaikan, joka palvelee kyllin isot kävijämäärät. Tällaiset hankkeet eivät saa kuitenkaan olla pois suomalaisten arjen liikuntapaikoista, päinvastoin. Suomalaisten on lähdettävä liikkeelle, ja liikuntapaikkarakentamisen tuki on siksi äärimmäisen tärkeää. — Kiitos. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Kiuru, Krista.\n\n14.51 Krista Kiuru sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Pääministeri, te totesitte tuossa yhden puheenvuoronne lopuksi, että kaikki on tehty asiallisesti. Se tuntuu kyllä todella erikoiselta johtopäätökseltä tämän keskustelun jälkeen.\nEnsinnäkin hallituksen tiedonantohan lähtee siitä, että te peruutatte tämän päätöksen, ja oikeuskansleri on tehnyt pitkän listan kysymyksiä teille, pääministerille, henkilökohtaisesti vastattavaksi. Emme me voi enää sanoa, että tässä kaikki on tehty asiallisesti. Sen takia toivon, että te vielä harkitsisitte tuota näkemystänne.\nSamaan aikaan, pääministeri, on hyvin vakavaa, että hallitus ei tiedä, onko tässä toimittu niin, että te olette tehneet nämä päätökset puutteellisin tiedoin, vai onko nämä päätökset tehty puutteellisin tiedoin, mutta ette ole välittäneet siitä? Me emme tiedä, kumpi on totta, mutta molemmissa tapauksissa kysymys on aika vakava.\nLisäksi ihmetyttää se, että jos joku pyytää etupiiristä 30 miljoonan avustusta, hän saa 35 miljoonaa. Tätä en ole vielä ymmärtänyt, ja tähän kysymykseen ei ole kuultu vastausta, miten tässä näin pääsi käymään. Kun katsotaan tätä kokonaisuutta, niin tällaisena aikana, kun rahaa ei ole, on käsittämätöntä, [Puhemies: Aika!] että tätä rahaa saa tietyssä etupiirissä toimimalla näin helpolla. [Ben Zyskowicz: Siksi pitää tehdä näitä investointeja, että jatkossa olisi rahaa!] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Hopsu.\n\n14.52 Inka Hopsu vihr (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Jätin tänään lakialoitteen vaalirahoituksen avoimuuden lisäämisestä eli ennakkoilmoituksen pakollisuudesta kaikille. Toivon, että allekirjoitatte sen. Tämä antaisi äänestäjille nykyistä paremman mahdollisuuden arvioida ehdokkaiden kytköksiä jo ennen äänestyspäätöstä. Tämä vapaaehtoisuus, joka tällä hetkellä on käytäntö, on johtanut siihen, että muun muassa pääministeri itse ei ole ehtinyt tai ei ole halunnut tätä vapaaehtoista ennakkoilmoitusta tehdä.\nNyt olisi syytä, että hallitus tekisi aitoja, konkreettisia toimia, joilla poliittisen päätöksenteon uskottavuutta, luotettavuutta vahvistettaisiin. Se on se, mitä meidän, eduskunnan, pitäisi tehdä, mitä hallituksen pitäisi tehdä. Oletteko valmis esimerkiksi tätä lakialoitetta edistämään? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Lohikoski.\n\n14.53 Pia Lohikoski vas (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Runttausta ja junailua, kaverikapitalismia, harhaanjohtamista. Pääministeri kiisti STT:lle valehdelleensa Garden-hankkeen työllisyysvaikutuksista. Hän itse käytti tätä sanaa. Tosiasia on, että pääministeri antoi vääriä tietoja medialle ja eduskunnalle.\nArvoisa pääministeri Orpo, te itse vaaditte 2019 pääministeri Rinteen eroamista, jos hän oli antanut eduskunnalle väärää tietoa. Päteekö sama teihin itseenne? Annoitteko väärää tietoa 3.7. kirjallisessa vastauksessanne eduskunnalle? Kysyin tätä kirjallisessa kysymyksessäni 8.7. Faktoista huolimatta, pääministeri, annoitte eduskunnalle ymmärtää, että Gardenin tukemiselle oli virkamiesperusteet. Tämä käy ilmi 3.7. vastauksestanne. Kyse on eduskunnan harhaanjohtamisesta. En ole saanut vielä vastausta kirjalliseen kysymykseen, joten kysyn nyt suullisesti: annoitteko eduskunnalle väärää tietoa? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Kymäläinen.\n\n14.54 Suna Kymäläinen sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Oikeastaan tästä edellä olevasta kysymyksestä on hyvä jatkaa. Tämä case Garden Helsinki ‑tarina muuttuu koko ajan omituisemmaksi ja vastaukset keskenään ristiriitaisemmiksi, ja nyt voidaan lisätä listaan myös teot, jotka johtavat ristiriitaiseen tulemaan.\nTäällä edustaja Koprakin puheenvuorossaan puolusti kovin tätä Garden-hanketta. Investointeja toki tarvitaan, mutta minäkin yhdyn siihen kysymykseen, että kun, pääministeri, te olette monesti sanonut, että kaikki on tehty oikein ja taiteen sääntöjen mukaisesti ja hanke tuo kasvua ja työllisyyttä ja mitään ei ole tehty väärin vaan asiallisesti, niin miten tässä näin kävi, että nyt te sitten perutte tämän hankkeen, jonka piti työllisyyttä ja muuta tuoda. Ja tosiaan toistan tämän kysymyksen, että kun sähköpostilla pyydetään 30:tä miljoonaa runttailemalla tai junailemalla, mitä sanaa halutaan käyttääkään, niin miten se lopputulos sitten siellä teidän päätöspöydällänne olikin 35 miljoonaa euroa. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Mattila.\n\n14.56 Hanna-Leena Mattila kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Olen oman kotikaupunkini Raahen virallisia matkailuoppaita, ja ymmärrän oikein hyvin, mikä merkitys kulttuurilla ja matkailulla on. Näistä saatavat tulot eivät ole yhtään sen vähäarvoisempia kuin joistakin muista elinkeinoista saatavat. Uskon, että moni meistä kansanedustajista ajattelee ihan samalla tavalla. [Ben Zyskowicz: Oikein!] Emme sinänsä kyseenalaista Garden Helsingin kaltaisia hankkeita. Ne ovat elinvoimahankkeita. Mutta tämän päivän keskustelussa on ennen kaikkea kyse siitä, miten tämä prosessi on mennyt. Suomalaiset arvostavat rehellisyyttä ja avoimuutta, ja valitettavasti tässä ei ole ollut semmoista rehellisyyttä ja avoimuutta, päinvastoin hähmäisyyttä. Siksi on hyvä, että me keskustelemme tästä aiheesta täällä tänään. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Vuornos.\n\n14.57 Henrik Vuornos kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Yleisesti kaikkiin investointitukiin kannattaisi suhtautua kriittisesti, koska silloin kun jotain investointia tuetaan euroilla, se tuottaa helposti sellaisia vaikutuksia, että poliittisella päätöksenteolla vähintään periaatetasolla vaikutetaan.\nTällä hetkellä Business Finland myöntää puhtaan siirtymän investointitukia. Viime vuonna myönnettiin muun muassa 25 miljoonaa euroa Atrialle, 115 miljoonaa Easpringille, Fazerille 20 miljoonaa, Fortumille 80 miljoonaa, Metsä Tissuelle 20 miljoonaa, mutta meillä ei ole tämmöistä vastaavaa investointitukielementtiä palvelusektorille lainkaan. Me kaikki tiedetään, että 2000-luvun työllisyyden kasvu on tullut palvelusektorilta. Me tiedetään, miten valtavan tärkeitä tämmöiset kulttuuri- ja liikuntahankkeet ovat kaupunkien elinvoimalle, ei vain sille kulttuurille ja liikunnalle vaan ravintoloille, hotelleille, palveluille ympärillä. Se parantaa myös kaupunkien palveluita. On mielestäni aika erikoista väittää, että tässä oltaisiin palveltu jotain pientä piiriä. Helsinki Garden olisi palvellut kaikkia helsinkiläisiä, [Puhemies koputtaa] koko tätä laajaa talousaluetta ja ympäröiviä palveluita siinä ympärillä. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Räsänen, Joona.\n\n14.58 Joona Räsänen sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Tämän keskustelun ytimessähän on oikeastaan nyt se, että millä perusteella hallitus tämän ehdollisen poliittisen päätöksen aikanaan teki. Ministeri Purra tuossa totesi jo aikaisemmin, että hänhän jo marraskuussa 24 oli yhtä mieltä virka-arvion kanssa siitä, että tämä hanke ei ole taloudellisesti järkevä ja se myöskin kilpailee muiden hankkeiden kanssa, minkä takia hallituksen ei kannata kyllä lähteä valitsemaan voittajia. Niin mikä on muuttunut marraskuusta vuonna 24 huhtikuuhun 25, koska tässä tiedonannossannehan, pääministeri, te toteatte, että ainoat perusteet, joita te olette käyttäneet tämän hankkeen päätöksen perusteiksi kehysriihessä 25, on tämä valtiontakaushakemus, jonka Garden Helsinki on silloin vuonna 24 hallitukselle — tarkemmin valtiovarainministeriölle — toimittanut? Jos marraskuussa 24 arvio oli myös poliittisella tasolla, että tämä hanke ei ole kypsä etenemään ja sitä ei kannata tukea, niin mikä muuttui marraskuusta 24 huhtikuuhun 25 niin, [Puhemies: Aika!] että te menitte tälle 35 miljoonaa euroa lupaamaan? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nPääministeri Orpo.\n\n14.59 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa puhemies! Vielä kerran tästä, onko kaikki tehty riittävän tiedon varassa: toistan toistamistani, kun kysytte kysymistänne, että tämä päätös tehtiin ehdollisena. Se vain on merkittävä sana, koska se käynnistää sen, että mitään tukea ei voida myöntää, ellei hanke täytä sille asetettuja tavoitteita. Ne poliittiset tavoitteet olivat se, että hanke lähtee liikkeelle, ja kaikissa tapauksissa, jos puhutaan satojen miljoonien rakennushankkeesta, kyse on tuhansista työpaikoista. Oli aivan selvää, että kun se virkavalmistelu siitä lähtee, jotta voidaan lopullinen päätös tehdä, niin nämä kaikki arviot tullaan tekemään virkatyönä, mutta on aivan selvää, että kyse olisi ollut rakennusaikana tuhansista työpaikoista.\nNo, emme siis ole peruneet tätä hanketta. Se ei ole meidän asiamme. Me olemme todenneet, että tätä kehysriihen päätöstä ei ole mahdollista edistää yksinkertaisesti niistä syistä, jotka olen maininnut. Hanke on muuttunut, se on pienentynyt, se on viivästynyt ja sen aikataulu on venynyt. Me olisimme tulleet tekemään luultavasti tämän aivan saman päätöksen syyskuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, kun olisimme saaneet nämä tiedot, mutta nyt, kiitos tämän vilkkaan kesäkeskustelun, näitä asioita on selvitetty vielä nopeammassa tahdissa, ja siksi totesimme tämän tosiasian, että tämä ei vastaa sitä, mitä me keväällä 25 päätimme.\nMutta hanke on edelleenkin kannatettava, ja toivottavasti se jonain päivänä etenee. Siksi me tarvitaan se väline, jota ei ole tällä hetkellä, jossa nämä suuret areenahankkeet voivat hakea jonkun mallin mukaisesti, ettei niitä tarvitse erillisinä päätöksinä tehdä. Mutta kun jatkuvasti toistetaan virkavalmistelun ohittamista, niin ei ole, vaan tehtiin poliittinen päätös, joka käynnistää virkavalmistelun.\nNo, sitten vielä: ei sähköpostilla tilailla meiltä mitään päätöksiä. Me teemme päätökset Suomen työllisyyden ja talouden näkökulmasta itsenäisesti. Lobbauksella ei ollut merkitystä, ja se, mistä summa muodostui, oli vertailukelpoinen Tampereen areenan tukeen. [Krista Kiuru: No miksi kukaan ei sitten tiedä, kuka tämän päätöksen esitti?] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Limnell.\n\n15.02 Jarno Limnell kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Täällä kun on kohta, no, nyt jo kolme tuntia kuunnellut keskustelua, niin tulee mietittyä, mitä ne suomalaiset, joihin täälläkin vedotaan, tästä keskustelusta miettivät. Luulenpa, että kolmea asiaa: Ensinnäkin sitä, että täällä tuskin olisimme, jollei olisi ensi keväänä vaalit. Politiikka näkyy. [Välihuutoja vasemmalta] Toinen asia, mitä luultavasti suomalaiset miettivät, on se, että on hyvä, että täällä keskustellaan verovarojen vastuullisesta käytöstä. Se on avointa demokratiaa, ja hyvä, että hallitus on valinnut avoimen linjan. Kolmantena asiana on se minun mielestäni tärkein politiikan sana, mihin täältäkin on joka laidalta viitattu, luottamus, ja sitähän meidän pitääkin yhdessä ylläpitää. Mutta sitä minä en kyllä ymmärrä, että esitetään perusteettomia vihjailuja, ajojahtia, syyttelyä ilman faktoja. Miten sillä luottamusta parannetaan? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Harakka.\n\n15.03 Timo Harakka sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Vuonna 2008 olin mukana Ylen ajankohtaistoimituksessa, joka aloitti paljastukset keskustan vaalirahavaikuttamisesta eli Kehittyvien maakuntien Suomesta. Sekin skandaali alkoi aika mitättömästä asiasta, mutta jatkoselvitykset toivat esiin Nuorisoasuntosäätiön epäselvyydet, tuomioita jopa päättäjille, ja jäljet johtivat pääministeriin asti. Vantaan Sanomien ja muun median ahkeran työn ansiosta kokoomuksen versio Kehittyvien maakuntien Suomesta on tullut esiin, ja se on tietysti kehittyvien suurkaupunkien Suomi, jossa kokoomuksen vaalirahoittajat saavat asioitaan eteenpäin.\nMe olemme vakavan periaatteen ääressä: voiko Suomessa ostaa rahalla päätöksiä, voiko rahalla ostaa vaalit? Elinkeinoelämän valtuuskunta on jo ilmoittanut satsaavansa seuraaviin vaaleihin ennätyksellisen määrän rahaa, 2,3 miljoonaa euroa, jotta nykymeno jatkuu. Kun kansalaisten valtava enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, että vaaditaan muutosta, niin vaalikamppailussa ovat nyt sitten vastakkain rahamiesten edut ja tavallisten suomalaisten tarpeet. [Puhemies koputtaa] Äänestäjillä on nyt tilaisuus osoittaa, että emme ole ostettavissa. [Välihuutoja] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Räsänen, Päivi.\n\n15.04 Päivi Räsänen kd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Hallitus siis eilen linjasi, että poliittista tukea tälle Garden-hankkeelle ei enää ole, ja onkin selvää, että tämä sama päätös olisi tehty syksyllä ihan näillä samoilla perusteilla, jotka pääministeri jo tässä luetteli. Sen kannalta tämä istunto ei olisi ollut tarpeen, mutta toki tämän poliittisen kuohunnan ja erityisesti pääministeriin kohdistuvien vakavien syytteiden vuoksi oli hyvä, että kokoonnumme, jotta tähän asiaan tuli selkeys. Mielestäni täällä ovat kyllä hallitus ja erityisesti pääministeri erittäin selkeästi tuoneet esiin sen, että luottamus hallituspuolueilla, kuten kristillisdemokraattisella eduskuntaryhmällä, hallitukseen on.\nSamalla täytyy muistaa se, että tämä päätös, joka viime vuonna tehtiin, oli ehdollinen tukipäätös eli euroakaan veronmaksajien rahaa ei ole tuhlattu [Puhemies koputtaa] — paitsi mitä nyt sitten tästä kesäisestä kokoontumisesta tulee kustannuksia. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nAika. — Edustaja Kiljunen.\n\n15.06 Kimmo Kiljunen sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi arvostava sana hallitukselle: Olemme kesätauolla, ministereiden kiireet ovat vähäisiä, ja te osoitatte korkeaa työn moraalia istumalla ja kuuntelemalla tämän keskustelun nyt täällä käytännössä täysimääräisesti. Se on hienoa.\nPääministeri Orpo, te olette todennut, että Suomessa tarvitaan talouskasvua. Pääkaupunkiseutu tarvitsee korkean luokan tapahtuma-areenan. Vantaan Kivistöön ollaan parhaillaan rakentamassa Suomen suurinta tapahtuma-areenaa, joka valmistuu vuonna 2028. Se on yksityinen yritys, joka sitä toteuttaa ja joka on opetus- ja kulttuuriministeriöltä jo vuodesta 2019 lähtien tiedustellut, voisiko valtio tulla mukaan tukemaan. Vastaus on: ei ole. Ministeri Multala, te olette toiminut opetus- ja kulttuuriministerinä 2023—2025. Te olette vantaalaisena päätöksentekijänä hyvin tietoinen tästä Kivistön suurareenahankkeesta. Kun te olitte mukana tekemässä päätöstä kehysriihessä 25 koskien tätä Helsingin Garden-hanketta, muistutitteko te pääministerille siitä, että Vantaalla on paljon pidemmällä oleva hanke, [Puhemies koputtaa] joka on nyt suuruusluokaltaan suurempi kuin tämä Garden ja merkittävämpi tässä suhteessa? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nAika. — Edustaja Juvonen.\n\n15.07 Arja Juvonen ps (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto aloittaa selvityksen Garden Helsinki ‑hankeyhtiö Projekti GH Oy:n ilmoitusvelvollisuudesta. VTV selvittää, olisiko hankeyhtiön tullut ilmoittaa vaikuttamisesta avoimuusrekisteriin. Tämähän on ihan tärkeä asia, että tällainen selvitys tehdään ja asioista opitaan.\nEduskunnan tarkastusvaliokunta kuulee hyvin usein Valtiontalouden tarkastusvirastoa. Valiokunnalla on myös mahdollisuus ottaa asioita käsiteltäväkseen. Meillä on muun muassa tällä hetkellä tarkastusvaliokunnassa käsittelyssä Uniper-asia, ja se tulee myös mietintönä tänne eduskunnan täysistuntosaliin, jolloin pääsemme siitä keskustelemaan. Pidän tarkastusvaliokunnan jäsenenä tärkeänä ja olisi hyvä, että kun Valtiontalouden tarkastusvirasto saa valmiiksi tämän selvityksensä liittyen juurikin tähän avoimuusrekisterin ilmoittamiseen, me kuulisimme tarkastusvaliokunnassa, mitä Valtiontalouden tarkastusvirasto asiasta sanoo. Asioista voidaan oppia, ennakoidaan ja opitaan, ja tämäkin asia on sellainen, että on varmasti jäänyt asioita huomioimatta. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Kaarisalo.\n\n15.08 Riitta Kaarisalo sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Purra on koittanut tämän skandaalin keskellä turvata selustaansa toistelemalla, että hän ei ole tavannut lobbareita — no, hänen johtamansa ministeriön virkamiehet sitten sitäkin ahkerammin — ja on selvää, että Purran oli pakko olla tietoinen tavasta, jolla päätöksentekoa valmisteltiin, ettei hanketta puolla OKM, saati VM, ja siitä huolimatta hän hyväksyi riiheen tuodun rahoituspäätöksen.\nPääministeri Orpo, kun Purra on nyt poistunut paikalta, niin kysyisin teiltä: Osaatteko te kertoa, missä vaiheessa Purran kanta asiaan muuttui? Oliko menettely hyväksyttävissä silloin, kun asiasta päätettiin, ja ongelmallinen vasta, kun asiasta tuli julkinen kohu? Ja pääministeri, tuleeko tästä nyt uusi normaali, että jos kosahtaa, jos niin sanotusti jäädään kiinni, päätös perutaan ja vedotaan laadittaviin toimintaohjeisiin? Kaiken tämä tämän jälkeen, jos oikeuskanslerin käsittelyssä tulee nuhteleva päätös, oletteko valmis eroamaan? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Siponen.\n\n15.09 Markku Siponen kesk (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Kun täällä edustaja Räsänen äsken kertoi, että eilisten pääministerin tietojen jälkeen tämä istunto ei olisi ollut enää tarpeellinen, niin täytyy kysyä tähän perään, miksi näitä tietoja sitten pantattiin niin pitkään ja miksi vasta eilen, päivää ennen eduskunnan kokoontumista, tuotiin uusia tietoja esille.\nEihän tässä Helsinki Garden ‑sotkussa ole kyse tästä yhdestä hankkeesta vaan luottamuksesta poliittiseen päätöksentekoon. Mistä löytyi se 35 miljoonaa samaan aikaan, kun muu liikuntapaikkarahoittaminen koko maassa puolitettiin 30 miljoonasta 15 miljoonaan? Täällä valtiovarainministeri Purra käytti pitkän puheenvuoron mutta jätti vastaamatta siihen oleelliseen kysymykseen, mistä syystä myöskin valtiovarainministeri kuittasi tämän hankkeen, vaikka siellä ministeriössä kerrottiin toisenlaisia näkemyksiä. Itse asiassa valtiovarainministeri Purra samana syksynä budjettiesityksessään esitti kaiken muun liikuntapaikkarakentamisen lähes nollaamista tässä maassa, viime syksynä. Hyvä, että tämä ei mennyt läpi, [Puhemies koputtaa] mutta kyllä tässä on iso ristiriita. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Alametsä.\n\n15.11 Alviina Alametsä vihr (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Kansalaisilta leikataan, kerrotaan, että peruspalveluihin ei ole varaa. Asiakasmaksuja nostetaan: lapsiperheköyhyys, kodittomuus, leipäjonot räjähtävät käsiin. Tässä tilanteessa kokoomus oli puhaltamassa 35 miljoonaa euroa omien vaalirahoittajien taskuun, kunnes jäädään kiinni. Vertailun vuoksi: Helsingin sosiaali- ja terveysrahoituksesta hallitus leikkaa vastaavat 35 miljoonaa euroa. Se vastaa muun muassa 300 000:ta terveyskeskuslääkärikäyntiä. Haluaisin kysyä pääministeriltä: Onko tämä teidän mielestänne moraalisesti oikein? Onko tämä toiminta ollut reilua Suomen kansalle? Onko tässä taloustilanteessa vastuullista tehdä tällainen hanke ja samalla leikata kansalaisilta näin rajusti? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Nikkanen. — Sen jälkeen myönnän ministereille vastauspuheenvuoroja, ja sitten on varmaan syytä mennä puhujalistaan.\n\n15.12 Saku Nikkanen sd (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo ja työministeri Marttinen, te puolustatte täällä Valmet Automotiven pelastamista ja kysytte meiltä, että emmekö me olisi pelastaneet. No eihän kyse ole siitä, etteikö Uuttakaupunkia olisi saanut tai pitänyt pelastaa. Kysymys on siitä, miten osapuolet hyötyivät tästä järjestelystä. Heitänkin kysymyksen teille, pääministeri Orpo ja ministeri Marttinen, ja kysymys kuuluu: Miksi järjestelyssä päätettiin mitätöidä Tesin antaman hybridilainan korot 15 miljoonan edestä? Tämähän johti siihen, että vuoden 2025 annissa osakkeita merkittiin alle kolmasosan hinnalla verrattuna tilanteeseen, että korkoja ei olisi mitätöity. Tämän tappion kärsivät veronmaksajat, eli Tesi, ja hyötyjänä oli Pontos. Miksi päädyitte tähän Pontokselle edulliseen järjestelyyn, kun muitakin vaihtoehtoja varmasti oli? [Krista Kiuru: Tuo on tosi tärkeä kysymys!] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nMinisteri Partanen, kaksi minuuttia.\n\n15.13 Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen\n\nArvoisa puhemies! On todella tärkeää, että asiaa tosiaan selvitetään täällä tänään ja avoimesti kerrotaan, mitä asiassa on tapahtunut. Tässä on nyt useampi edustaja ottanut esille oikeuskanslerin roolin ja sen, että oikeuskansleri on esittänyt asiassa kysymyksiä — millä muulla tavalla oikeuskansleri voi selvittää asiaa kuin kysymällä? Sehän on juuri se tapa, millä tätä asiaa voidaan vain ja ainoastaan selvittää, että saadaan vastaukset kysymyksiin, ja näin on toimittu aina. Kun se nyt nostetaan ikään kuin asiaksi, joka olisi huono, että oikeuskansleri selvittää ja kysyy, niin tämähän on se toimintatapa, millä asiaa pitää selvittää. [Krista Kiuru: Mutta miten tämä sosiaaliturvaministerille kuuluu?]\nUseampi edustaja on kysynyt myös sitä, miksi investoidaan samaan aikaan kun sopeutetaan. Me sopeutamme sen takia, että julkista taloutta on tasapainotettava. Suomen suurin haaste on se, että meidän julkinen sektorimme on paisunut niin suureksi, ja tätä tullaan myös jatkamaan seuraavalla hallituskaudella, on täällä vastuussa kuka tahansa, [Krista Kiuru: Pidetään vaalit ensin!] koska Suomella on vastuu ja velvollisuus myös meidän finanssipoliittisten sääntöjemme mukaan sopeuttaa ensi kaudella. No, miksi me sitten investoimme? Me investoimme, jotta työpaikkoja syntyy, jotta syntyy verotuloja, jotta syntyy työpaikkoja, jotta ihmiset voisivat päästä töihin, ja siitähän tässä on kaiken kaikkiaan kyse. [Timo Harakka: Puhutaan vähän sotesta välillä!]\nSitten tässä on koko ajan kysytty sitä, mikä ero on investoinneilla ja näillä pysyvillä, jokavuotisilla budjettimenoilla. No, niillä on... [Välihuutoja vasemmalta] — Saisinko, puhemies, puhua, kun tässä nyt huudetaan niin paljon päälle, ettei pysty oikeasti puhumaan? [Timo Harakka: Puhukaa siitä teidän asiastanne! — Välihuutoja vasemmalta] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nPuhutaan yksi kerrallaan ja pysytään myös kaikki niissä rooleissa, jotka meille tässä salissa kuuluvat.\nKiitos, puhemies. — Minusta on hyvä, että me puhumme näistä eroista, koska se on selvästi vieras asia tälle salille. [Krista Kiuru: Ei todellakaan ole!] Istuin viime kevään finanssipoliittisessa ryhmässä, ja siellä meidän asiantuntijat nostivat suureksi huoleksi sen, että esimerkiksi viime hallituskaudella ei ymmärretty sitä, mikä ero on investoinneilla ja pysyvillä julkisilla menoilla. [Krista Kiuru: Ei hyvänen aika! — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies: Aika!] Kun te esimerkiksi käytitte viime hallituskaudella 208 miljoonaa euroa kehitysapuun ja sanoitte, että se on tämmöinen tulevaisuusinvestointi, niin mitkä olivat niitten investointien työllisyysvaikutukset? [Välihuutoja] Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nMinisteri Multala, yksi minuutti. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Sali kuuntelee, ja nyt ministeri Multala käyttää puheenvuoron, joka on minuutin mittainen. Sen jälkeen ministeri Ikonen, ja sen jälkeen, jos pääministeri haluaa kommentoida, hän voi kommentoida, ja sen jälkeen menemme puhujalistalle.\n\n15.16 Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala\n\nArvoisa puhemies! Yritän tiivistää tuohon minuuttiin, sillä täällä tuli minullekin myös suoria kysymyksiä, muun muassa rakentamiseen liittyen.\nTotean kuitenkin tähän suoraan kysymykseen, jossa edustaja kyseli tästä Kivistön hankkeesta, että tässä on nyt hyvä erottaa kaksi tilannetta: se tilanne, jossa 2025 tätä ehdollista päätöstä Gardenin osalta tehtiin, ja nykytilanne. Tässä viimeisen vuoden aikana Kivistön hanke on, hienoa kyllä, ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin, mutta kuten varmasti itsekin Vantaan kaupungin päättäjänä tiedätte, keväällä 2025 tämä hanke ei ollut sellaisessa tilanteessa. Kysyin myös tässä vieressäni istuvalta ministeri Poutalalta, millä tavoin OKM:ssä on selvitetty heidän kyselyitään. Kysymys on siitä, että he ovat hakeneet tämmöistä liikuntapaikkarakentamisen avustusta — tai kysyneet sen perään, eivät varsinaisesti hakeneet — ja sellaista ei tämäntyyppiselle tapahtuma-areenalle ole kuulemma mahdollista myöntää. Nyt kuitenkin, koska tilanne on aivan eri, nimenomaan sen vuoksi valtioneuvosto teki päätöksen selvityksen käynnistämisestä. On hyvä, että nyt tämä tuki arvioidaan avoimesti ja luodaan selkeät, avoimet prosessit, joilla tämänkaltaiset hankkeet, jotka ovat niin tapahtumiin, kulttuuriin, liikuntaan kuin moneen muuhunkin tarkoitukseen mahdollisia, voivat jatkossa tukea saada. Kaikista hienointa toki on, jos tällaisia hankkeita voi toteutua aivan markkinaehtoisesti, kuten nyt tämän Kivistön areenan tapauksessa näyttää olevan.\nTotean vielä jatkona myös sen, kun kysyttiin näistä rakentamisen toimista, että niitähän hallitus on tehnyt nimenomaan hallituskauden alusta saakka, muun muassa nostamalla alkukaudesta tuetun rakentamisen määrärahat korkealle tasolle. Niitä on tuotu alaspäin, mutta tänä vuonna erityisesti opiskelija-asumisen osalta, mitä täällä erityisesti kritisoitiin, on tuotu enemmän rahoitusta valtion tukemaan asuntotuotantoon ja myös tuotu tämä 100 prosentin korkotukilainamahdollisuus. [Puhemies koputtaa] Eli opiskelija-asumista pystytään nyt edistämään entistä vauhdikkaammin. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nMinisteri Ikonen, minuutti.\n\n15.18 Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen\n\nArvoisa puhemies! Hallitus on eilen linjannut, että käynnistämme selvityksen siitä, miten tällaisia maailmanluokan areenahankkeita jatkossa voidaan toteuttaa ja millaisia tarpeita sillä saralla on. On tärkeätä tässä nähdä, että yhden hankkeen kohtalo ei tässä ratkaise niitä tarpeita, mitä meillä tulevaisuudessa on.\nTämän kysymyksen tunnen myöskin itse läheltä. Olin Tampereella pormestarina, kun me suunnittelimme ja päätimme Nokia-areenasta. Myöskin se rakennettiin tällaisella julkisen ja yksityisen yhteistyöllä, niin kuin tapana tällaisissa aika usein maailmallakin on. Valtio osallistui siihen 18 miljoonalla, kaupunki siihen kokonaisuuteen sitten 60 miljoonalla eurolla siinä kohtaa. EU-komissiolta haettiin tuki tälle julkiselle tuelle, ja sitten siihen tulivat mukaan merkittävällä osuudella tällaiset kotimaiset institutionaaliset sijoittajat, jotka mahdollistivat tämän. Itse asiassa julkisen tuen mukaantulo mahdollisti sen, että saatiin noin puolen miljardin iso yksityinen investointi liikkeelle.\nTämä on merkittävä asia. Sen myötä on saatu sitten Suomeen parit kiekon MM-kisat, on saatu kansainvälisiä artisteja, ihan maailmanluokan artisteja, on saatu erilaisia tapahtumia, hyvin monenlaisia, ja ylipäätään uudenlaista elämää kaupungin keskustaan. Aluetalouden ja työllisyyden vaikutukset ovat olleet merkittäviä, ja tällaista me tarvitaan jatkossakin.\nSuuret kaupunkiseudut tarvitsevat tiloja tapahtumille, kasvulle, elinvoimalle, [Puhemies koputtaa] ja jos me katsotaan sitä, että meidän pääkaupunkiseutu ja isot kaupungit kisaavat tällä hetkellä Köpiksen kanssa, Tukholman kanssa, Tallinnan kanssa näitten maailman artistien saamisesta, niin sitä varten meillä pitää olla rohkeutta myöskin viedä tällaisia hankkeita tulevaisuudessa. [Puhemies koputtaa]\nJos, puhemies, ihan lyhyesti vielä saa sanoa: Hallinnosta vastaavana ministerinä minä pidän erittäin tärkeänä myöskin sitä, että nyt käynnistettiin tällainen selvitys, että me saadaan määriteltyä myöskin avoimet kriteerit sille, miten valtio voi tukea tällaisia kansallisesti merkittäviä hankkeita, koska meidät Suomessa tunnetaan hyvän hallinnon maana, luottamuksen maana. Tämä on sellainen kohta, jossa me voidaan myöskin vahvistaa tällaisia kriteerejä tulevaisuudessa. — Kiitoksia. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nMinisteri Talvitie.\n\n15.20 Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie\n\nArvoisa puhemies! Me varmasti kaikki haluamme sitä, että Suomi kasvaa ja kehittyy, ja uskon, että meillä on tässä salissa yhteinen näkemys siitä, että me tarvitaan tällaisia monipuolisia, korkeatasoisia ja kokoluokaltaan Euroopan suurkaupunkien kanssa kilpailevia urheilu‑ ja kulttuuriareenoita. Laadukkaita tiloja tarvitaan niin kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen kuin liikunnan harrastamiseen ja huippu-urheiluun.\nTässä muun muassa edustaja Ollikainen kysyi myöskin luovien alojen työllisyystilanteesta. Me teimme viime vuonna luovien alojen kasvustrategian. Kysyntä luovien alojen tuotteille ja palveluille on kova, ja se tulee kasvamaan. Siinä nostettiin, että luovat alat tarvitsevat nimenomaan yhteistyötä, muun muassa osaamista. Sen takia me tarvitaan myös näitä hankkeita, eli nämä eivät ole pelkästään kulttuurihankkeita tai liikuntahankkeita tai tapahtumahankkeita, vaan ne ovat kaikkia hankkeita.\nTässä on aika paljon oppositio syyttänyt pääministeriä tiedon pimittämisestä. Siinä mielessä ajattelen, että vaikka sanotaan, että asiat eivät ole yleensä sitä, miltä ne näyttävät, ja ne ovat aina sitä, miltä ne näyttävät, niin julkista keskustelua seuranneena myönnän ja ymmärrän sen, että tämä ei näytä hyvältä, ja ymmärrän myöskin kansalaisten pettymyksen. Mutta sitten ajattelen, että viime vuoden alussa ja myöskin siinä kevään kehysriihessä ministerinä toimineena voin sanoa sen, että me olemme toimineet, niin kuin pääministeri on todennut, asiallisesti. [Puhemies koputtaa] Tässä on kaiken tiedon hallitus antanut eduskunnalle, pääministeri on ollut useissa haastatteluissa, istunnossa, mediassa, A-studiossa ja sosiaalisessa mediassa, ja nyt me keskustelemme tästä asiasta tässä tiedonannossa. Hallitus on siis valinnut avoimen linjan eikä sitä linjaa, että haluamme pimittää. Olemme vastanneet useisiin tietopyyntöihin ja niin edelleen. [Puhemies koputtaa] Ja korjaamme sen epäkohdan, että näille isoille hankkeille ei ole ollut mitään avointa linjaa, eli käynnistämme sen selvitystyön, [Puhemies: Aika!] että näille isoille hankkeille tulee yhteiset pelisäännöt. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nPääministeri, olkaa hyvä.\n\n15.23 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa puhemies! Ihan lyhyesti edustaja Lohikosken kysymykseen: En ole antanut virheellistä tietoa kirjalliseen kysymykseen. Kirjalliseen kysymykseen vastasin hallituksen nimissä. Me näimme — hallitus — että tällä hankkeella toteutuessaan olisi positiivisia työllisyys‑ ja talousvaikutuksia. Se ei ollut valtiovarainministeriön vastaus, vaan hallituksen nimissä vastasin teille. Ei virheellistä tietoa. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nKiitokset keskustelusta, joka oli tähän asti suhteellisen nopeatahtista, ja nyt mennään puhujalistaan. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.\n\n15.24 Oras Tynkkynen vihr\n\nArvoisa puhemies! Tähänastisessa keskustelussa Garden Helsinki -hankkeen rahoituksesta ja sitä koskevasta päätöksenteosta hallituspuolueiden edustajilla vaikuttaa olleen suuria vaikeuksia päättää. Yhtäältä on haluttu sanoa, että hanke ja sille myönnetty rahoitus on ollut erinomaisen kannatettava ja perusteltu, ja saattaa olla sitä edelleen. Toisaalta on sanottu, että onpa hyvä, että se rahoituspäätös peruttiin. Yhtäältä on tuotu esiin, miten tärkeää on, että tänään olemme kokoontuneet tänne käymään tätä keskustelua. Toisaalta on harmiteltu, että onpa turhaa ajan ja rahan käyttöä ja kesäteatteria, että tällainen keskustelu pitää järjestää.\nTämä itse rahoituspäätös ja sen ympärillä ollut prosessi ansaitsevat perusteellisen keskustelun, mutta näen tässä tilaisuuden myös tarkastella vähän laajemmin Suomen korruptionvastaista toimintaa ja hyvää hallintoa, koska niissä on kehitettävää. Tähän meille antavat vetoapua lukuisat kansainväliset arviot, joita meillä on päättäjinä käytettävissä. Luin esimerkiksi Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen eli Grecon arviointiraporttia Suomelle. Siinä todettiin muun muassa, että ministerit ja valtion ylimmät virkamiehet ovat viime kädessä niitä, joiden tehtävänä on päättää julkishallinnon ja yleisemmin koko julkisen elämän toimintatavoista ja — alleviivaan tätä — näyttää esimerkkiä toisille. Te hallituksessa olette siis näyttämässä esimerkkiä hyvästä ja avoimesta hallinnosta koko yhteiskunnalle.\nSamaisessa raportissa todettiin myös, että Grecon Suomessa käymissä keskusteluissa nousi esiin huoli julkista elämää tahraavista hyvä veli -verkostoista eli keskinäiseen luottamukseen perustuvista, toistensa eduista huolehtivista pienistä poliittisista tai yhteiskunnallisista eliittiryhmistä. Vaikka tämänkaltainen toiminta ei ole sinänsä laitonta, menettelysääntöjen perusteella se ei ole hyväksyttävää. Kuulostaako tutulta? Vastaavia Suomen hallinnon toimivuutta arvioivia raportteja on lukuisia muitakin. Vaikkapa OECD on julkaissut tuoreen raportin, josta käy itselleni ehkä vähän yllätyksenä jopa ilmi, että aika monella mittarilla Suomi on itse asiassa hallinnon avoimuudessa ja korruptionvastaisessa toiminnassa OECD:n keskiarvon alapuolella.\nAjattelen, että ehkä yksi oppi tästä keskustelusta voi olla irtautua sellaisesta vähän ylimielisestä kuvitelmasta, että Suomessa kaikki on valmiiksi niin erinomaisesti, että ei tarvitse jatkaa ja vahvistaa työtä muun muassa korruptiota vastaan. Tästä OECD:n raportista käy muun muassa ilmi, että jos tarkastellaan lobbaamista eli vaikuttamista koskevaa työtä, niin siinä tässä käytännön toimeenpanossa Suomi itse asiassa jää nykyisellään OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Vastaavasti jos tarkastellaan julkisen tiedon saatavuutta, niin siinä Suomi on myös keskiarvon alapuolella tässä toimeenpanoa tarkasteltaessa.\nToivoisinkin, että tänään ja ennen kaikkea tämän päivän jälkeen päästään myös keskustelemaan niistä toimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa Suomen hallinnon avoimuutta, luotettavuutta ja korruptionvastaista toimintaa. Yksi juonne tässä vahvistamisessa on vaalirahoitus ja siihen liittyvä avoimuus. Tänäänkin on keskusteltu paljon siitä, missä tilanteissa vaalirahoitus antaa perusteet jäävätä itsensä päätöksenteosta, ja toivottavasti oikeuskanslerin tarkastelu antaa tähän meille lisää eväitä. Mutta vaalirahoituksessa ja sitä koskevassa lainsäädännössä on nähdäkseni paljon kehitettävää. Nyt kun katson siellä aitiossa istuvia ministereitä, niin haluan erikseen kiittää ministereitä Meri, Multala, Talvitie, joka juuri on vielä hetken aikaa seuranamme, ja Essayah, koska te olette ne ministerit, jotka tällä hetkellä ovat paikalla, jotka jätitte viime eduskuntavaalien alla vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalirahoituksesta. Se tarkoitti, että äänestäjät mennessään antamaan sen ainoan äänensä tiesivät, minkälaista vaalirahoitusta te olette ottaneet vastaan. Kiitos teille tästä.\nMutta esitän hallitukselle kysymyksen: Voitteko sitoutua siihen, että vaalirahoituslakia kehitetään niin, että tämän ennakkoilmoituksen tulisi vastedes olla lakisääteinen, niin että aina, kun äänestäjä menee vaaliuurnalle, hän pystyy tietämään hänen ehdokkaansa vaalirahoituksesta siellä äänestystilanteessa? Ja voitteko te, paikalla olevat ministerit, sitoutua jättämään tämän vapaaehtoisen vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen seuraavissa eduskuntavaaleissa? Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Lohikoski.\n\n15.29 Pia Lohikoski vas\n\nArvoisa puhemies! Pääministeri Orpon ilmoitus Garden Helsinki ‑hankkeen poliittisen tuen päättymisestä ei ollut tyylikäs linjanveto, se oli hätäjarrutus. Se on poikkeuksellinen perääntyminen ja sen suora myöntäminen, että hallituksen ytimessä tehtiin suuria virheitä. Tätä päätöstä ei kuitenkaan peruttu siksi, että hallitus olisi löytänyt moraalinsa. Ei, se peruttiin siksi, että media ja oppositio paljastivat härskin kaverikapitalismin ja viikkoja jatkunut paine kävi sietämättömäksi.\nArvoisa puhemies! Tämän sotkun vakavin ja synkin ongelma tiivistyy edelleenkin mielestäni eduskunnan harhaanjohtamiseen. Pääministeri antoi 3.7. eduskunnalle kirjallisen vastauksen. Siinä hän salasi valtiovarainministeriön virkamiesten jyrkän kielteisen kannan, varoitukset vakavista riskeistä ja täydellisen vaikutusarvioiden puutteen. Kun maamme ylin päättäjä pimittää virkamiesten varoitukset ja ajaa miljoonahanketta nojautuen yksinomaan hyvä veli ‑tietoon, liikutaan alueella, joka näyttää rakenteelliselta korruptiolta. Päätöksiä tehtiin pelkkien lobbareiden lukujen pohjalta virkamiesmuistiot sivuuttaen. Luottamus päätöksenteon rehellisyyteen ja demokratiamme instituutioihin on ajettu kriisiin. Kyse on järjestelmällisestä kaverikapitalismista. Miten muuten olisi mahdollista, että valtion kassasta löytyi yllättäen 35 miljoonaa euroa juuri tälle hallihankkeelle samaan aikaan kun kaikesta muusta — sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta, koulutuksesta kuten myös kulttuurista ja muilta liikuntahankkeilta — on leikattu surutta?\nArvoisa puhemies! Julkisuuteen nousseet viestit paljastavat, miten Vapaavuori kannusti runttaamaan hankkeen läpi ja kiitteli jälkikäteen Orpon avustajia asian junailemisesta. Tämä on oppikirjaesimerkki kaverikapitalismista, jossa veronmaksajien miljoonia suhmuroidaan vaalirahaveljille ohi normaalin valmistelun. Ja jos tämä hanke kerran oli niin mahtava ja työllisyysvaikutukset huikeat, kuten tänäänkin on perusteltu, niin miksi tämä tuki lopetettiin nyt? Miksi se loppui eilen, kun valokeila osui riittävän syvälle hankkeeseen? Pääministeri varmasti tietää, mutta ei vastaa.\nKun tähän yhdistyy oikeuskanslerin pöydällä oleva selvitys pääministerin toiminnasta Valmet Automotiven tapauksessa ja kokoomuksen keskeisen vaalirahoittajan roolista, ei voi kuin ihmetellä. Pääministeri kantaa vastuun paitsi omasta toiminnastaan myös avustajiensa suhmuroinnista.\nTuen vetäminen hankkeelta juuri eduskunnan luottamusäänestyksen kynnyksellä on mitä ilmeisimmin poliittinen lehmänkauppa. Perussuomalaiset todennäköisesti vaativat hankkeen hautaamista vastineeksi siitä, että he pitävät hallituksen pystyssä. Mutta hätäinen perääntyminen ja rahahanan sulkeminen eivät pyyhi pois tehtyjä virheitä. Ne eivät pese puhtaaksi sitä jälkeä, jonka tämä salailukulttuuri jättää.\nArvoisa puhemies! Ulkoministeri Valtonen ei ollut vielä ulkoministeri, mutta hän kirjoitti vuonna 2018, että kokoomuksessa päätökset suhmuroi pieni porukka, joka mahtuisi tilataksiin. Tältä se kieltämättä näyttää jälleen kerran. Kaikkivoipaisuuden keskellä normimenettelyt unohtuivat ja konsultit pääsivät kuskin paikalle. Demokratia ei kestä sitä, että eduskuntaa johdetaan harhaan ja valtion rahoja jaetaan takaoven kautta kabineteissa omille sidosryhmille.\nArvoisa puhemies! Pääministeri Orpo kiisti äsken kysymykseeni vastauksessaan, että olisi antanut vääriä tietoja eduskunnalle, mutta katsotaanpa vastausta eduskunnalle 3.7. Siinä lukee näin: ”Hankkeen toimijat ovat hakeneet valtiolta joko suoraa tukea tai valtiontakausta vieraalle pääomalle. Eri vaihtoehtoja on arvioitu esimerkiksi vuonna 2024 valtiovarainministeriössä. Keväällä 2025 Garden Helsinki ‑hankkeen suunnitelmat olivat täsmentyneet noin 850 miljoonan euron kehityshankkeeksi, jossa nykyisen jäähallin peruskorjauksen ja uuden monitoimiareenan osuus olisi 350 miljoonaa euroa. Avustusta pidettiin perusteltuna, koska sillä arvioidaan olevan myönteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia.” Kyllähän tämä virke viittaa [Puhemies koputtaa] valtiovarainministeriön viranhaltijoiden muistioon, joka juuri tätä ennen oli sanottu, joten en osta tätä äskeistä pääministerin vastausta. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Laiho.\n\n15.34 Mia Laiho kok\n\nArvoisa puhemies! Eduskunta kutsuttiin koolle keskellä kesää melkein puolitoista vuotta sitten kehysriihessä tehdyn 35 miljoonan euron ehdollisen tukipäätöksen takia. Euroakaan ei siis maksettu, mutta lisäselvityksiä vaadittiin hankkeesta, ja siitä oli tarkoitus päättää myöhemmin. Kun hankkeen taustasta nyt sitten viime viikkoina on noussut epäilyksiä, niin asiakirjat on saatettu kaikkien nähtäville. Pääministeri on useaan otteeseen eri paikoissa, mediassa, kirjallisten kysymysten kautta ja nyt täällä eduskunnassa ollut kertomassa, mitä on tapahtunut. Pääministeri on myös itse pyytänyt oikeuskansleria selvittämään asiaa mahdollisimman pian. Onkin tärkeää, että veronmaksajien ja suomalaisten rahoista pidetään hyvää huolta.\nKesällä 22 tilanne oli aivan toinen. Fortumin Uniper-omistuksesta aiheutui lähes kuuden miljardin euron tappio suomalaisille veronmaksajille. Kyse ei ollut tuolloin ehdollisesta varauksesta vaan toteutuneesta menetyksestä. Siitä huolimatta silloinen pääministeri Sanna Marin ei keskeyttänyt bilelomaansa eikä eduskuntaa kutsuttu koolle. Niin paljon Marinin hallitus arvosti eduskunnan tiedonsaantia.\nEilen valtioneuvostossa linjattiin, että 35 miljoonan euron poliittinen tuki poistetaan Garden-hankkeelta, koska hanke on viivästynyt, sen rahoitus on tässä vaiheessa epäselvä, hallihankkeiden tilanne on muuttunut ja projektin koko on myös pienentynyt. Gardeniin ei siis ole toistaiseksi päätetty laittaa euroakaan. Mainittakoon kuitenkin, että edellisen, Marinin hallituksen Uniperiin menetettyjä miljardeja suomalaiset eivät tule saamaan enää takaisin. [Tytti Tuppurainen: Pystytte parempaan!]\nKokoomukselle on tärkeää, että Suomi pystyy houkuttelemaan suuria urheilu- ja kulttuuritapahtumia ja kilpailemaan niistä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Siksi hallitus on käynnistänyt työn, jolla tämän kokoluokan hankkeille luodaan avoimet, yhtenäiset ja kaikkia tasapuolisesti kohtelevat tukikriteerit. Tämän selvityksen on määrä valmistua kevään 27 loppuun mennessä, jolloin se on käytössä seuraavissa hallitusneuvotteluissa eduskuntavaalien jälkeen.\nArvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla avoimesta päätöksenteosta ja hallinnosta. Se on asia, josta ei tietenkään tule tinkiä. Hähmäisyydelle tai epämääräisyydelle ei ole eikä tule jatkossakaan olla tilaa. Meillä on myös käytössä avoimuusrekisteri, jonka noudattamista on tärkeää valvoa. Mutta vaikka kansainvälisesti arvioituna Suomen päätöksenteko on varsin avointa ja muun muassa vaalirahoitusta valvotaan, on meillä myös parantamisen varaa. Tämä liittyy kaikkiin hallituksiin. Tämä liittyy kaikkiin puolueisiin ja poliittisiin toimintatapoihin, toimintakulttuuriin. Hallituksessa ollessa valta voi sokaista, ja aina välttämättä Suomen etu ei pysy ensisijaisena, vaan oman vaalipiirin tai vaalirahoittajien intressit voivat alkaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja päätöksentekoihin. Meillä on historiassa monenlaista esimerkkiä tästä. Mainitsin tuon Uniper-sotkun, on keskustan pandasuhmuroinnit, Kuortaneen halli, sotealueiden määrä, jossa ei virkamiehiä kuultu, Kaikkosen Nuorisosäätiön vaalirahoitus ja varmasti monia muita.\nMeidän on tarpeen tarkastella poliittista toimintakulttuuria. Demokratiaan kuuluu poliittinen ohjaus, mutta jokaisen edustajan ja vallankäyttäjän on pystyttävä vetämään rajat eri tahojen edunvalvonnan edistämisen ja Suomen ja suomalaisten veronmaksajien ja yhteiskunnan edun välille. On myös erittäin tärkeää huolehtia siitä, että valta ja sen mukana tuleva vastuu säilyy suomalaisten demokraattisesti valitsemilla päättäjillä eikä se valu muille tahoille.\nHaluan ja me kokoomuksessa haluamme ja tavoitteenamme on, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida ja Suomi nähdään luotettavana, korkeaan teknologiaan ja osaamiseen sekä tutkimukseen satsaavana maana, jossa on hyvä tehdä työtä, yrittää, opiskella ja elää. Hallituksen on pystyttävä tekemään päätöksiä Suomen kasvun, työpaikkojen ja paremman huomisen puolesta ja luotava uskoa ja toivoa tulevaan, ja sitä juuri Orpon hallitus on tehnyt. Tämä hallitus on ajanut Suomen etua vaikeina aikoina sekä taloudellisesti haastavassa toimintaympäristössä että sotaa käyvän naapurimaan vieressä ja kantanut raskasta vastuuta Suomen etu edellä. Hallitus on vahvasti luottamuksen arvoinen. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Hiltunen.\n\n15.40 Pia Hiltunen sd\n\nArvoisa puhemies! Kokoontuminen kesken istuntotauon kertoo tilanteen vakavuudesta ja epäluottamuksesta, jota Garden Helsinki -hankkeen prosessi on herättänyt. Kyse on korruptioepäilystä, jota oikeuskansleri selvittää ja johon mekin odotamme vastauksia.\nKyse ei ole siitä, tarvitaanko areenaa: kyllä tarvitaan. Kyse on siitä, miksei prosessia hoidettu asianmukaisesti ja avoimesti alusta loppuun asti. Pääministeri totesi, että valtioneuvosto tulee tekemään selvityksen siitä, miten areenoiden kaltaisia suuria elinvoimainvestointeja voidaan jatkossa tukea, ja hyvä niin. Hankkeita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.\nNäillä areena-investoinneilla eri puolilla Suomea on tärkeä merkitys elinvoimaan, työllisyyteen, palveluihin ja verotuloihin, joilla myös katetaan niitä lakisääteisiä ja välttämättömiä palveluja. Tässä taloustilanteessa kasvutoimia todellakin tarvitaan, ja yksityinenkin raha investoinneissa on paikallansa, mutta samoin tarvitaan luottamusta päätöksentekoon. Oma eturyhmäpolitiikka ei ikinä herätä luottamusta. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Pitko.\n\n15.41 Jenni Pitko vihr\n\nArvoisa puhemies! Keskustelut suomalaisten kanssa tänä kesänä vahvistavat sen, että ihmisille on todella tärkeää, että päätökset tehdään avoimesti ja reilusti. Epäilykset julkisten varojen junailusta tai jonkinlaisesta päätöksenteon suhmuroinnista nostattavat ihmisissä vahvan reaktion. Ehkä moni muukin on tänä kesänä sen huomannut, kun olemme kesätapahtumissa ja toreilla liikkuneet.\nSuomalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen. Meillä on nollatoleranssi päätöksenteon suhmuroinnille. Siksi on tärkeää, että hallitus paitsi toimii reilusti myös varmistaa, että asiat näyttävät siltä, että toimitaan reilusti. Nyt on herännyt kysymyksiä molemmista, sekä siitä, miltä asiat on saatu näyttämään, kun asioihin ei esimerkiksi vastata heti, kun kysymyksiä syntyy, että toisaalta myös itse prosessista.\nKyllä meiltä päättäjiltä myös odotetaan johdonmukaisuutta teoissa. Jos me sanomme, että valtiontalous on tiukalla eikä hyviin hankkeisiin riitä rahaa, niin kyllä meiltä myös odotetaan sitä, että rahaa todella käytetään vastuullisesti.\nHyvään hallintoon kuuluu myös avoin valmistelu ja päätösten perustelu. Kymmeniä miljoonia kaverin hallihankkeelle ilman avointa hakua ei sitä ole eikä myöskään prosessi, mitä ei ole perusteltu tarpeeksi tarkasti niin kuin tässä tapauksessa, ja tämän toki pääministerikin on myöntänyt.\nSitten nämä kytkeytymiset vaalirahoitukseen ja vaalirahoittajiin eivät kyllä myöskään näytä kovin hyviltä. Rakenteellinen korruptiohan on sitä, että päätöksenteossa suositaan sisäpiiriä hyödyntäen laillisia porsaanreikiä päätöksenteossa. Vaalirahoituksen vastikkeellisuus on totta kai iso kysymys. Me emme tietenkään tässä voi sanoa, että sitä olisi rikottu, mutta koska me tiedämme, kuinka vahvasti näihin hankkeisiin ja tähän hallihankkeeseen kytkeytyvät pääministeripuolueen vaalirahoittajat, olisi todella tärkeää pystyä todistamaan se, että näin ei ole tapahtunut. Itse toivoisinkin, että hallitus pystyisi kertomaan tässä eduskunnan täysistunnossa niistä konkreettisista toimista, millä aiotaan varmistaa, että tällainen rakenteellinen korruptio ei elä Suomessa, niin että kavereiden hankkeiden suosimisesta ei tarvitsisi enää epäillä meidän oppositiossa tai suomalaisten, ja että näiden huonon hallinnon käytänteiden lopettamiseksi tehdään toimia.\nNostin myös esille tuossa debatissa ihmettelyni näistä väitteistä, että tämä hanke olisi tehty sen rakennusvaiheen aikaisten vaikutusten vuoksi. Me tiedämme, että rakennusalalla on ollut todella vaikeat vuodet viime aikoina. Me olemme myös oppositiossa vaatineet ja yhteiskunnassa on vaadittu hallitukselta tämmöisiä elvyttäviä toimia. Olen itse koko hallituskauden ajan kysellyt sitä, miksi hallitus on joitakin näitä tukielementtejä lakkauttanut, millä on ollut suora vaikutus rakennusalan työllisyyteen, esimerkiksi energiaremontit, opiskelija-asuntorakentaminen ja esimerkiksi myös tämä liikuntapaikkarakentaminen, mistä nyt ollaan myös leikattu. Olen aina saanut vastauksen, että tämmöisiin investointitukiin meillä ei ole varaa, koska meillä on niin huono taloudellinen tilanne.\nNyt sitten kuitenkin on löytynyt 35 miljoonaa rahaa investointitukeen yhdelle hankkeelle, jota perustellaan sen rakennusalaa elvyttävällä vaikutuksella. Tämä on varsin ristiriitaista. Liikuntapaikkarakentamisen investointituilla sekä opiskelija-asuntorakentamisen investointituilla nimenomaan rakentamisen vaikutukset olisivat olleet tässä heti, koska siellä oli hankkeita, jotka olivat rakennusvalmiita, mutta niitä laitettiin jäihin. Vaikutuksia olisi ollut ympäri Suomen sen sijaan, että laitettaisiin rahaa vain yhteen hankkeeseen — ja vieläpä niin, että tämän Helsinki Garden ‑hankkeen työllisyysvaikutuksista ja sen vaikutuksista rakentamisalaan ei oltu tehty ulkopuolisia selvityksiä, ja silti niillä perusteltiin sitä.\nAjattelen niin, että suomalainen yhteiskunta todellakin perustuu luottamukseen. Ihmiset haluavat varmistaa, että tämänkaltaista toimintaa ei tapahdu tulevaisuudessa. Itsekin ajattelen niin, että näitä areena‑ ja tapahtumahankkeita tarvitaan Suomeen, mutta niiden täytyy tapahtua niin, [Puhemies koputtaa] että varat jaetaan läpinäkyvällä ja kaikille hankkeille yhdenvertaisella tavalla. — Kiitos. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Hänninen.\n\n15.47 Juha Hänninen kok\n\nArvoisa puhemies! Jokainen esitetty kysymys on oikeutettu, arvokas ja tarpeellinen. Jokainen esitetty ja vastattu kysymys lisää ja vahvistaa avoimuutta. Turvallisuus rakentuu luottamuksesta, ja vain läpinäkyvästi ja avoimesti keskustelemalla voimme lujittaa luottamusta ja rakentaa turvallista Suomea. Siksi olemme tänään tänne kokoontuneet. Emme siksi, että keskustelisimme yksittäisestä hallihankkeesta, vaan kolmesta erityisestä syystä: luottamuksesta, vastuullisuudesta ja tulevaisuudesta.\nArvoisa puhemies! Tässä ajassa on ymmärrettävä, että mahdolliset tukipäätökset herättävät paljon kysymyksiä ja keskustelua. Kansalta on pyydetty malttia, ymmärrystä ja joustamista, kun kovia ja vaativia sopeutuksia on jouduttu tekemään. Ymmärrän sen, kuinka kohtuuttomalta ja väärältä voi tuntua näiden sopeutusten keskellä lukea uutisia tällaisista päätöksistä, kuinka paljon kysymyksiä se jättää mieliimme. Siksi hallitus valitsi avoimuuden. Me valitsimme vastata kutsuun keskustella aiheesta, ja valtioneuvosto teki kovasti töitä, jotta tämä keskustelu voidaan käydä jo tänään. Juuri tästä toiminnasta tiedämme olevamme todellisessa oikeusvaltiossa. Päätöksistä tulee saada kysyä, kysymyksiin tulee vastata avoimesti, ja riippumattoman tahon on tutkittava asia huolella ja rauhassa. Siksi oikeuskanslerikin tekee juuri tällä hetkellä töitä. Vahvan ja välittävän Suomen etu on toimiva oikeusjärjestelmä.\nArvoisa puhemies! Kysymysten seassa olemme kuulleet moniakin väitteitä Garden Helsinki -hankkeesta. Totuus on, että aiemman tukipäätöksen perusteet olivat selvät. Ne olivat avoimia, julkisia ja linjassa aiemmin tukea saaneiden areenahankkeiden kanssa. Keväällä 2025, reilu vuosi sitten, päätimme osana erillistä valtion investointiohjelmaa hankkeen ehdollisesta tuesta, jonka tarkoituksena oli helpottaa rakennusalan ahdinkoa, parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisistä suurtapahtumista ja saada pääkaupunkimme kautta koko Suomeen elinvoimaa, matkailua ja kasvavia verotuloja.\nEilisessä istunnossaan valtioneuvosto päätti, että poliittista tukea Garden Helsinki ‑hankkeelle ei enää ole, koska hankkeen sisältö on muuttunut, aikataulu viivästynyt ja hallihankkeiden kilpailutilanne on tänä päivänä toinen. Meille on alusta asti ollut tärkeintä se, että Suomi menestyy ja Suomeen syntyy kasvua. Siksi tämä päätös oli vastuullinen. Se kertoo ennen kaikkea siitä, että pelkkä tavoite ei avaa yhtäkään ovea — ei ole avannut ennen eikä avaa tulevaisuudessakaan.\nArvoisa puhemies! Lopulta tässä asiassa on kyse tulevaisuudesta. Suuret investoinnit tuovat elinvoimaa pitkään, vaikka se ei heti ensimmäisinä vuosina näkyisikään kaupungin kassassa. Suomeen on saatava kasvua ja kansainvälisiä suurtapahtumia. Siksi kevään 2025 kasvuriihessä ollut tavoitteemme ei ole muuttunut. On hyvä, että nyt käynnistämme vielä tämän hallituksen aikana selvitystyön tämän kokoluokan hankkeiden tukemisesta tulevaisuudessa. Kun tuen hakemiselle on yhdenmukainen ja selkeä väylä sekä kriteeristö, voidaan suunnitteilla olevia hankkeita verrata avoimesti Suomessa ja koko Suomen parhaaksi. Siksi tässä asiassa ei ole huolta eikä syytä epäilylle. — Kiitos, arvoisa puhemies. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Perholehto.\n\n15.52 Pinja Perholehto sd\n\nArvoisa rouva puhemies! Tässä lähes neljän tunnin aikana on piirtynyt jotakuinkin seuraavanlainen kuva: ensinnä hallitus ei missään nimessä ole tehnyt mitään väärää, mutta kun huolet hankkeen junailuun liittyen nousivat median työn kautta julkisuuteen, niin nyt sitten peruutettiin se, mitä tehtiin, mikä ei siis ollut mitenkään väärin, mutta jatkoa varten kehitetään kuitenkin sellainen tapa toimia, joka ei ole väärin, vaikka omasta mielestä nytkään ei tehty mitään väärää. Eduskunta ja minä emme ole tuomioistuimia, mutta politiikassa usein, oikeastaan lähes aina, on niin kuin miltä näyttää, sekä hyvässä että pahassa, ihan kaikkia meitä toimijoita ja puolueita koskien. Tietenkin tilanteessa, jossa kokoomuslainen vaikuttaja lobbaa kokoomuksen johtamaa hallitusta hankkeesta, jonka taustalla on kokoomuksen merkittävä vaalirahoittaja, kannattaisi aika vakavasti jo ennakoiden pohtia, millä tavalla sellainen törmäyskurssi, joka nyt on päässyt syntymään, ja millä tavalla sellaiset huolet, joita on ollut esimerkiksi vaalirahoituksen vastikkeellisuudesta tai päättäjien esteellisyydestä, olisi voitu estää, sillä uskon, että itse asiassa tässäkin tapauksessa olisi ollut mahdollista toimia niin.\nAjattelen, että nykytilanteessa ei järin ole voittajia. Myöskään tämä Garden Helsinki ‑hanke, joka itsessään voisi toteutuessaan olla hienokin elinvoimateko mahdollistaa tapahtumateollisuudelle monia asioita, ei jää tästä plussalle, politiikan tai istuvan hallituksen uskottavuudesta puhumattakaan. En ihmettele yhtään sitä, ettei hankkeen tukipäätöksestä piirtynyt kuva vastaa monienkaan suomalaisten oikeustajua.\nSekä suomalaiset että myös oikeuskansleri ovat esittäneet pääministerille pitkän kysymyslistan. Kysymykset koskevat paitsi tätä tänään aiheena ollutta pääkaupunkiseudun, erityisesti Helsingin, hanketta myös Valmet Automotiven tapausta. Minusta kumpaakaan näistä ei kannata väheksyä vaan ottaa vakavasti. Ei tällainen ole mitenkään tavanomaista. Siksikin tuntuu hiukan surulliselta, että näiden lähes neljän tunnin aikana aika moni hallituspuolueen edustaja on päättänyt kuitenkin lähinnä herjata tätä eduskuntakeskustelua, jonka kuitenkin itse pääministeri Orpo katsoi käsittääkseni tarpeelliseksi ja jonka hallituspuolue perussuomalaisia edustava puhemies Jussi Halla-aho päätti kutsua koolle.\nPuhemies! Haluan myös sanoa, että en minä henkilökohtaisesti, sen liiemmin kuin ei SDP, vastusta investointeja, en missään nimessä vastusta elinvoimaa. Niitä koko Suomi tarvitsee. On valtavan tärkeää edistää niin liikunnallisuutta, urheilutapahtumia kuin kulttuuriakin, mutta vieläkin tärkeämpää on ehkä huolehtia, että kaikki se tehdään tavalla, jolla ihmisten luottamus säilyy, sillä jos syntyy vaikutelma, edes vaikutelma, siitä, että toiset elävät niukkuudessa samaan aikaan, kun toiset saavat erityiskohtelua hyvien yhteyksiensä ansiosta, rapautuu itse asiassa aika paljon enemmän kuin vain yhden hankkeen uskottavuus. Nimittäin silloin rapautuu luottamus siihen, että suomalainen demokratia toimii tasapuolisesti ja että se kohtelee jokaista suomalaista yhdenvertaisesti. Ajattelen, että tämän luottamuksen vahvistaminen on itse asiassa koko tämän salin yhteinen tehtävä. Ja olkoonkin niin, että monesta olemme täällä eri mieltä varmaan tänään ja jatkossakin, mutta haluan kyllä kiittää pääministeri Orpoa siitä, että tämä keskustelu on mahdollistunut, ja toivon, että kaikkiin kysymyksiin saamme jatkossakin vastauksia viimeistään siinä kohdin kuin on antaa oikeuskanslerin listaan kattava aineisto selvityksenä. Toinen varapuhemies Tarja Filatov\nEdustaja Mikkonen, Krista.\n\n15.56 Krista Mikkonen vihr\n\nArvoisa puhemies! Korruption keskeisinä riskialueina Suomessa pidetään rakennusalaa, julkisia hankintoja, maankäyttöä ja kaavoitusta, poliittista päätöksentekoa sekä puolue- ja vaalirahoitusta. Näin todetaan korruption vastaisessa strategiassa, joka laadittiin ensi kertaa viime hallituskaudella ja jota Orpon hallitus on jatkanut. Nämä esiin nostetut riskit ovat kaikki läsnä, kun puhutaan Garden Helsinki -hankkeesta. Kaverihallin päätöksenteon ympärillä on sellaista hähmäisyyttä, joka vaatii eduskunnan yhteistä keskustelua. Tai kuten puhemies koolle kutsumista harkitessaan totesi: ”kyse on korruptioepäilystä, veronmaksajien rahojen kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta asiaan liittyvissä keskusteluissa”. Eduskuntaa ei siis ole kutsuttu koolle keskustelemaan siitä, pitääkö Garden Helsinki -hanketta tukea vai ei, vaan keskustelemaan päätöksenteon avoimuudesta, rehellisyydestä ja läpinäkyvyydestä.\nKokoomus on tottunut junailemaan ja runttaamaan isojen poikien kesken tilataksissa. Siksi ei olekaan ihmeellistä, että pääministeri ei vielä tänäänkään näe mitään poikkeavaa siinä tavassa, miten hallitus päätti tukea kaverihallia ohituskaistalla hähmäisin perusteluin ja ohi virkavalmistelun. Päinvastoin pääministeri on moneen kertaan todennut, että hänestä kyse on aivan normaalista prosessista, maan tavasta, eikä hän ole kokenut toimineensa millään tavalla väärin tai kyseenalaisesti.\nEikä kyse ole pelkästään pääministeristä. Koko hallitus ja kaikki hallituspuolueet siunasivat runttauksen ja suhmuroinnin. Se, mitä hallituskumppanit ovat saaneet vastalahjaksi, ei ole ainakaan vielä tullut julkisuuteen. Se kuitenkin on selvää, että viimeinenkin SMP:n perintö perussuomalaisissa on kadonnut. Siinä, missä Veikko Vennamo jahtasi rötösherroja ja hyvä veli -kerhoja, perussuomalaiset antavat tänään tällaiselle toiminnalle tukensa.\nArvoisa puhemies! Hallituspuolueet ovat tänään valinneet taktiikakseen hyökkäyksen. Se on tunnetusti paras puolustus. Se ei edelleenkään näe mitään ongelmaa omassa toiminnassaan. Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon, emmekä ole saaneet niihin vastauksia. Jäämme odottamaan oikeuskanslerin selvitystä.\nMe emme edes olisi täällä tänään keskustelemassa, jos pääministeri olisi saanut valita. Kun asia tuli julkisuuteen median ansiokkaan kaivelun ansiosta, niin pääministeri yritti ensin vaieta asian kuoliaaksi katoamalla medialta, sitten heitettiin pussin alle hankkeen lobbari Vapaavuori. Vielä muutama päivä sitten asiassa ei ollut pääministerin mielestä mitään poikkeavaa. Kyllä se oli julkinen paine ja suomalaisten osoittama vahva epäluottamus, mikä pakotti pääministerin taipumaan avoimuuteen, ei suinkaan valitsemaan sitä. Mutta hyvä edes niin.\nArvoisa puhemies! Toivon, että me jokainen tässä salissa ymmärrämme, kuinka tärkeää on säilyttää kansalaisten luottamus päätöksentekoon. Se vaatii päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena hallituksen päättämässä korruption vastaisessa strategiassa nostetaan läpinäkyvyyden lisääminen kaikessa päätöksenteossa. Esiin nostetaan muun muassa hankintojen ja vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen. Toivon, että tämän päivän keskustelun myötä maan tapa muuttuu, mutta valitettavasti tästä keskustelusta on jäänyt sellainen kuva, että edelleenkään hallitus ei näe siinä mitään väärää vaan puolustaa toimintaansa, eikä hallitus näy ymmärtävän, kuinka sen toiminta on romuttanut kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.\nArvoisa puhemies! Meidän kaikkien on tehtävä työtä paremman hallinnon edistämiseksi, rakenteellisen korruption kitkemiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Ensimmäinen askel olisi muuttaa vaalirahoituslakia niin, että ilmoitusvelvollisuutta kiristetään. Vihreät ovat jättäneet tänään asiasta lakialoitteen, ja toivon, että se saa tuen koko eduskunnalta. Toivon myös, että hallitus itsekin ymmärtää sen ja ryhtyy konkreettisesti edistämään itse hyväksymänsä korruption vastaisen ohjelman toimenpiteitä. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Otetaan tässä vaiheessa kaksi ministeripuheenvuoroa, Häkkänen ja Strand, molemmille kolme minuuttia. — Olkaa hyvä, Häkkänen.\n\n16.01 Puolustusministeri Antti Häkkänen\n\nArvoisa puhemies! Muutama sana hallituksen teollisuuspolitiikasta, erityisesti tästä Uudenkaupungin tilanteesta. Strand varmasti kommentoi myös omasta näkökulmastaan.\nEnsinnäkin se on hyvää teollisuuspolitiikkaa. Se avaa erittäin merkittäviä talouskasvun näkymiä, ja se on itse asiassa juuri sitä, mitä tässä Euroopassa kaikki maat tällä hetkellä tekevät, eli vanhat teollisuudenalat muuttuvat uusiksi. Syntyy siis työllisyyttä, elinvoimaa, talouskasvua. Siinä pitää valtioiden olla hereillä, ja se on kannattava, hyvä hanke kokonaisuutena.\nMitä tulee yleisesti tähän keskusteluun, niin täällähän pääministeri ja muut ministerit ovat nyt tarjonneet aika paljon faktoja pöytään, ja tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että on enemmänkin epämääräisiä väitteitä ja vihjeitä, joten mitä enemmän konkretiaan mennään, sitä enemmän tämä asia varmasti selkiääkin. Toivoisinkin myös omalta osaltani tässä, että enemmän nähdään faktoja eikä epämääräistä syyttelyä tai ajojahtia tai tämmöistä vihjailupolitiikkaa, koska se ei taas sitten tähän suomalaiseen toimintamalliin niinkään istu. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Ministeri Strand, kolme minuuttia.\n\n16.02 Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand\n\nKiitos, arvoisa puhemies! Muutama sana myös omasta puolestani tuosta Valmet Automotivesta. Elikkä tämä valmistelu ja kaikki keskustelut näihin Valmet Automotiven ja myös Ioncorin tilanteisiin liittyen on käyty virkatasolla omistajaohjauksen, TEMin, Tesin, FMG:n ja Finnveran kesken. Siinä on ollut mukana myös ulkopuolisia taloudellisia ja juridisia neuvonantajia. Valmet Automotive oli Tesin portfolioyhtiö, ja tämä kokonaisratkaisu, joka käsitti sekä VA:n että Ioncorin, rahoitettiin Tesin taseesta, ei valtion suoralla budjettirahoituksella. Tämä järjestely oli aika monimutkainen, mutta jos lyhyesti vetää, niin VNK ja Pontos ostivat samoin ehdoin nämä kiinalaisen CATLin osakkeet, ja valtio osti samoin ehdoin Varman ja Pontoksen kanssa Ioncorin osakkeet Valmet Automotivelta, ja näin taattiin tämän järjestelyn markkinaehtoisuus. Tämä on tässä olennaista.\nTässä ovat jo tulleet nämä työllisyysvaikutukset, teollisuuspoliittiset vaikutukset ja totta kai nämä puolustusteollisuuden uudet mahdollisuudet. Olisi ollut konkurssi edessä ilman tätä järjestelyä. Se on fakta. Olisi ollut konkurssi edessä.\nTätä järjestelyä ollaan myös käyty läpi tuossa omistajaohjauksen parlamentaarisessa neuvottelukunnassa viime syksyllä, ja olen pyytänyt virkamiehiä käymään sen nyt vielä uudelleen läpi kertauksena tässä ensimmäisessä syksyn kokouksessa, ja toivon, että sinne myös tulee edustajia joka puolueesta. Näin ei ole aina ollut. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Sitten jatkuu puhujalista. Edustaja Honkasalo.\n\n16.04 Veronika Honkasalo vas\n\nArvoisa puhemies! Koska kokoomuksen edustajat täällä ovat levittäneet jatkuvasti väärää tietoa Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksistä, niin pakko on kerrata helsinkiläisenä kansanedustajana. Helsinkiläiset päättäjät eivät ole valtuustossa tukeneet Garden Helsinki ‑hanketta. Valtuusto on ainoastaan hyväksynyt kaavan ja tontinluovutusehdot. Tontinluovutusehtojen yhteydessä valtuusto hyväksyi vuonna 2024 vasemmistoliiton apulaispormestari Arhinmäen lisäesityksen, että ennen mahdollisia ehdollisia tonttikauppoja pitää hankkeen rahoitus ja omistus julkaista. Valtuusto hyväksyi äänestyksessä tämän vasemmistoliiton esittämän ehdon, mutta — kiinnostavaa kyllä — kokoomus, perussuomalaiset ja RKP vastustivat tätä esitystä. Mutta on siis täysin harhaanjohtavaa väittää, että Helsingin kaupunginvaltuusto olisi kannattanut Garden Helsinki ‑hanketta. Lähes kaikki kansanedustajat ovat tai ovat ainakin tällä hetkellä valtuutettuja, ja jokainen tietää, että kaava ja tontinluovutusehdot vain mahdollistavat, mutta ne eivät ole kannanotto minkään hankkeen puolesta, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] oli kysymys asuintalosta, tehdashallista, kaupasta tai monitoimiareenasta, joten lopettakaa, kokoomus, myös tämä spinnaus. Se on luokatonta.\nArvoisa puhemies! Minusta on yllättävää, että täällä edelleen pääministeri Orpo ja kokoomuslaiset antavat ymmärtää, että Garden Helsinki olisi kannattava hanke, kun median ansiokkaan työn seurauksena on käynyt täysin ilmi, miten tämä ei itse asiassa lainkaan pidä paikkaansa ja että myös hankkeen lobbaajat ovat antaneet vaikutusarvioista virheellistä tietoa esimerkiksi juuri Helsingin kaupunginvaltuustolle. Sen takia on esimerkiksi erittäin hyvä, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma on antanut Kuntalehdelle haastattelun, että Helsingin kaupunginhallitus saisi heti syksyn ensimmäisessä kokouksessa tilannepäivityksen Garden Helsinki ‑hankkeen todellisesta tilanteesta.\nArvoisa puhemies! Jos kokoomus nyt haluaa puhua Uniperista eli spinnata Uniperille, niin kannattaa muistaa, kuka oli sen takana: kokoomus ja Jan Vapaavuori. Vapaavuori toimi sähköverkoista vastaavana ministerinä, kun Caruna myytiin. Vasemmistoliitto vastusti kauppaa ja jätti asiasta eriävän mielipiteen. Orpo oli valtiovarainministerinä, kun Fortum näillä Carunan rahoilla osti Uniperin. Silloin täällä eduskunnassa vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat Uniper-kauppaa, eli se siitä Uniperista. Kokoomus, teidän spinnaus tästä Uniperista on pelkästään todella noloa, kun ette uskalla rehdisti puolustaa pääministeri Orpon, kokoomuksen ja koko hallituksen toimintaa Garden Helsinki ‑päätöksentekoon liittyen.\nArvoisa puhemies! Vielä vaalirahoituksesta muutama sana. Kannatan lämpimästi edustaja Hopsun lakialoitetta näistä pakollisista ennakkoilmoituksista, ja toivon, että jokainen sen allekirjoittaa. Tiedän, että vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaille on kaikissa vaaleissa ollut kunnia-asia tehdä ennakkoilmoitus aina, ja siitä itse asiassa kilpaillaankin, kumpi puolue on ensimmäisenä valmis niitten ennakkoilmoitusten kanssa. Mutta sen lisäksi olen tehnyt itse lakialoitteen siitä, että kaikkiin vaaleihin tarvittaisiin myös kampanjarahoituksen suhteen vaalikatto. Tällä hetkellä vaalirahoitus vaikuttaa ihan liian paljon siihen, mitä mahdollisuuksia ehdokkaalla on tulla valituksi.\nSitten vielä lopuksi korruptiosta. Sen olemassaolo ei välttämättä edellytä, että se olisi rikosoikeudellista, rangaistavaa korruptiota, esimerkiksi lahjuksen ottamista. Tästä on itse asiassa todella hyvä ketju Helsingin Sanomien toimittajan Salla Vuorikosken osalta Threadsissä, ja suosittelen, että luette sen. Nimenomaan rakenteellista korruptiota voi tapahtua myös silloin, kun se ei ole rikosoikeudellisesti tuomittavaa, ja hän sanoo, että itse asiassa tämä Garden Helsinki ‑keissi täyttää rakenteellisen korruption tunnusmerkit.\nJa lopuksi, pääministeri Orpo, sydämeen sattui, kun siteerasitte Akseli Koskelaa aivan käsittämättömässä yhteydessä. Katsoin tämän elokuvan sattumoisin viime viikolla, [Puhemies koputtaa] ja on pakko sanoa, että nyt kun toivottavasti kesäloma koittaa, niin lukekaa se kirja, pääministeri Orpo. [Petteri Orpo: Monta kertaa luettu!] On myös niin, arvoisa puhemies, että pääministeriä sitoo perustuslaki [Puhemies koputtaa] — valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta. Eli se siitä luottamuksesta. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Paasi.\n\n16.10 Martin Paasi kok\n\nArvoisa rouva puhemies! Yhtäkään euroa veronmaksajien rahaa ei ole maksettu Garden-hankkeelle, ei ensimmäistäkään. Kyse oli ehdollisesta varauksesta, ei toteutuneesta menosta, ei maksetusta tuesta eikä kadonneesta rahasta. Lisäksi hallitus on nyt todennut, ettei Garden-hankkeelle ole enää poliittista tukea. Hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä, ja kyseisen hallihankkeen tilanne on muuttunut.\nArvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan:\nEnsimmäinen kysymys on se, tarvitseeko Suomi ja erityisesti pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason tapahtumakeskuksen. Kokoomuksen vastaus on: kyllä. Me tarvitsemme kykyä kilpailla suurista urheilu- ja kulttuuritapahtumista muiden Pohjoismaiden ja Baltian pääkaupunkien kanssa. Suuret tapahtumat tuovat työtä rakennusalalle, hotelleihin, ravintoloihin, matkailuun, logistiikkaan ja palveluihin. Ne tuovat näkyvyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Tämä tavoite ei ole kadonnut mihinkään, vaikka yksi hanke ei etenekään.\nToinen kysymys on se, millä ehdoilla valtio voi tällaisia hankkeita tukea. On selvää, että sääntöjen pitää olla avoimet, yhtenäiset ja tasapuoliset. On hyvä, että hallitus nyt käynnistää työn, jolla tämän kokoluokan hankkeelle luodaan selkeät kriteerit.\nArvoisa rouva puhemies! Kysymys opposition edustajille: mistä tässä lopulta on kyse? Jos kyse on siitä, että hallitus on käyttänyt budjettivaltaansa ja tehnyt poliittisia valintoja kasvun, työn ja investointien edistämiseksi, niin se ei voi olla yllätys. Sitä hallitukset tekevät. Virkamiehet valmistelevat, mutta poliitikot päättävät. Jokainen hallitus tekee kautensa aikana suuren määrän tällaisia arvovalintoja. Jos taas kyse on siitä, että Garden-hankkeen omat toimijat ovat epäonnistuneet tekemisissään, niin kysymykset pitää osoittaa ensisijaisesti heille. Hallitus ei johda yksityistä hankeyhtiötä, ei vastaa sen rahoituksen etenemisestä, eikä voi kontrolloida sitä, millaisia viestejä hankkeen ympärillä yksittäiset ihmiset lähettelevät.\nArvoisa rouva puhemies! Opposition arvostelussa häiritsee mittasuhteiden katoaminen. Me puhumme 35 miljoonan euron ehdollisesta varauksesta, josta ei ole maksettu euroakaan ja jolta on nyt poistunut poliittinen tuki. Samaan aikaan tämä maa on nähnyt päätöksiä ja epäonnistumisia, joissa veronmaksajalle on syntynyt miljardiluokan vahinkoja. Tämä ei tarkoita, etteikö 35 miljoonaa euroa olisi merkittävä summa. Julkisen rahan käyttöä pitää aina arvioida tarkasti. Kenelläkään ei ole mandaattia tuhlata euroakaan veronmaksajien rahoista. Mutta jos eduskunta kutsutaan kesätauolta koolle maksamattoman ja nyt käytännössä peruuntuneen ehdollisen varauksen vuoksi, on perusteltua kysyä, että missä sama kiire ja periaatteellisuus ovat olleet silloin, kun kyse on ollut toteutuneista miljardiluokan menetyksistä.\nArvoisa rouva puhemies! Minusta tässä keskustelussa on vaarana, että tärkeä asia peittyy poliittisen teatterin alle. Suomella on oikeita ongelmia ratkaistavana. Tarvitsemme kasvua, tarvitsemme työtä, tarvitsemme investointeja, tarvitsemme rakennusalalle hankkeita, tarvitsemme kykyä houkutella kansainvälisiä tapahtumia Suomeen, eikä vain vierestä katsomista, kun Tukholma, Kööpenhamina tai Tallinna menevät edellä.\nJatkossa vastaaville hankkeille tarvitaan paremmat, selkeämmät ja yhdenmukaiset pelisäännöt. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Merinen.\n\n16.14 Ville Merinen sd\n\nKiitos, arvoisa rouva puhemies! Ennen kuin pääsin tänne eduskuntaan — tai itse asiassa minä olin silloin varmaan päässyt — minun yksi kollegani, psykologi, terapeutti, sanoi minulle, että muista, Ville, että kaikilla ihmisillä katsomatta taustaan, kun he menevät politiikkaan, saavat valtaa ja ovat eduskunnassa, sillä vallalla on aina semmoinen psyykkinen vaikutus, että siinä alkaa tapahtumaan tiettyjä ilmiöitä. Psykologiassa me kutsutaan sitä nimellä vallan paradoksi, ja se koskee meitä kaikkia yhtä lailla. Se aiheuttaa tietynlaista etääntymistä tavallisen ihmisen arjesta. Se ei ole syytös meitä kohtaan, enkä minä syytä itseänikään siitä, vaan se on tämä systeemi vain. — Naurattaa kovasti, mutta tämä on kaikkia meitä koskeva asia. — Se koskee meitä kaikkia, koska me ihmiset ei sillä tavalla voida vastustaa sitä. Se on vähän sama kuin jos meillä olisi joitain muita ongelmia, sillä on samanlaisia vaikutuksia. Tämän vaikutus on se, että jotta me jaksetaan tehdä tätä työtä, niin meidän pitää tietyllä tavalla suhtautua vaikka yksilöihmisen ongelmiin tai siihen, miten me voidaan käsitellä tosi raskaita asioita ja jatkuvaa painetta julkisuudessa. Minun mielestäni se liittyy tähänkin kohuun.\nTuossa sain omakohtaisen kokemuksenkin alkuvuonna siitä. Minä väitän, että jos minä olisin vielä yhden kauden täällä, niin minä en enää uskaltaisi sanoa tuommoista asiaa ääneen, minkä minä sanoin alkuvuonna, koska se osuu myös omiin ja minun erittäin läheisiin kollegoihin myös muista puolueista. Tässä porukassa ja tässä työssä oppii hiljalleen semmoiseen, että ei halua rikkoa kaikkea. Ei sitä halua pahaa, kun tässä arvostaa ihmisiä. Täällä oppii tietynlaiseen käytösmalliin hiljalleen. Minä olen miettinyt tätä tämän kesän kohua sillä perusteella hirveästi.\nJotenkin kun ottaa tästä kaiken tämän meidän hienon keskustelun vähän vähemmäksi, niin tämähän on hyvin samantyylinen juttu kuin vaikka se nikotiinipussihomma oli pari vuotta sitten. Tai minä muistan, kun minä en ollut vielä politiikassa, kun oli toisella puolueella se, että tuli tämmöisiä vaalirahasyytöksiä. Ei tämä ole periaatteessa sen kummempi juttu. Nyt vain ollaan tässä.\nAikaisempaan verrattuna minä myös ymmärrän, mitä tässä seuraa tämän päivän jälkeen. Tämä joko laantuu tai sitten alkaa semmoinen kujanjuoksu, mikä päättyy syksyllä muutaman paljastuneen viestin jälkeen, että nyt on pakko vaihtaa ihmisiä. Aina se menee samalla lailla. No, me eletään tätä arkea tässä.\nMediaa täytyy kiittää. Minä olen jotenkin nyt arvostanut hirveästi median työtä — ja arvostin myös silloin alkuvuonna — että he ovat ihan loputtomiin kaivaneet ja kaivaneet tätä asiaa. Kaikki asiat aina hiljalleen nousevat esille. Niin se vain käy.\nMinä haluan vielä palata siihen vallan paradoksiin. Se minun ystäväni sanoi minulle silloin, kun pääsin tänne, että sitä ei voi kukaan vastustaa. Se koskee kaikkia, ketkä ovat pitkään politiikassa tai vallan kanssa tekemisissä. Se on niin kuin pakollinen ilmiö, mikä liittyy tähän työhön. Nyt se koskee herra pääministeriä, ja minä arvostan häntä. — Tämä on vähän nyt epätyypillinen puhe, mutta miksi ei, kun minä en ole vielä vallan täysin... — Hänhän on äärettömän taitava monesti puhumaan asioista ja hallitsee monimutkaisia asioita, mutta tässä se nyt koskee häntä, ja mitä tässä voi sanoa? Katsotaan, miten käy: onko syksyllä eri pääministeri, onko sama hallitus, vai jatketaanko vaaleihin asti? Sitten kun mennään neljä, viisi, kuusi vuotta eteenpäin, niin tulee uudelleen sama juttu, koska tätä ilmiötä ei voi vastustaa. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nTähän tekisi kyllä mieli kommentoida yli 20 vuotta täällä olleena, mutta se ei ole ehkä sallittua. — Seuraavaksi edustaja Forsgrén.\n\n16.18 Bella Forsgrén vihr\n\nArvoisa puhemies! Täällä salissa on käyty monenpolvista keskustelua. Ehkä muutama asia, mikä on ihmetyttänyt minua suuresti:\nTäällä ovat erityisesti toverit oikealta nostaneet hirmuisesti esille tätä ehdollisuuden korostamisen tarvetta, että tämä ei olisi ollut niin merkityksellinen, koska tämä oli ehdollinen ja rahaa ei vielä siirtynyt. Mutta kun tarkastelee tätä julkista keskustelua ja juuri niitä rikos- ja prosessioikeuden tutkijoita ja professoreita, niin eivät he ole pitäneet merkityksellisenä sitä, onko tämä hallituksen päätös ehdollisena vai ei, vaan sitä, miten se on vertautunut muihin hankkeisiin, ja juuri siitä on tullut kritiikkiä. Elikkä tämä on mennyt ohitse sen perinteisen prosessin, jolloin olisi pystytty tarkastelemaan eri hankkeitten välistä tasa-arvoa. Eli tämä ehdollisuus nyt on, sanoisinko, kokoomuksen tapa yrittää ehkä välttää kritiikkiä, joka nyt sattuneesta syystä osuu ihan lankulle.\nToinen, mitä olen ihmetellyt kovasti, on tämä Uniperin esimerkki tässä kokonaisuudessa, mutta sitten näissä samoissa puheenvuoroissa ei nosteta esille, että kaikista näistä Uniperiin liittyvistä kokonaisuuksista on ensimmäinen otettu Jyrki Kataisen elikkä kokoomuksen pääministerikauden alussa ja sitten taas toinen paketti, millä on ostettu Uniperin osakkeita Fortumiin, on ollut Juha Sipilän hallituskauden aikana, joka on myös ollut oikeistohallitus, missä myös kokoomus on ollut. Eli ehkä valitsisin jotkut muut esimerkit, jos pyrkimys on nostaa esille, että omalla toiminnallaan ei olisi aikaisemmin ajautunut tällaiseen tilanteeseen.\nNo, itse ajattelen, että politiikassa usein saattaa saada anteeksi, kun tunnustaa virheensä ja pyytää sitä. Mutta nyt kun olen koko päivän yrittänyt kuunnella pääministerin puheenvuoroja, niin jos ymmärrän oikein, ollaan pahoiteltu tätä kohua. Siis kohusta on pyydetty anteeksi ja sitä, miltä tämä näyttää. No, itsekään en osaa sanoa vielä tässä vaiheessa, kun selvitykset eivät ole tulleet, mikä tämä lopputulos on, mutta kyllä varmasti pystyisin sen arvion tekemään, että nyt ei ihan kaikki ole mennyt niin kuin olisi pitänyt, koska miksi me muuten tätä olisimme täällä käsittelemässä. Tästä ovat useat tahot tekemässä myös selvityksen, elikkä valtiovarainministeriössä varmasti on aikaisemmin tehty selvitys, ja sitten on Valtiontalouden tarkastusviraston, sitten oikeuskanslerin ja nyt mahdollisesti, toivottavasti myös hallituksen itsensä toimesta kokonaisselvitys siitä, onko oma prosessi mennyt niin kuin olisi itsekin toivonut. Jotenkin toivoisin politiikkaan mahdollisuutta rehellisesti myöntää, jos on tapahtunut prosessissa omalta osaltaan kehittämisen varaa, mutta myös sen myötä mahdollisuutta kehittää omaa toimintaansa ja myös saada sitten anteeksi, jos sitä aidosti pyytää. Mutta se, että me nyt jotenkin leikimme täällä salissa, että kaikki olisi mennyt niin kuin alun perinkin olisi pitänyt, on outo leikki, koska kaikki me tiedämme, että jos näin olisi tapahtunut, niin emme me kesälomalla olisi tänne saapuneet.\nSitten ehkä huomio, mistä olen erittäin huolissani, on se, että täällä on tosiaan pidetty erityisesti hallituksen yksittäisten edustajien toimesta tosi vähätteleviä puheenvuoroja, missä ollaan jotenkin karnevalisoitu sitä, että me olemme täällä ylipäätänsä käsittelemässä. Me ollaan tosiaan käsitelty termiä ”kesäteatteri” — by the way, kesäteatterit ovat upea perintö. Voitaisiinko käyttää kesäteatteri-termiä jossain toisessa merkityksessä? Suosittelen kaikille kesäteattereihin menemistä näin kesäloman äärellä. — Kesäteatteria tosiaan on esitetty, että tämä olisi opposition kesäteatteria. Onko hallitus tosiaan sitä mieltä? Kun kaikki ne asiantuntijat, jotka ovat julkisuudessa nostaneet huolta tästä prosessin oikeudenmukaisuudesta, ovat nostaneet esille, että tämä ei varsinaisesti ainakaan hyvää hallintoa ole ollut, ehkä myös haasteita, kysymyksiä siitä, ovatko tällaiset tunnusmerkistöt täyttäneet rakenteellisen korruption, niin kyllähän tämä asia nyt pitää vakavasti joka tapauksessa ottaa, ja sellaiset ajatukset, että tässä oppositio omaksi mielikseen täällä pauhaa ja teatteroi, ovat kyllä kaukaa haettuja.\nSen takia ajattelenkin, että meillä on ehkä suomalaisessa yhteiskunnassa otettu liian itsestäänselvyytenä hyvä hallinto. Meillä on hyvät rakenteet, hyvät instituutiot ja hyvät toimintatavat, mutta ne eivät ole syntyneet itsestään, ja ne eivät myöskään säily itsestään. Sen takia ajattelenkin, että on meidän kaikkien kansanedustajien velvollisuus huolehtia omalta osaltamme, omalla vahtivuorollamme, että me tuemme niitä instituutioita, jotka ylläpitävät oikeusvaltiota, ja omalla toiminnallamme edistämme hyvää hallintoa, jotta myös meidän jälkeemme kansalaisilla on mahdollisuus luottaa tähän instituutioon ja siihen, että jokainen päättäjä omilla toimillaan rakentaa sitä luottamusta yhteiskunnassa, ei heikennä sitä. Sen takia toivonkin, että me oikeasti otetaan vakavasti tämä kokonaisuus, käsitellään se arvokkuudella, jonka se ansaitsee, ja selvitetään nyt mutta myös tulevaisuudessa, onko tästä kokonaisuudesta jotain opittavaa, ja muutetaan prosesseja, jos niin on tarve. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Sarkomaa.\n\n16.24 Sari Sarkomaa kok\n\nKunnioitettu rouva puhemies! Kyllä me suhtaudumme tähän asiaan vakavasti, siksi me täällä olemme. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä jokaisesta veroeurosta saa ja pitää Suomessa vaatia perustelut, ja hyvä pääministeri on aina valmis vastaamaan, ja niin hän on vastannut. Kun tässä talossa olen aika monta vuotta ollut ja tätä keskustelua olen tässä nyt kuunnellut, niin alkaa olla sellainen tunne, kun katselen tätä salia, että taitaapa olla jo kaikkiin kysymyksiin vastattu, jos ei kahta kertaa, niin vähän useammin. Ja niin täytyy ollakin, kertaus on opintojen äiti. Oli hyvä, että pääministerimme Petteri Orpo pyysi kutsumaan eduskunnan koolle, jotta saamme tämän asian täysin selväksi.\nPuhemies! Muutama asia vielä tähän keskusteluun. Haluan alleviivata sitä, että Garden Helsingin ehdollista tukea koskeva poliittinen päätös tehtiin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi, ja siinä ei ole mitään salattavaa. Mutta koska tämä hanke on viivästynyt ja rahoitus on epäselvä, hallitus päätti siitä luopua. Mutta haluan alleviivata sitä, että kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteista ei luovuta. Nämä ovat kaksi eri asiaa. On hyvä meidän kaikkien huomata se, että aina kun suuri tapahtuma päätetään järjestää maamme rajojen ulkopuolella, mukana valuvat myös tapahtumat, matkailijat, työpaikat ja verotulot. Kokoomukselle on aivan selvää, että on Suomen etu, että saamme tänne kansainvälisen, maailman mittaluokan areenan, jossa voidaan järjestää kansainvälisiä urheilu- ja kulttuuritapahtumia.\nPuhemies! Olen helsinkiläisten kansanedustaja ja toimin myöskin Helsingin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa, ja haluan sanoa sen, että Helsingin kaupunginvaltuustossa hyväksyimme Helsinki Gardenin mahdollistavan asemakaavan selvällä enemmistöllä. Tukemassa yhteistä tavoitetta oli myöskin valtuutettuja sosiaalidemokraateista, vihreistä ja vasemmistoliitosta. Näin on tehty, ja se oli tärkeä päätös. Haluan nyt kysyä opposition edustajilta — täällä on paljon helsinkiläisiä, mutta ajattelen, että kun puhutaan pääkaupungista, se on meidän yhteinen pääkaupunkimme, Helsinki on monella tavalla kasvun veturi: olettehan te valmiita myöskin jatkossa tekemään työtä, edistämään niitä toimia, joita me tarvitsemme kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamiseksi mieluusti Helsinkiin? Itse haluan katsoa jo tulevaisuuteen ja löytää tähänkin asiaan ratkaisuja. Sehän on tässä keskustelussa ollut yksi osa, mutta näin kun halutaan kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia maahamme, niin tämä on tärkeä kysymys.\nHaluan kiittää myöskin pääministeriä ja hallitusta. On toivoa tuovaa se, että hallitus käynnisti selvitystyön, jonka tavoitteena todellakin on Garden Helsinki -mittaluokan hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellyt selkeät väylät. Tällaista väyläähän tarkkaan ottaen ei ole ollut, ja tässä myöskin sitten Orpon hallitus mahdollisuuksien mukaan ja toivottavasti onnistuu myöskin siinä, että korjataan tämä epäkohta, että tällaista ei aikaisemmin ole ollut, niin kuin pääministeri puheenvuorossaan totesi.\nPidän tärkeänä, että yhteinen pääkaupunkimme Helsinki voisi kilpailla suurista tapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa, ja siksi mielestäni Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan. Siinä täytyy ottaa askelia, ja se on sitten tulevien vuosien tilanne, miten tässä edetään, mutta tämän tässä halusin sanoa vielä helsinkiläisenä päättäjänä ääneen.\nPuhemies! Kokoomus puolustaa sitä ja tekee työtä sen eteen, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida, että Suomen ei todellakaan tarvitse olla aina se perää pitävä Pohjoismaa, olipa kysymys sitten työelämästä, sosiaali- ja terveyspalveluista, tapahtumista tai taloudesta.\nPäätän puheenvuoroni siihen, että sanon, että pääministeri Orpo ja koko hallitus nauttivat vahvaa luottamustani. Kiitos työstänne. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Harakka.\n\n16.29 Timo Harakka sd\n\nArvoisa puhemies! Kysymyshän ei nyt ole mistään areenarahoituksesta tai kulttuuritiloista, kyse on paljon isommasta asiasta. Kuten jo kerroin, olin vuonna 2008 mukana Ylen ajankohtaistoimituksessa, joka aloitti paljastukset keskustan vaalirahavaikuttamisesta eli Kehittyvien maakuntien Suomesta. Sekin skandaali alkoi aivan mitättömästä asiasta, mutta lopulta päättäjille tuli tuomioita ja jäljet ulottuivat pääministeriin asti. Nyt Vantaan Sanomien ja muun median ahkeralla työllä olemme saaneet esiin kokoomuslaisen version Kehittyvien maakuntien Suomesta. Se on ”kehittyvien suurkaupunkien Suomi”, jossa kokoomuksen vaalirahoittajat saavat asioitaan eteenpäin. On kansalaisista kiinni, saako tämä jatkua. Olemme vakavan asian äärellä: voiko Suomessa ostaa rahalla päätöksiä, voiko rahalla ostaa vaalit. Elinkeinoelämän keskusliitto on jo ilmoittanut satsaavansa seuraaviin vaaleihin isomman summan kuin koskaan, 2,3 miljoonaa euroa, jotta nykyinen meno jatkuisi.\nNyt on tilaisuus oikaista, puhemies, muutama väärä väite — faktantarkastusta, olkaa hyvä:\nEnsinnäkin hallituspuolueet ovat jälleen kerran, kun ovat pinteeseen joutuneet, turvautuneet taas mutkutteluun eli osoittamaan syyttävällä sormella Marinin hallituksen päätöksiä. En tiedä, miten se oikeuttaa oman vaalirahavaikuttamisen. Pahinta on, että faktat ovat pielessä. Kuten edustaja Mäkynen kertoi, päivälleen neljä vuotta sitten omistajaohjausministeri esitti itse selonteon talousvaliokunnalle. Lehtitietojen mukaan koko oppositio, mukaan lukien perussuomalaiset, oli tyytyväinen saatuaan perusteelliset vastaukset kaikkiin Uniper-kysymyksiinsä. Edustaja Reijonen puhui ikään kuin hän ei olisi itse ollut paikalla, ehkei sitten henkisesti ollutkaan. Lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunta on perannut Uniper-päätöksentekoa erittäin huolellisesti, eikä ole ilmeisesti mitään muuta kuin kiittävää sanottavaa. On aika surkeaa, että menette aina kuppi ojossa samalle lähteelle, joka on kuivahtanut jo ajat sitten.\nToinen mutkuttelu liittyy ammattiliittojen rooliin SDP:n tukemisessa. Vaatii uskomatonta ylimielisyyttä rinnastaa muutaman liikemiehen intressit kahden miljoonan tavallisen suomalaisen työntekijän tarpeisiin ja tätä nykyä myös huoliin työttömyydestä. [Timo Suhonen: Juuri näin!] Toisekseen teemme ratkaisuja, jotka sotivat ay-liikkeen etuja vastaan. Olemme ilmoittaneet, että demarien ajama yhdistysten lähdevero tarkoittaa miljoonien, ellei kymmenien miljoonien, tappiota ammattiliitoille, ilmoitusasiana.\nKolmas ja ehkä tärkein oikaisu liittyy näihin kuuluisiin rahoituskriteereihin. Ei pidä paikkaansa, etteikö olisi kriteereitä ja menettelyjä suurten investointien osalta. Työ käynnistettiin viime vaalikaudella, jotta varmistettaisiin, että kaikkia suuria investointeja kohdellaan tasaveroisesti. Pääministerin täytyy tietää, että tämän investointinyrkin jäseniä ovat korkeat ja kokeneet virkamiehet valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Tämä raati on vähän niin kuin valtioneuvoston leijonanluola, joka tuo säännöllisesti tilannekuvan ja kärkihankkeet talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan, koko ajan. Tämä korkeatasoinen raati voi aivan hyvin käsitellä kaikki valtakunnallisesti merkittävät rakennusinvestoinnitkin, joten valitettavasti on niin, että taas kerran uusi työryhmä on tällainen tyypillinen hätäveto, joka on aivan turha.\nLopuksi, arvoisa puhemies: Joudun kyllä ihmettelemään pääministerin sitaattia Täällä Pohjantähden alla ‑kirjasta. Tuo idea on ilmeisesti peräisin edustaja Heinosen blogista toukokuulta, mutta niin murheellisella ja paljastavalla tavalla sen asiayhteys on kääntynyt ympäri. Pääministeri siteeraa siis kuolemantuomiosta armahdettua punakapinajohtajaa. Akseli Koskela on armahduksen myötä menettänyt kansalaisluottamuksensa: ”Muttei sillä minulle niin suurta merkitystä ole... En minä ole heitiltä luottamustani saanu... eikä ne sitä kykene viemäänkän.” Mutta kun pääministeri osoittaa tämän sanoman eduskunnalle, jolta hän nimenomaan on luottamuksensa saanut ja jonka luottamus kohta myös mitataan, se on uskomatonta parlamentin halveksuntaa. Ilkeä tulkintahan olisi tietenkin se, että hän ei tarvitse eduskunnan luottamusta, koska vaalirahaa tulee muutenkin ovista ja ikkunoista. Mutta uskon vilpittömästi, että kyseessä oli lipsahdus, kuten ehkä koko päätös Gardenistakin, maan tapa, ”kehittyvien suurkaupunkien Suomen” tapa. Saako se jatkua, on päivän kysymys ja tulevien kuukausien kysymys. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Siponen.\n\n16.34 Markku Siponen kesk\n\nArvoisa rouva puhemies! Ei tässä todellakaan tänään ole kyse tästä yksittäisestä hankkeesta, vaan luottamuksesta poliittiseen päätöksentekoon. Kyse on hyvästä hallinnosta, avoimuudesta, tasapuolisuudesta ja siitä, että veronmaksajien rahaa käytetään kestävillä ja oikeudenmukaisilla perusteilla.\nArvoisa rouva puhemies! Se vähän ihmetyttää, että vielä viime viikolla pääministeri vakuutti, että tässä Helsinki Gardenin asiassa ongelmana oli korkeintaan viestintä. Mutta kuitenkin eilen tuli ilmoitus siitä, että hanketta ei enää edistetä. Perusteiksi kerrottiin hankkeen pienentyminen ja viivästyminen, vaikuttamistyössä tehdyt virheet, kilpailutilanteen muuttuminen sekä hankkeen ympärillä käyty julkinen keskustelu. Varmasti suomalaisten on perusteltua tässä myös kysyä, miksi hallituksen arvio muuttui näin radikaalisti vain muutamassa päivässä, jos kyse oli aiemmin pelkästä viestintäongelmasta. Edelleen kysymys on siitä, mistä tälle hankkeelle löytyi 35 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa ilman asianmukaisia hakemuksia ja vaikutusarvioita, kun samaan aikaan liikuntapaikkarakentamisen rahoitusta leikataan koko maassa rajusti.\nArvoisa rouva puhemies! Kommentoin muutamia kysymyksiä ja puheenvuoroja, joita täällä on hyvin noussut esille. Ensinnäkin tästä liikuntapaikkarakentamisesta: Täällä kristillisdemokraattien ryhmäpuhuja Östman nosti ihan hyvän ajatuksen, esityksen, että tarvitaan tämmöinen liikuntapaikkarakentamisen korjauspaketti. Siinä yhteydessä tietysti olisi ollut hyvä myöskin tuoda esille, että tämän hallituksen aikana liikuntapaikkarakentamisrahoitus on puolitettu 30 miljoonasta 15 miljoonaan. Toki se myös tuo tarvetta korjauspaketille, mutta herää kysymys, miksi ensin leikataan rahoitusta näin paljon ja sen jälkeen vaaditaan korjauspakettia. Tässä edustaja Östmanin puheenvuorossa oli myöskin hyvä esitys EU-rahoituksen selvittämisestä tähän liikuntapaikkarakentamiseen liittyen. Se kannattaa ehdottomasti selvittää.\nNo sitten täällä RKP:n ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin liikunta- ja urheiluministerin ja kulttuuriministerin näkemyksiä tästä areenahankkeesta ja ehkä yleensäkin näitten areenoitten merkityksestä. Tämä on myöskin hyvä nostaa vielä keskusteluun. Kun täällä on sanottu, että kaikki kysymykset on jo kysytty, niin yksi kysymys on minun mielestäni oleellinen: miksi nämä liikunnan ja urheilun asioista vastaavat ministerit sivuutettiin tässä Helsinki Garden ‑prosessin aikana, sekä aiemmin mukana ollut ministeri Bergqvist että myöskin nykyinen liikunnasta ja urheilusta vastaava ministeri? Ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan he ovat olleet sivussa eivätkä ole olleet tietoisia tästä hankkeesta. Se tietysti herättää kysymyksen, jos näistä asioista vastaavat ministerit eivät ole olleet tietoisia ja mukana, myöskin tästä valmisteluprosessista.\nArvoisa rouva puhemies! Vielä viimeisenä: Aiemmin on puhuttu tästä hankkeen tuen ehdollisuudesta ja tuotiin esille muun muassa se, että tukea ei makseta, jos hanke ei toteudu. Mielestäni hyvä kysymys on myöskin se, kuinka monelle sellaiselle liikuntapaikkahankkeelle tässä maassa on maksettu tukea, joka ei ole toteutunut. Eli kyllähän tämän täytyisi olla itsestäänselvyys, että hankkeille, jotka eivät toteudu, myöskään valtionapua ei makseta. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Mennään jonkin aikaa tätä puhujalistaa, ja sitten ministerit voivat jälleen kommentoida. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.\n\n16.39 Fatim Diarra vihr\n\nKiitos, arvoisa rouva puhemies! Minusta on itse asiassa selvää, että Helsinki ja Suomi tarvitsevat tällaisen tarpeeksi suuren tapahtuma-areenan juuri tänne pääkaupunkiin, eikä pelkästään näitä maakunnallisia projekteja, mitä myös on käynnissä. Uskon, että kaikki ymmärtävät sen merkityksen siinä, että me saadaan tänne suuri tapahtuma-areena. Suuret tapahtuma-areenat tuovat valtavia aluetalousvaikutuksia sekä myös riemuvaikutuksia sinne, missä tällaisia tapahtuma-areenoita on. Olen pitkään jo toivonut, että tämä Garden Helsinki -hanke saataisiin eteenpäin, saataisiin tämä suuri areena rakennettua Helsinkiin, ja minä olenkin toivonut, että nämä puuhamiehet tämän takana hoitaisivat sitä hommaa asiallisesti ja niin, että se kestäisi päivänvalon.\nNyt tämä koko hanke on saatettu aivan täysin naurunalaiseksi kokoomuslaisen pääministerin sekä myös kokoomuslaisen helsinkiläisen pormestarin Jan Vapaavuoren toimesta. Minua harmittaa aivan merkittävän paljon se, että tämä hyvä idea, hyvä hanke on menossa aivan plörinäksi monesta, monesta suusta. Minkä takia on niin vaikeata hoitaa asioita kunnolla ja sillä tavalla, että ne kestävät päivänvalon? Jos pitää kiittää junailusta, kannattaa hoitaa se puhelimella, arvon Vapaavuori, eikä maileja laittamalla — ihan perus vanhan konsultin vinkki.\nÄrsyttää, harmittaa — harmittaa helsinkiläisten puolesta, harmittaa tapahtumajärjestäjien puolesta ja harmittaa myöskin niitten kaikkien puolesta, jotka haluisivat suuria tapahtumia tänne Helsinkiin, että plöröksi meni. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nEdustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.\n\n16.40 Anna-Kristiina Mikkonen sd\n\nArvoisa rouva puhemies! Kolme vuotta me ollaan tässä salissa kuunneltu, miten hallituksen toimesta on välttämätöntä säälimättä leikata pienituloisilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä ja kyykyttää tavallista palkansaajaa lukuisilla työelämäheikennyksillä. Rahat ovat loppu, vaihtoehtoja ei ole. Rahaa kuitenkin näyttää löytyvän, kun kokoomuksen kaveri kysyy. Hallituksen kasvuriihessä tehtiin tämä kyseenalainen päätös Garden Helsingin 35 miljoonasta eurosta samaan aikaan, kun leikattiin Suomen sairaalaverkkoa 26 miljoonalla eurolla.\nArvoisa puhemies! Suhmurointi suututtaa. Hallituksen toiminta murentaa suomalaisten luottamusta ja uskoa poliittiseen toimintaan sekä edistää demokratian heikkenemistä. Päätöksenteon uskottavuus, avoimuus ja luottamus murenevat hallituksen junailulla ja runttaamisella.\nHelsinki Gardenin osalta rahoituspäätöksen valmistelu on epäselvä, ja avoimia kysymyksiä on paljon: Millainen valmisteluprosessi asiaan liittyi ennen kehysriihessä tehtyä päätöstä? Mikä viranomainen vastasi valmistelusta? Kuka asian esitteli hallitukselle kehysriihessä? Mitä asiakirjoja valtioneuvostolla oli hankkeeseen liittyen kehysriihessä käytettävissään?\nHallitus runnoo pohjamutiin kansalaisten uskon demokraattisiin prosesseihin ja instituutioihin ja siten osaltaan edistää demokratian heikkenemistä. Päätös Garden Helsingin valtiontuesta tuli opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehelle yllätyksenä. Epäselvää on, miten rahoituspäätös on valmisteltu ja miten ylipäätään on päädytty 35 miljoonaan euroon. Avoimia kysymyksiä on paljon, tässä niistä osa: Mihin ja minkä tahon tekemiin laskelmiin hankkeen vaikutusarvioinnit, mukaan lukien arviot hankkeen työllisyysvaikutuksista, perustuivat? Onko asiassa kuultu valtion liikuntaneuvostoa ennen kehysriihessä tehtyä rahoituspäätöstä tai sen jälkeen? Onko asiassa käsityksenne mukaan noudatettu EU:n valtiontukia koskevaa lainsäädäntöä?\nHähmäisille hankkeille ei ole sijaa eikä tule olla sijaa päätöksenteossa. Hallituksen kasvuriihi keväällä 2025 johti kummalliseen suurituloisten veroaleen, jonka maksajiksi joutuivat pienituloiset ja keskituloinen, tavallinen suomalainen työläinen. Kuten pääministeri vastauspuheenvuorossaan muistutti, Orpon hallitus teki nämä kasvuriihen päätökset yhdessä. Politiikka on tosiaan arvovalintoja. Poliittisessa päätöksenteossa ei pidä saada parempaa kohtelua suhteella tai lahjoittamalla rahaa jollekin puolueelle tai poliittiselle toimijalle.\nOn poikkeuksellista, että eduskunta joudutaan kutsumaan koolle keskellä kesää, keskellä istuntotaukoa. Me, sosiaalidemokraatit, joka tapauksessa jaamme yhdessä käsityksen siitä, että nyt on kyse äärimmäisen vakavista kysymyksistä, puhemies Halla-ahoa lainatakseni korruptioepäilyistä ja veronmaksajien rahan kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta tähän asiaan liittyvissä keskusteluissa. Eduskunnan koolle kutsuminen oli ainoa oikea ratkaisu. Suomalainen päätöksenteko on saanut nauttia kansainvälisesti vertaillen korkeasta kansalaisten luottamuksesta. Tämä on arvo, jota tulee kaikin keinoin suojella ja vaalia myös tulevaisuudessa. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Otetaan vielä edustaja Polvinen ja sen jälkeen kolme ministeripuheenvuoroa pyynnöstä.\n\n16.44 Mikko Polvinen kesk\n\nArvoisa rouva puhemies! Ilmaisen tässä puheenvuorossa huoltani niin sanotusta maan tavasta tehdä päätöksiä ja varsinkin siitä, kuinka tämä Garden-hankkeenkin edistämisestä päättäminen on edennyt.\nToimintakulttuurin ilmiasu tiivistyi Iltalehdessä 8. heinäkuuta 2026 julkaistuun Garden-hankkeen lobbarin Jan Vapaavuoren viestiin pääministeri Petteri Orpolle. Viesti kuuluu näin: ”Luotan siihen, että saatte runtattua tämän Garden-hankkeen tuen pian alkavassa puoliväliriihessä.” Puoliväliriihen päätöksen jälkeen Vapaavuori kiitti sähköpostitse pääministerin erityisavustajia päätöksen selvittyä: ”Suurkiitos vielä teille asian junailusta.”\nSe, miksi tuon asiaa esille, on kokemukseni siitä, että tämä ylimielinen runttauskulttuuri vaikuttaa ottavan laajemminkin sijaa päätöksenteossa. Suhmuroinnin ilmapiiri puolueiden kavereiden kesken tuo hiljaisesti hyväksyntää ja samoja tapoja myös laajemmin ympäri maatamme. Koska tämäkin tapaus viestii siitä, että poikain kanssa lähetetyt viestit menevät ohi tai yli hyvän valmistelun, niin valmistelusta vastaavat viranhaltijat voivat kokea, että jokaista kiveä ei tarvitse kääntää ja lopulta laskelmien tarkkuutta voi väljentää, koska niillä ei ole niin väliäkään, tai että niille vastaillaan, jotka ovat sisäpiiriä mutta ei tavan kansalaisille. Tavallaan roti häviää, roolit sekoittuvat. Olen huolissani. Tämä on lopulta demokratian ja Suomen tappio.\nKäännän siksi katsettani tässä ilmapiirikysymyksessä pääministeriä enemmän valtiovarainministerin ja ‑ministeriön suuntaan ja kysyn, onko hyvinvointialueille viestintä yhtä ylimielistä, vai mistä johtuu, että joillain hyvinvointialueilla laskelmia voisi verrata pienimpiin Garden-tapauksiin. Esimerkiksi Kainuun hyvinvointialue ei saa vastattua kysymykseen Puolangan palvelujen lakkauttamisen vaihtoehtoiskustannuksista, ei senkään jälkeen, kun päätös on jo tehty, ei senkään jälkeen, kun sitä täältä eduskunnasta kysytään. Tai Pohde ei saa vastattua Kainuun rintasyöpäleikkausten keskittämispyrkimyksien vaikutuksista. Lista pitenee Oulaskankaan vajaisiin laskelmiin ja niin edelleen. Runttauksen kulttuuri kukoistaa.\nOlkoot tämän päivän keskustelu ja kokoontuminen istuntovapaalta esimerkki siitä, että vastaukset vaaditaan ja ne myös saadaan — vaikka lusikkahaarukkayhdistelmällä kaivamalla, jos demokratia sitä vaatii. On lupa saada tiedot taustoista. Toivon, että tämä johtaisi vahvempaan kuvaan ja toimintaan, jossa pysyy kirkkaana se, kuka tässä demokratiassa on ja ketä varten. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Otetaan tässä vaiheessa ne kolme ministeriä, sitten otetaan pieni jatko tälle puhujalistalle, ja sen jälkeen sitten loppuja ministereitä. Seuraavaksi puheenvuoropyyntöjärjestyksessä ministeri Marttinen, pääministeri, ja sitten Valtonen.\n\n16.47 Työministeri Matias Marttinen\n\nArvoisa rouva puhemies! Voisin vastata tähän edustaja Harakan puheenvuoroon, jos nyt sain teidän pohdinnastanne aivan kiinni, TEMin päällikkönä.\nInvestointinyrkin toiminnan keskeisenä tarkoituksena on koordinoida valtioneuvoston tasolla keskeisiä isoja teollisia hankkeita Suomessa, teollisia hankkeita. Tämän osalta taas vastaavasti me siis teemme valmistelua, [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] me kokoonnumme, me itse asiassa vedämme tällä hetkellä ministeri Puiston kanssa näitä palavereita yhdessä säännöllisesti ja käymme läpi kaikki nämä keskeisimmät isot teolliset hankkeet Suomen mittakaavassa ja katsomme, mitä linjauksia on syytä tehdä, jotta voidaan varmistaa valtakunnan tasolla, että ne hankkeet etenevät. Totta kai on niin, että vastaavasti talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee merkittävimpiä kysymyksiä, ja samaan aikaan on myös niin, että Business Finland osaltaan valmistelee esimerkiksi hallituksen käyttöön ottaman verokannustimen tai suoran investointituen myöntämistä. Tässä on hyvin selkeä, keskeinen prosessi kaikkinensa.\nKuten myös pääministeri on jo aiemmin tuonut vastaavasti esille, myös Garden Helsinki -hanketta olisi totta kai käsitelty myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, mikä olisi ollut kuitenkin aivan normaali prosessi taas vastaavasti kaikkinensa. Ei tässä ole mitään erityistä tai hämärää. Haluan korostaa, että TEMin alla oleva investointinyrkki on ennen kaikkea tehty ja otettu käyttöön nimenomaan suuria, keskeisiä teollisia hankkeita varten, jotta me voimme koordinoida [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] ja pitää huolta siitä, että kaikilla niillä keinoilla, mitä taas meillä on käytettävissä, voidaan pitää huolta siitä, että kuokka menee maahan. Ja nyt me myös näemme, että siitä syntyy myös tuloksia. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Otetaan nämä ministereitten puheenvuorot. Sen jälkeen saa edustaja Harakka vastauspuheenvuoron. — Seuraavaksi pääministeri Orpo, kolme minuuttia enintään.\n\n16.49 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa rouva puhemies! Edustaja Honkasalo ei ole nyt paikalla, mutta vastaan kuitenkin hänelle, koska hän esitti erikoisen puheenvuoron, jossa sanoi, että ei Helsingin valtuusto ole tukenut tätä hanketta, ja syytti jälleen kerran asian tulkitsemisesta ikään kuin väärin. Jos Helsingin kaupunginvaltuusto on luovuttanut tontin Garden-hankkeelle ja kaavoittanut sille maa-alueen, niin mitä muuta se on kuin tähän hankkeeseen positiivisesti suuntautumista ja tukemista? Minun on aivan mahdoton käsittää tätä, varsinkin kun se tulee edustajalta, joka jatkuvasti syyttää allekirjoittanutta ja hallitusta väärän tiedon antamisesta. Mielestäni tämä oli kyllä erikoinen suoritus. Sitten vielä luen kyseisestä valtuustosta Paavo Arhinmäen puheenvuorosta yhden sitaatin: ”Ymmärtääkseni vasemmistoliitto on tuonut täällä ilmi, ettei itse hallia vastusteta eikä sitä, että yksityinen toimija rakentaa hallin.” Menee outoon valoon.\nNo sitten, edustaja Siponen, miksi tämä arvio on muuttunut? No, se on muuttunut siksi, että kun 15 kuukautta sitten tehtiin tämä päätös, niin se hanke on muuttunut sen jälkeen. Se on pienentynyt, se ei ole lähtenyt silloin kuvatussa aikataulussa liikkeelle, sen rahoitus ei ole vielä kunnossa ja myöskään sen vaikuttaminen ei ole täyttänyt avoimuuskriteerien vaatimuksia, eli se on muuttunut monella tavalla. Näistä syistä meidän arviomme on muuttunut, ja tätä 35:tä miljoonaa ei näin ollen voida toteuttaa.\nEdustaja Diarran kanssa jaan saman pahan mielen siitä, että tämä hieno hanke ei tällä erää etene. Minä todellakin toivon, että se hanke laitetaan myöskin siellä hankeyhtiössä sellaiseen kuntoon, että tämäntyyppisiä keskusteluja ei tarvitse käydä, vaan se saadaan kuntoon, sille löytyy yksityinen rahoitus, markkinat toimivat ja Helsingin kaupunki tekee osansa ja se lähtee liikkeelle. Se olisi upeaa. Eikö niin?\nJos tässä yhteydessä viitataan Vapaavuoreen ja hänen viesteihinsä, toimintamalliinsa ja kysytään, hyväksynkö sen, niin en. Ei kuulu tämän hallituksen toimintakulttuuriin ja tapoihin runtata, junailla. Me keskustelemme hallituskumppaneiden kanssa yhdessä joskus vähän kiivaamminkin, mutta me haetaan yhteisiä ratkaisuja, ja niin on tehty tässäkin tapauksessa.\nVielä: Edustaja Mikkosella oli lukuisa määrä erilaisia kysymyksiä. Olen vastannut niihin lukemattomia kertoja, ja toivon... Ymmärrän, että tässä on niin paljon asioita, ettei kaikkea ehdi lukemaan, mutta kun otitte vaikka tämän kysymyksen, onko tämä EU:n kilpailulainsäädännön mukainen, niin sehän on nimenomaan siinä notifikaatioprosessissa tällä hetkellä, tai olisi ollut. Esimerkki, että isoon osaan tai mielestäni kaikkiin täällä esitettyihin kysymyksiin löytyy asialliset vastaukset.\nSitten vielä edustaja Harakalle: Kunnia tietenkin sille, että olette tehnyt joskus ansiokasta toimittajatyötä, mutta ei tässä nyt ole samanlaista kipinää eikä käryä. Ei tässä ole kyse mistään hämärästä, vaalirahoituksella ei ole ollut vaikutusta. Onnea asian tutkiskeluun. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Sitten ministeri Valtonen, kolme minuuttia enintään.\n\n16.53 Ulkoministeri Elina Valtonen\n\nArvoisa puhemies! Petteri Orpon hallitus on ollut johdonmukaisesti kasvun, suomalaisten työpaikkojen ja kukoistavan Suomen puolella mutta samalla myös avoimuuden ja asiallisten prosessien takana, niin kuin paitsi tänään keskustelussa myös tässä koko aiheessa on nähty ja koko prosessin osalta.\nKun me puhutaan Suomen kasvusta ja kilpailukyvystä, puhutaan myös siitä, millaisena maailma meidät näkee. Samalla on todettava, että aika usein pääkaupunki on maan käyntikortti. Valtaosa kansainvälisistä vierailijoista, sijoittajista, toimittajista ja toki poliittisista päättäjistä aloittaa Suomen-vierailunsa Helsingistä. On siksi tärkeää, että myös Helsingin vetovoimasta huolehditaan. Se ei ole pelkästään kaupungin asia, se on koko Suomen asia.\nOn erittäin tärkeää, että hallitus käynnistää nyt selvitystyön, jonka tavoitteena on se, että vastaavien hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellään yhdenmukainen ja selkeä väylä ja kriteeristö. Tämä tulee olemaan myös sitten kaikkien tulevien hallitusten työkalupakissa, jotta vältytään vastaavalta kuin tässä tilanteessa.\nOn tärkeää, arvoisa puhemies, että Suomella on kaikki edellytykset toimia suurten kansainvälisten tapahtumien näyttämönä, ja tässä todella on niin, että meidän pitäisi keskittyä ei niinkään maan sisäiseen kilpailuun vaan kilpailuun maan rajojen yli. Me ollaan aika paljon Pohjoismaita jäljessä, niin kuin tiedetään, ja pitkälti myös laajemmin eurooppalaisia pääkaupunkeja. Myös Baltiaan katsotaan. On tärkeää, että meillä voidaan järjestää kilpailukykyisiä tapahtumia. Se luo paitsi työpaikkoja myös elämyksiä ja todella on se käyntikortti myös kansainvälisille vieraille. Tämän pohjalta uskon, että tässä hankkeessa päästään aikanaan eteenpäin, ja toivottavasti Suomen kasvun avaimet, jotka nyt Petteri Orpon hallituksen johdosta ovat todella löytyneet, jatkuvat myös tulevilla kausilla. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Jatketaan ministereiden puheenvuoroja sitten hetken kuluttua, mutta nyt lupasin puheenvuoron edustaja Harakalle. Sitten mennään puhujalistaan. — Vastauspuheenvuoro, olkaa hyvä.\n\n16.55 Timo Harakka sd (vastauspuheenvuoro)\n\nMonet kiitokset, arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen ei nyt tainnut kuunnella kunnolla sitä, mitä sanoin tästä jo perustetusta investointinyrkistä. Sanoin ja lainaan itseäni: ”Tämä korkeatasoinen raati voi aivan hyvin käsitellä kaikki valtakunnallisesti merkittävät rakennusinvestoinnitkin.” Kun edustettuina ovat siis nyt jo VM, TEM, LVM ja YM, ja tarvittaessa muitakin, niin tehkää nyt sitä kuuluisaa norminpurkua ja purkakaa tämä itse asettamanne rajoitus. Kun on jo olemassa toimiva pumppu, niin jos haluaa tulosta, niin laajennetaan sen toimialaa, mutta sehän ei ilmiselvästikään kuitenkaan ollut tässä se tarkoitus. Se, että perustetaan uusi työryhmä — ja pysyn tässä kannassani — on pelkkä hätäratkaisu, kun ei muutakaan keksitty. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Sitten puhujalistaan. Edustaja Holopainen, Mari.\n\n16.56 Mari Holopainen vihr\n\nArvoisa puhemies! Näen, että kokoomuksen tapa hoitaa maan asioita tuo esiin kaksi keskeistä ongelmaa: ensinnäkin sen, miten tämän maan talouspolitiikkaa tehdään, ja miten päätöksenteon avoimuuteen suhtaudutaan.\nMarkkinatalouteen kuuluu reilun kilpailun edistäminen, ei kaverin hankkeen tukeminen valtion rahoilla ilman vaikuttavuusarviointeja. Kokoomus ei ole innokkain markkinatalouden edistäjä, se kävi jälleen kerran ilmi. Ministeri Valtonenkin puhui täällä kukoistavasta kasvusta, mutta kuinkas on käynyt? Työttömyysluvut, aivan uusimmat, näyttävät karmeilta.\nHallituspuolueiden edustajat, kuten kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kopra ja ministeri Purra, luettelivat hallituksen päättämiä kasvu- ja työllisyystoimia: liittymäjärjestelyjä, maanteitä ja yksi hallihanke, jonka taloudelliset reunaehdot ovat osoittautuneet erittäin haastaviksi hankeyhtiön ollessa pahasti velkainen.\nJulkiset investoinnit on kohdennettava sinne, mistä saadaan paras tuotto ja yhteiskunnallinen hyöty. Luovan talouden edistäminen kyllä mainittiin. Se on erittäin tärkeä tavoite. Täällä esimerkiksi tiede- ja kulttuuriministeri Talvitie siitä puhui. Miksi hallitus on leikannut kulttuurista ja sen myötä kulttuurialojen työpaikoista, jos se on niin tärkeää? Helsinki on joutunut paikkaamaan näitä leikkauksia, koska meille kulttuurialat todella ovat tärkeitä. Suomalaisen elokuva-alan massiivinen alasajo pelastettiin viime hetkellä. Sekin oli hallituksen suunnitelmissa.\nHelsingin vetovoimasta tulee huolehtia. On erotettava muutama asia. Julkinen valta luo edellytyksiä. Silloin kun tehdään päätöksiä, kuten avustuspäätöksiä, pitää olla avoin ja läpinäkyvä prosessi — ei ollut tällä hallituksella. Päätöksentekijöiden pitää vaatia tiedot hankkeista. Orpon hallitus ei tietoja vaatinut — dia riitti. Näin ei mikään yritys voisi tehdä 35 miljoonan euron investointia edes ehdollisena.\nKuullut perustelut hallituksen vetäytymisestä nyt tämän paineen myötä hankkeesta ovat todella ontuvia. Hankkeen pienentymisen ei pitäisi olla oleellista. Areenahanke on se, jota hallitus on halunnut tukea ja jota julkisista varoista mahdollisesti voidaan tukea. Hotelli ja asuinrakentaminen, jotka ovat jääneet tässä vaiheessa pois, eivät ole oleellisia. Muuten valtio voisi sanoa, että tuetaan työllisyyttä rahoittamalla mitä tahansa muita rakennushankkeita, jotka ovat nuupahtaneet kysynnän romahtaessa. Ymmärtääkö hallitus tämän?\nArvoisa puhemies! Olemme puhumassa nyt kolmatta viikkoa Garden-hankkeesta, koska koville se ottaa erityisesti kokoomuksessa ja totta kai koko hallituksessa myöntää omia virheitään. Pääministeri yritti välttää omaa vastuutaan pitkään toivoen, että jos ei kommentoi mitään, niin ehkä tämä koko asia unohtuu, eikä vieläkään myönnä virheitä. Ajatelkaa: Euroopassa soditaan edelleen. Yhdysvaltalaiset tekoäly-yritykset määrittävät talouden uusia pelisääntöjä. Mitä me täällä eduskunnassa tehdään? Puhutaan liittymistä kokoomuksen johdolla. No, ei ihme, ettei se työllisyys ole kasvanut. Keskustelemme täällä myös kokoomuksen vähintäänkin mahdollisesta vaalirahakohusta, jota nyt selvitellään, koska se, miten kokoomus erityisesti on tottunut junailemaan asioita tilataksissa, ei mahdu normaaliin päätöksentekoprosessiin eikä kestä päivänvaloa. Kyllä Suomen pitäisi keskittyä ihan muihin asioihin. Yhdellä hallihankkeella ei Suomen talous lähde nousuun.\nArvoisa puhemies! Kokoomus ei ole myöskään ollut kovin innokas avoimuuden edistäjä. Nyt toivon, että eduskunta laajalla rintamalla ottaa myönteisen kannan edustaja Hopsun tekemään lakialoitteeseen siitä, että vaalirahoituksen ennakkoilmoitus olisi pakollista.\nTässä on myös kuultu monia harhautusyrityksiä. On Uniper-kaupat, jotka tehtiin Jyrki Kataisen hallituksen aikana myymällä Fortumin kannattava sähkönsiirto. Niiden rahat tehtiin näinä aikoina ja sitten pistettiin haisemaan Uniperiin, ja senhän me tiedämme, miten siinä kävi. Myöhemmin sitä kyllä täällä eduskunnassa on puitu. Tytti Tuppurainen, silloinen ministeri, ei väistellyt vastuutaan ja kävi talousvaliokunnalle vastaamassa kysymyksiin. Naisministereillä ei valitettavasti useinkaan ole sitä luksusta tiukan paikan tullen mennä sinne maakuoppaan piiloon, kuten pääministeri yritti tehdä jonkin aikaa.\nSitten on myöskin puhuttu Helsingin kaupunginvaltuuston roolista. Oppositio ei ole kritisoinut sitä, että Suomeen rakennetaan areenoita, vaan sitä, miten valtion tuesta päätettiin. Hallituspuolueiden edustajat eivät varmasti ole tästä tietämättömiä mutta ovat yrittäneet hämmentää tästäkin huolimatta pakkaa. Helsingin valtuusto ei myöskään ole myöntänyt hallihankkeelle 35:tä miljoonaa euroa. Hallitus on siitä päättänyt aiemmin, sitten vetäytynyt. Voi kannattaa kaavaa, joka mahdollistaa yksityiselle hankkeelle mahdollisuudet, mikäli se onnistuu keräämään rahoituksen, ja näin se toteutuu. Lisäksi on käynyt ilmi, että valtuustokin on saanut osittain virheellistä tietoa esimerkiksi tämän hallin rahoitusedellytyksistä kokoomusjohtoisessa Helsingissä.\nIhan lopuksi vielä mielenkiintoinen yksityiskohta Helsingin valtuuston käsittelystä, kun tontin myynnistä päätettiin. Siellä esitettiin, että tämän hallihankkeen sopimusjärjestelyjen ja omistajajärjestelyjen täytyy olla avoimia. No, kuinkas kävikään? Lähes kaikki kokoomuksen valtuutetut äänestivät sitä vastaan. Tästä huolimatta kuitenkin enemmistö meistä kannatti avoimuutta, ja tämä lisättiin osaksi tätä päätöksentekoa.\nArvoisa puhemies! Suomen tulee edistää sellaista talouspolitiikkaa, jota tehdään perustuen riippumattomaan tutkittuun tietoon. Lisäksi meillä on todella paljon tekemistä siinä, [Puhemies koputtaa] että kaikissa puolueissa ymmärretään, että lobbauksen tulee olla läpinäkyvämpää ja samoin päätöksenteon. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Tuppurainen.\n\n17.03 Tytti Tuppurainen sd\n\nArvoisa rouva puhemies! Aamun raskas uutinen tulee Tilastokeskuksesta: Suomen työttömyys on kasvanut ja työllisyysaste laskenut. Tämä on raskasta julkiselle taloudelle, jonka velkaantuminen on ennätystasolla. Se on myös erityisen raskasta niille sadoilletuhansille Suomessa asuville, jotka etsivät työtä. Työtä vailla olevia tämä hallitus on niin sanotusti kannustanut, eli kurittanut, töitä hakemaan. Töitä ei kuitenkaan ole tarjolla. Hallitus on perustellut ankaraa linjaansa ennen kaikkea sillä, ettei rahaa ole. Kaikesta on säästettävä.\nKun hallitus keväällä 2025 kokoontui puoliväliriiheen, se viestitti yhä vaikeaa taloustilannetta. Kuitenkin se pystyi vaivatta päättämään 35 miljoonan euron tuesta Helsinkiin tulevalle hallihankkeelle. Rahaa riitti, eikä kaveria jätetty. Kokoomus esitti tukea, eikä valtiovarainministeri Purra puuttunut asiaan, vaikka ministeriönsä virkakanta oli kielteinen. Tänään tuota päätöstä koetetaan vähätellä. Siksi on tärkeätä todeta kaksi tosiasiaa: Kyllä, hallitus päätti rahan antamisesta eikä vain hankkeen esitarkastelusta. Kun hallitus yksissä tuumin jotakin lupaa, kyllä virkamiehet vievät asian päätökseen. Toiseksi hanketta ei ole nyt keskeytetty mistään muusta syystä kuin valppaiden tiedotusvälineiden esiin nostamasta, sääntöjä ja tapoja rikkovasta päätöksestä syntyneestä kohusta.\nArvoisa puhemies! Oppositio on tehtäväänsä täyttääkseen nostanut esille tämän asian ja yksimielisesti vaatinut poikkeuksellista ratkaisua kutsua eduskunta koolle, jotta asiaan saadaan selvyyttä. Olemme erityisesti halunneet tietoa siitä, onko tähän Helsinki Garden ‑päätökseen liittynyt jotakin epäasiallista vastavuoroisuutta. Oppositio on ollut sanoja asetellessaan varovainen. Olemme kyselleet enemmän ja väittäneet vähemmän. On paikallaan todeta, että nimenomaan eduskunnan koolle kutsunut puhemies Halla-aho lausui, että ”kyse on korruptioepäilystä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta”. Nämä eivät ole olleet opposition puhetta, vaan sanoja hallituksen puolelta.\nOikeuskansleri jatkaa omalta osaltaan asian selvittämistä. Ylin lainvalvoja kysyy pääministeriltä sitä, miten Helsinki Garden ‑päätös syntyi, onko rakennusyhtiö SRV ollut yhteydessä pääministeriin ja onko pääministeri ollut tietoinen siitä, että SRV:n pääomistaja on lahjoittanut rahaa kokoomukselle ja pääministerin vaalityöhön. Oikeuskansleri on tehnyt myös toisen selvityspyynnön liittyen Valmet Automotiven pääomittamiseen. Myös tässä oikeuskansleri kysyy painavia kysymyksiä yhteyksistä kokoomuksen merkittävään vaalirahoittajaan. Oikeuskansleri arvioi ajallaan, onko asiassa jääviyskysymyksiä ja muita oikeudellisia ongelmia. Osa vastauksista on meille ulkopuolisillekin selviä. Kyllä pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja ovat tienneet, että SRV:n pääomistaja on lahjoittanut omaa ja yhtiöidensä rahaa kokoomukselle ja sen lisäksi ollut koordinoimassa muitakin puolueen rahoitustoimia. Oppositio ei kuitenkaan arvioi asian oikeudellista puolta vaan pysyy politiikassa. Ehkä tässä voi myös siteerata Isosta kirjasta: ”Ei ole kätköä, joka ei paljastu, eikä salaisuutta, joka ei tule ilmi.”\nArvoisa puhemies! Oppositio on aiemminkin esittänyt toiveen eduskunnan kutsumisesta ylimääräiseen istuntoon. Puhemies on aiemmin nämä vaatimukset torjunut. Siihen hänellä on täysi oikeus. Tällä kertaa hän kuitenkin harkitsi toisin, ja siksi olemme tässä erikoisessa tilanteessa. Myös hallituksen toimintakyky on varsin erikoisessa tilanteessa. Kysymys ei ole tavanomaisesta vaalihermoilusta vaan hallituksen sisäisen luottamuksen rapautumisesta. Hallitus yrittää panna Helsinki Garden ‑keskustelulle pisteen peruuttamalla päätöksensä hankkeen rahoittamisesta. Se tuskin onnistuu. Peruuttamispäätös ei vastaa sen enempää laillisuusvalvonnan kuin kansalaistenkaan kysymyksiin. Samaan aikaan työttömyyskriisi ja talouskriisi ovat tosiasioita. Tänään voisimme varsin hyvin keskustella siitä, millainen työttömyyskriisi Suomea on kohdannut. Tälle pitäisi tehdä jotain suomalaisten parhaaksi. Meillä ei ole tässä tilanteessa varaa siihen, että vaalikauden viimeistä budjettia valmistelee nyt hallitus, jonka toimintakyky on käynyt kyseenalaiseksi. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Hopsu.\n\n17.08 Inka Hopsu vihr\n\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen rahoituksen käsittely hallituksessa näyttää surullisen hähmäiseltä. On hyvä, että niin eduskunta kuin oikeuskansleri käsittelevät sitä. Olisi ihan vähintä, että kun liikuntapaikkarahoitusta leikataan hallituksen toimesta, olisi hallihankkeesta, jota sitten aiotaankin samaan aikaan tukea, kunnolliset, avoimet tausta-arviot tehtynä. Jos tavoite oli tukea rakentamista ja työllisyyttä, on pääkaupunkiseudullakin jo käynnissä pidemmällä olevia hankkeita, ainakin Vantaan Kivistön hallihanke ja meillä Espoossa Espoon stadion -hanke, joissa nämä rakentamisen työllisyysvaikutukset olisivat olleet nopeammin saatavissa.\nMistä löytyy tällainen alueellinen vertailu eri hankkeista hyötyineen, kustannuksineen ja kannattavuusarvioineen? Täällä edustaja Harkimo nosti varsin hyvin esiin sen, miten vaikeaa usean hallihankkeen on mahdollista pärjätä samalla alueella. Tukipäätösten pitäisi olla hyvin harkittuja, sillä niillä on myös kilpailuvaikutuksia. Tästä puhui myös edustaja Vuornos. Valitettavasti ilman perusteluja ja vertailuja näyttää todellisuus siltä, että kaverin hanke kiilasi jonon ohi.\nHelsingin päättäjiä on täällä salissa hallituspuolueista spinnattu kantamaan vastuuta tuesta Garden Helsinki -hankkeelle. On kuitenkin aivan eri asia, hyvät kollegat, tukea hanketta paikallisessa päätöksenteossa kuin jakaa sille valtion rahoitusta — ja nimenomaan yksittäiselle hankkeelle ilman vertailuja muihin vastaaviin hankkeisiin. Kyllä tämä tiedetään, ja siksi tämä keskustelu näyttää tällaiselta harhautukselta.\nKuten debattipuheenvuorossani totesin, tarvitsisimme demokratiaa ja luottamusta poliittiseen päätöksentekoon vahvistavia toimia. Siksi teimme yhtenä kiireellisenä toimenpide-esityksenä lakialoitteen vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen pakolliseksi muuttamisesta. Valitettavasti nyt suunta on ollut vaalirahoituksen osalta jopa päinvastainen, kun alinta ilmoitettavaa summaa on päätetty nostaa. Kannatan myös edustaja Honkasalon puheenvuorossaan nostamaa vaalirahoituskattoehdotusta. Näemme maailmalta, mitä suuriksi kasvaneet vaalirahoitukset demokratialle viime kädessä tarkoittavat.\nArvoisa puhemies! Seuraavaksi luen kappaleen rakenteellisesta korruptiosta ja korruptiosta Suomessa. Tämän on kirjoittanut oikeusministeriö, sillä oikeusministeriölle kuuluu meillä korruption vastaisen työn koordinointi: ”Kuten monissa muissakin maissa, korruptio on myös Suomessa esiintyvä ongelma. Tutkimusten mukaan Suomessa esiintyy katutason lahjonnan sijasta suuremman mittaluokan rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka usein ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa. Korruption keskeisinä riskialueina pidetään rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Korruptio esiintyy usein oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena.” Oikeusministeriö on koostanut myös kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman. Siellä on hyviä toimenpidesuosituksia, ja suosittelen hallitusta tarttumaan niihin nopeasti.\nOn huolestuttavaa, että pääministeri ja hallitus eivät näytä näitä riskejä tunnistavan päätöksenteossa. Jääviyskysymys on kuitenkin aina viime kädessä meidän päättäjien omissa käsissä. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Skinnari, ja sen jälkeen sitten ministeri Multalalle puheenvuoro.\n\n17.13 Ville Skinnari sd\n\nArvoisa puhemies! Suomi tunnettiin ainakin joskus julkisen ja yksityisen sektorin hyvästä yhteistyöstä. Taisimme 90-luvulla olla se triple helix ‑mallimaa, jota tultiin kaukaa maailmasta katsomaan. Nyt näin ei valitettavasti enää ehkä ole. Talouskasvua, työllisyyttä, kaikkea sitä me tahdomme, ja toivottavasti sitä tulee, mutta kun tässä kesällä on ollut aikaa katsoa tilastoja, kyllä se 0,9 prosenttiakin valitettavasti, arvoisa hallitus, tulee F-35-veroista ja tulee ehkä sähkön hinnan noususta. Vaikka me kuinka toivomme, niin se ei aina riitä eikä se aina auta. Tilastot eivät valitettavasti valehtele, eikä tulostaulu.\nTässä olisi ehkä tilaisuus puhua teollisista investoinneista, joita valitettavasti, todellisia sellaisia, ei Kemin tai Äänekosken jälkeen ole näkynyt, enkä siitä hallitusta syytä — ehkä Vaasaan jotain pientä. Mutta se, mistä haluan sanoa, on, että ainakin aika moni valtiomies tai valtionainen minua on joskus opettanut, että kesken hallituskautta on hyvä arvioida, mikä toimii ja mikä ei toimi, ja toivon teiltä vielä sitäkin, tälläkin hallituskaudella. Itse olen ainakin yrittänyt kuunnella vanhempien ja viisaimpien neuvoja.\nMutta sitten, arvoisa puhemies, tähän itse asiaan. Kyllähän nyt on niin, että jos katsotaan suomalaista systeemiä, Suomen järjestelmää, niin kyllähän meillä järjestelmä liikuntapaikkarakentamiseen on ollut jo pitkään olemassa. Asiantuntijat — valtion liikuntaneuvosto, Olympiakomitea ja muut — lausuvat, kunnat ja muut tekevät, ja liikuntapaikkarahoitus on ollut se kulmakivi vivuttaa työllisyyttä, rakentamista kunnissa, kaupungeissa ja alueilla. Nyt se valitettavasti on supistunut jopa 13 miljoonaan euroon, kun otetaan Stadionin pari miljoonaa sieltä pois tulevalta vuodelta, ja se oli 30 miljoonaa, kuten aikaisemmin salissa sanoin. Se, mikä tässä tietysti on uutta, on tällainen rinnakkainen systeemi, että ohituskaistaa pitkin tullaan ja mennään ja päästään lähes maaliin, niin kuin nyt on nähty. Eli kun on Helsinki Gardenin 35 miljoonaa ja Urheiluliiton yleisurheilun EM-kisahaun 10 miljoonaa, yhteensä 45 miljoonaa, versus se 13 miljoonaa, niin ei ole ihme, että muut lajit, lajiliitot, urheiluväki, liikuntaväki ovat olleet ihmeissään, ja taisin itsekin huhtikuussa tätä Helsingin Sanomissa ihmeissäni kysyä ja kommentoida. Joten se on kyllä jotain muuta kuin se Suomi, mihin meidät on kasvatettu ja missä me olemme tulleet päätöksentekoon. Siinä mielessä tämä kaikki kyllä viestii siitä, millainen maa Suomi on ja miten me halutaan sitä oikeudenmukaisesti rakentaa ja rakennetaanko me sellaista järjestelmää, jossa on yhteiset pelisäännöt, jotka koskevat kaikkia, vai sellaista, jonka rinnalle syntyy poliittinen ohituskaista.\nArvoisa pääministeri, mikä jatkossa ylipäätään on asiantuntijalausuntojen merkitys? Onko liikuntaneuvosto tästä lausunut? Jos on — se on parlamentaarinen elin — niin käydään se läpi, katsotaan se. Ketkä ovat lausuneet? Puhun nyt yleisellä tasolla hankkeista, en tästä yhdestä hankkeesta, jota on ehkä jo vähän liikaakin käsitelty. Alleviivaan, että minä haluan hankkeita, mutta kysymys on siitä, millä tavalla ne hankkeet tehdään ja kuinka oikeudenmukaisesti.\nArvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Kun puhutaan tästä Suomen systeemistä ja tästä järjestelmästä, niin kuten tänään ehkä yritin sanoa, kyllähän meillä isoillekin hankkeille on järjestelmä. Olympiastadion on hyvä esimerkki. Se on mennyt tämän myllyn läpi. Mutta kulttuurissa meillä ei ole sitä järjestelmää, eikä meillä ole sitä rahoitusjärjestelmää sen liikuntapaikkarahoituksen ulkopuolelle, koska, niin kuin me tiedämme, se opetus- ja kulttuuriministeriön momentti on ollut erittäin pieni aikaisemminkin ja nyt se on aivan liian pieni. Ja kuten edustaja Harakka viittasi, kyllä meillä investointinyrkki löytyy, osaavia virkamiehiä löytyy. Kyllähän he valmistelevat, jos on tahtotilaa ja sellainen malli, mitä voi toteuttaa. Eli vielä kerran: On kolme tasoa — kunnat, alueet, valtiotaso. Liikuntapaikkarakentamisessa systeemi on olemassa, virkavastuulla. Se on toiminut, se on tuonut tuloksia. Ainoa iso ongelma, arvoisa puhemies, on, että tyhjästä on vaikea nyhjäistä. Siellä ei yksinkertaisesti ole rahaa vivuttaa, käynnistää uusia hankkeita tähän maahan. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Seuraavaksi ministeri Multala, enintään kolme minuuttia.\n\n17.18 Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala\n\nKiitos, arvoisa puhemies! Muutama sana rakentamisen vauhdittamisen toimista.\nEnsinnäkin heti alkuun haluan korjata: Täällä edustaja Pitko esitti, että hallitus ei olisi jatkanut energiaremonttiavustusta. Päinvastoin, mehän teimme juuri nyt kehysriihessä merkittävän päätöksen, korjausrakentamisen energiaremonttiavustuksiin 110 miljoonaa, jotka ovat käytettävissä tämän ja ensi vuoden aikana, ja uskomme, että näillä saadaan merkittävä määrä rakennusalan työllisyyttä parantavia remontteja käyntiin jo mahdollisimman pian, kun tämä asetus saadaan voimaan.\nSen lisäksi olemme päättäneet alkukaudesta pitää korkotukilainavaltuudet korkealla tasolla, jotta sillä voidaan vastasyklisesti tukea asuntorakentamista. Tänä vuonna, vaikka korkotukilainavaltuudet sinällään laskevat, 250 miljoonaa menee opiskelija-asuntotuotantoon. On kestämätön tilanne, että näitä korkotukilainavaltuuksia ikuisesti pidetään korkealla tasolla, sillä tälläkin hetkellä meillä on, viimeisin luku taisi olla jopa 11 000 tämmöistä tuettua asuntoa tyhjillään, ja sekään ei tietenkään ole järkevää julkisen rahan käyttöä, että tällainen tilanne on.\nTämän lisäksi me ollaan pistetty lupaprosessit kuntoon, käsittelyaikatakuu rakennusten rakentamisluville, ympäristöluvituksen yhden luukun periaate, tehty merkittäviä parannuksia asp-rahoituslainsäädäntöön, muun muassa nostettu lainaosuus 95 prosenttiin, pidennetty kaikkien asuntolainojen kokonaiskestoa 40 vuoteen, ja samoin asuntolainoihin nyt meidän tekemän lainsäädännön perusteella Finanssivalvonta mahdollistaa 95 prosentin lainakaton asuntolainoihin, eli paljon on tehty monenlaista. Sen lisäksi, totta kai, myöskin erinäiset liikennehankkeet, joita muun muassa näiden MAL-sopimusten kautta edistetään, ovat omiaan vauhdittamaan asuntorakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Joten paljon on tehty myös muita päätöksiä, eikä sillä tavalla pidä luoda sellaista kuvaa, että tämä yksittäinen päätös olisi jotenkin nyt ainoa, jota tässä hallitus on pyrkinyt tekemään.\nKuten tässä todettua, kevään kehysriihessä 25 pyrittiin löytämään moninaisia keinoja. Tässä ministeri Purra jo luetteli myös sen muun investointipaketin läpi, josta valtaosa oli liikennehankkeita. Liikennehankkeillakin on merkittävä vaikutus siihen, millä tavalla tähän maahan asioita pystytään rakentamaan, olivat ne sitten teollisia investointeja, joiden ympärille syntyy sitä työllisyyttä ja sitä kautta myös houkuttelevuutta muuttaa asumaan ja sitä kautta rakentaa uusia asuntoja.\nAsioilla on vaikutuksia toisiinsa, ja siksi myös korostan sitä, että investoinnit ovat nimenomaan niitä, kuten edustaja Zyskowicz hyvin täällä kuvasi, joilla pyritään saamaan lisää kasvua, työllisyyttä ja verotuloja. Sen vuoksi niitä ei pidä sekoittaa pysyvien menojen pysyvään lisäykseen tai leikkaukseen. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Sitten mennään taas puhujalistaan. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.\n\n17.21 Lauri Lyly sd\n\nArvoisa rouva puhemies! Muutama huomio aluksi ja sitten muutama vertaus Nokia-areenaan, koska se on täällä aika ajoin mainittu, ja sitten lopuksi muihin kysymyksiin.\nArvoisa rouva puhemies! Garden Helsinki -hanke näyttää siirtyvän taas eteenpäin ja siirtyy seuraavalle hallitukselle, niin kuin tältä hallitukselta nyt aika moni asia jää kesken. Työttömyys on ennätyslukemissa. Tänään tulivat KEHA-keskuksen viimeisimmät luvut: 352 000 työtöntä, 31 000 enemmän kuin vuosi sitten, eli todella synkkä tilanne. Velka kasvaa ennätysmäisesti, alijäämä valtiolla, julkisella taloudella, on todella iso, eli paljon asioita siirtyy seuraavalle, ja tämäkin näyttää menevän sinne eteenpäin.\nValtio on sanonut monille hankkeille, että rahaa ei ole, ja varmasti se yksi osa tämän asian osalta on ollut se, että kun tässä on aika monia asioita leikattu sosiaaliturvasta, annettu alennuksia hyväosaisten verotukseen, yritysveroja lasketaan ja niin poispäin, niin oikeudenmukaisuuskysymys tulee olemaan tässä se keskustelun kohde, minkä takia kansalaiset tästä ovat erityisen kiinnostuneita — myös siitä, mikä täällä ei ole kovin paljon ollut esillä: miksi tämä meni ohi muiden hankkeiden, ja mitä olivat ne muut hankkeet, jotka silloin puolitoista vuotta sitten ovat olleet esillä.\nSitten mielenkiintoinen kysymys: Kun valtio osallistuu tämmöisiin urheiluareenoiden hankkeisiin, niin yleensä kunnat ovat niissä mukana. Tässä hankkeessa Helsinki ei ole ollut mukana muuta kuin kaavoittamassa tätä tilaa ja sillä tavalla edesauttamassa, mutta he eivät ole olleet rahallisesti mukana tässä. Toisaalta olisi kuvitellut, että kun se on tämmöinen aluetalouskysymys, niin myös Helsingin olisi pitänyt olla siinä mukana. Ehkä keskeinen syy on se, että talousasiat eivät ole kunnossa tässä hankkeessa ja se vaatii kehittämistä. Jotain hyvää tästä varmaan voi seurata. Toivottavasti tämä Garden-hanke kehittyy siihen suuntaan, että siitä joskus tulee jotain. Läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta tässä kaivataan.\nArvoisa rouva puhemies! Nokia-areenaan vertailuna täytyy sanoa, että hanke kesti kymmenen vuotta, kun se saatiin eteenpäin. Tampereen kaupunki on siinä 40 prosentilla osakkaana, ja 60 prosenttia on yksityistä pääomaa. Tampere on siihen sijoittanut osakepääomaa, antanut juniorilainaa 22 miljoonaa ja sitten rakentanut kannen ja osallistunut infraan. Noin 60 miljoonaa on se koko potti, mitä siihen on laitettu. Yksityinen puoli on antanut juniorilainan, osakaspääoman, ja sitten valtio antoi 18 miljoonaa euroa. Loppu on lainattu markkinoilta. Sitten tärkeintä on ollut se, että kun tämä koko projekti on ollut kuitenkin erittäin avoin ja kaikki on ollut käsittelyssä laskelmineen, niin tämä myöskin notifioitiin 2017, ja tammikuussa 2018 rakentamispäätös tehtiin, ja tätä kautta saatiin läpinäkyvä hanke.\nMinua vähän harmittaa tässä se, että puhutaan kansainvälisen tason areenasta. Nokia-areena on kansainvälisen tason areena, ja se aina unohtuu tässä. Se oli modernein areena silloin, kun se valmistui. Pelkästään se, että pääkaupunki tarvitsee areenan, ei ole varmaan se syy. Ei Köln ole pääkaupunki, ja sielläkin on kansainvälisen tason areena. Täytyy muistaa, että niitä voi olla myös muualla. Nokia-areenalla on ollut puolitoista miljoonaa kävijää vuositasolla, 120—160 tapahtumaa vuosittain, ja noin kahden vuoden myynti tiedetään etukäteen. Tässäkin aina pitää muistaa se, että myös siellä muut... Tässä puhutaan kansainvälisistä artisteista. Myös kotimaiset artistit ja kotimainen kulttuuri tarvitsevat areenoita, ja ne jäävät tässä taka-alalle. Se työllistää satoja ihmisiä joka päivä ja sitä kautta tuo tapahtumateollisuutta. Tässä yhteydessä olisi hyvä ollut käydä läpi, miten Nokia-areena tai Veikkaus-areena ovat noin 15 000:n areenoita, käytännössä niiden vaikutukset tässä tulevat.\nArvoisa rouva puhemies! Kysyisin vielä tässä lopuksi pääministeriltä, että nyt kun täällä on 20 kysymyksen lista oikeuskanslerilta tulossa teille vastattavaksi, niin miten ne vastaukset tulevat eduskunnan käsiteltäväksi jatkossa, kun nämä asiat tulevat sitten kirjallisesti vastattuina? — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Gebhard, ja sitten otetaan vastauspuheenvuoro, edustaja Kiuru, Pauli.\n\n17.27 Elisa Gebhard sd\n\nArvoisa puhemies! Rahaa ei ole, paitsi silloin, kun kokoomuksen vaalirahoittajat ja hyvät veljet pyytävät. Silloin runtataan ja junaillaan ja rahat löytyvät virkavalmistelun kielteisestä kannasta huolimatta. Pääministeri Orpo on täällä toistellut, että kokoomuksen vaalirahalla, näillä kokoomusta lähellä olevilla henkilöillä ja mystisellä hallirahapäätöksellä ei olisi mitään tekemistä keskenään. Suorastaan sattumalta hallitus on päätynyt ilman selkeää prosessia tukemaan hallihanketta, jonka taustalla ovat kokoomuksen kaverit. Tässä on kyse siitä, että ei valitettavasti näytä uskottavalta, että aivan täysin sattumalta kokoomuksen suuri vaalirahoittaja puuhaa tätä hanketta ja valtion rahat sitten löytyvät täysin mystisellä tavalla tiskin alta.\nArvoisa puhemies! Tänään on käynyt hyvin selväksi, että hallituspuolueiden edustajat yrittävät ohjata keskustelua aivan kaikkialle muualle, paitsi itse tähän asiaan. Samalla hallituspuolueet ovat luoneet kuvan, että mieluummin syytellään edellistä hallitusta kuin puolustetaan omaa. Eikö siellä uskalleta keskustella ihan oman hallituksen päätöksistä? Edelleenkään ei olla saatu esimerkiksi vastauksia siihen, miten tämä nimenomainen päätös on tehty.\nArvoisa puhemies! Tässä ei myöskään ole kyse siitä, onko tämä halli tai joku muu vastaava hanke tarpeellinen. Ei ole esimerkiksi lainkaan asiallista rinnastaa täysin normaaleissa prosesseissa edenneitä paikallisia kaavapäätöksiä tällaiseen suhmurointiin, eikä tässä ole kyse siitä, tarvitaanko investointeja tai onko investointeja mielekästä verrata pysyviin menoihin. Tässä on kyse siitä, että ihmisille on syntynyt täysin perusteltu aihe epäillä, että poliittisia päätöksiä voi ostaa vaalirahoituksella, eikä hallitus ole onnistunut osoittamaan tätä epäilyä vääräksi. Täysin yksinkertainen kysymys on, miten tämä asia on päätynyt riihen päätökseksi kielteisestä virkakannasta huolimatta ja mikä on ollut Jan Vapaavuoren ja Ilpo Kokkilan rooli tämän päätöksen syntymisessä. Kokoomus on juuri se taho, joka on halunnut lisätä vaalirahoituksen anonymiteettiä ja jonka ehdokkaiden vaalibudjetit myös ovat maan suurimpia.\nArvoisa puhemies! Ei ole ollenkaan tavallista myöskään se, että eduskunta kutsutaan kesän istuntotauon aikana koolle. Myös oikeuskansleri on esittänyt näitä samoja kysymyksiä kuin mitä me täällä esitämme koskien muun muassa tätä kokoomuksen vaalirahoittajien roolia päätöksessä. Minusta on hyvin, hyvin vakavaa, jos näihin kaikkiin kysymyksiin ei saada perusteellista vastausta. Sen toistelu, että täällä ei ole mitään nähtävää, kuten tänään tässä salissa on toisteltu, ei ole mikään oikea vastaus. Tarvitaan konkretiaa.\nEn voi olla myöskään sanomatta sitä itsestäänselvyyttä, että julkisen rahan käyttö on aina arvovalintojen tulos. Ihmiset ymmärtävät kyllä investointien tarpeellisuuden, ja ihmiset ymmärtävät jopa sen, että menoja on karsittava, mutta tilanteessa, jossa ihmiset ovat hyvin kipeästi saaneet tuntea hallituksen leikkaukset omassa arjessaan ja sen, että sakset heiluvat, kun ministerit hymyilevät, olisi kohtuullista, että tällaiselle rahoituspäätökselle olisi asiallinen ja läpinäkyvä prosessi. Muuten näyttää siltä, että rahaa ei ole, paitsi kokoomuksen vaalirahoittajille ja hyville veljille. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Suhonen.\n\n17.31 Timo Suhonen sd\n\nKiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus on runtannut tällä kaudella erinäisiä asioita. Hallitus on runtannut toteuttamalla esimerkiksi EK:n toivelistan työelämäheikennyksistä. Samoin hallitus on runtannut leikkaamalla työttömiltä ja pienituloisilta lisäten merkittävästi köyhyyttä maassamme tilanteessa, jossa työttömyys vain kasvaa. Hallitus on runtannut ja leikannut sotepalveluista, ja tämän runttauksen alle jäivät esimerkiksi Varkauden ja Iisalmen ympärivuorokautiset päivystykset. Nyt viimeisin runttaus oli ohi virkavalmistelun 35 miljoonan euron tuki Helsingin hallihankkeelle tilanteessa, jossa hallitus on perustellut pienituloisilta leikkaamista valtion huonolla taloustilanteella. Arvoisa hallitus, miten koette, luottaako Suomen kansa tapaanne toimia runttaamalla ja junttaamalla tilanteessa, jossa moni pienituloinen miettii päivittäin, miten saada ruokaa pöytään?\nArvoisa rouva puhemies! Olemme puhemiehen kutsusta tänään poikkeuksellisesti kesken istuntotauon keskustelemassa suurta kohua herättäneestä hallihankkeesta. Tämän koko kohun keskellä on herännyt ensinnäkin kysymys siitä, miten virallinen valmistelu on edennyt, ja toiseksi, kohteleeko valtio kaikkia Suomen alueita yhdenvertaisesti. Kun selkeitä, avoimia ja ennakolta tiedossa olevia kriteerejä ei ole, tulee selväksi, että hallituksen päätös hallihankkeessa perustuu suoraan sanottuna runttaukseen ja junailuun eikä tasapuolisiin pelisääntöihin. On myös huomionarvoista, että hallitus itse myöntää tiedonannossaan, ettei valtiontuen ehtoja ollut valmisteltu puoliväliriihessä. Ensin tehtiin poliittinen päätös rahasta, vasta sen jälkeen ryhdyttiin pohtimaan pelisääntöjä. Tällainen järjestys ei vahvista luottamusta julkisen vallan toimintaan.\nArvoisa rouva puhemies! Suomen kilpailukyky ei synny vain yhdestä maailmanluokan areenasta, se syntyy siitä, että koko maa voi kehittyä. Jos valtiolla on mahdollisuus käyttää kymmeniä miljoonia euroja yksittäiseen hankkeeseen, on voitava perustella, miksi juuri tämä hanke palvelee koko Suomea paremmin kuin vaihtoehtoiset investoinnit muualla maassa. Meidän tulee rakentaa Suomea, jossa myös maakuntakeskuksilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla on mahdollisuus menestyä ja saada valtion tukea tasapuolisin perustein. Siksi tarvitaan valtakunnalliset, läpinäkyvät ja yhdenvertaiset kriteerit kaikille suurille investoinneille. Suomen menestys rakentuu koko maan menestyksestä, ei siitä, että pääkaupunki saa erityisaseman muiden kustannuksella.\nArvoisa rouva puhemies! On selvää, että kansalaiset eivät tällaista hallituksen kymmenien miljoonien eurojen junttaus- ja runttausjakoa ymmärrä tilanteessa, jossa köyhyys, työttömyys ja epätoivo ovat kasvaneet. Luottamus hallitusta kohtaan ymmärrettävästi joutuu jälleen koetukselle.\nHaluan vielä lopuksi todeta seuraavaa: Hallitus ottaa tänäkin vuonna reippaasti uutta velkaa. Velkarahaa pitää käyttää ensisijaisesti uusien lisätulojen saamiseen, ja nämä lisätulot pitäisi saada esimerkiksi vientituloista, koska vientitulot kasvattavat käytettävissämme olevia rahoja. Muut hankkeet ovat taskusta toiseen siirtoja. Puolustusmenot ovat toki suuressa merkityksessä lainanotossa, mutta niidenkin myötä voimme saada vientituloja. Pääministeri kertoi seuraavaksi käynnistyvän selvityksen siitä, millaiselle areenalle Suomessa olisi tarvetta. Meidän pikimmiten tulee tehdä toimia, millä tavoin vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä parannetaan. Näitä ovat esimerkiksi teiden ja rautateiden peruskorjaukset, ja varsinkin Itä-Suomessa näille on huutava tarve. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Nyt vastauspuheenvuoro, jonka lupasin, edustaja Kiuru, Pauli, ja sen jälkeen puhujalistalle.\n\n17.35 Pauli Kiuru kok (vastauspuheenvuoro)\n\nKiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Skinnari otti esille valtion liikuntaneuvoston roolin, ja kun neuvoston jäsen olen, niin katsoin, mitä pöytäkirjassa asiasta sanotaan. Joulukuulta 23 löytyy kohta, jossa käsitellään myös Garden Helsinkiä, ja siellä sanotaan, että liikuntaneuvosto puoltaa valtakunnallisiksi hankkeiksi rahoitussuunnitelmaan ehdotettuja kohteita. Siellä on Garden Helsinki, sieltä löytyy Kontiolahtea, Puijon hyppyrimäen peruskorjausta ja Hakametsää Tampereelta ja näin poispäin. Valtion liikuntaneuvostossahan on ainakin suurimmasta osasta puolueista edustus, että avoimuutta on siinä mielessä käytetty, ja neuvosto on siitä lausunut.\nLyly nosti esiin Helsingin ja Tampereen suhteen. Pidän sitä tärkeänä, että isoissa kaupungeissa on toisiaan tukevia hankkeita, koska se saattaa olla isojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien toteuttamisen kannalta aivan keskeistä, että kahdessa tai kolmessa tai jopa useammassa kaupungissa on iso areena, joka pystyy käsittelemään kansainvälisen tason tapahtumia. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Werning puhujalistalta.\n\n17.36 Paula Werning sd\n\nKiitos, arvoisa puhemies! Tässä tämänpäiväisessä keskustelussa ei ratkaista sitä, tarvitaanko Suomessa uusia tapahtuma-areenoita. Tässä keskustelussa on kyse paljon suuremmista asioista. Kyse on siitä, voivatko suomalaiset luottaa siihen, että veroeuroista päätetään avoimesti, tasapuolisesti ja niitä samoja sääntöjä noudatetaan kaikkien kohdalla. Juuri siksi on poikkeuksellista, että puhemies kutsui eduskunnan koolle tässä keskellä kesää ja kesätaukoa. Tämä kertoo kyllä asian vakavuudesta, eikä vakavuutta vähennä puhemies Halla-ahon kommentti Ylelle: ”Kyse on korruptioepäilyistä, veronmaksajien rahan kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta tähän asiaan liittyvissä keskusteluissa. Pidän näitä äärimmäisen vakavina kysymyksinä.” Ja kyllähän ne ovat vakavia kysymyksiä.\nHallitus päätti myöntää yhdelle hankkeelle 35 miljoonan euron ehdollisen tuen junaillen ja runtaten. Samaan aikaan tavallisille suomalaisille on kerrottu vuosi toisensa jälkeen, että rahaa ei ole. On leikattu sosiaaliturvaa, koulutusta, kulttuuria ja palveluita. Jokainen euro on pitänyt perustella tarkasti. Siksi moni suomalainen kysyy nyt aivan aiheellisesti näitä samoja kysymyksiä kuin oppositiokin on tänään täällä kysynyt: miten tähän hankkeeseen löytyi rahaa näin nopeasti, ja — ennen kaikkea — oliko kaikille samat pelisäännöt? Vaikka hallitus nyt yrittää ottaa etäisyyttä aiempaan päätökseen ja kokoomus kääntää katsetta pois omasta sopastaan, tapahtunutta ei voi pyyhkiä pois. Kysymys kuuluu edelleen: miten tähän ratkaisuun päädyttiin, ja miksi normaalit valmistelun pelisäännöt sivuutettiin?\nTämän päivän keskiössä on ollut keskustelu siitä, miten päätöksiä tehdään. Tehtiinkö päätös normaalin virkavalmistelun pohjalta, vai kulkiko tämä hanke poliittisella ohituskaistalla ihan vain kavereiden kesken? Juuri tämän vuoksi myös oikeuskansleri on pyytänyt pääministeriltä selvityksiä. Kysymykset koskevat valmistelun kulkua, yhteydenpitoa hankkeen toimijoihin, vaikutusarviointia ja päätöksenteon prosessia. Ne eivät ole opposition keksimiä kysymyksiä vaan oikeusvaltion normaalia valvontaa.\nArvoisa rouva puhemies! Hallitus yrittää nyt siirtää keskustelua siihen, ettei hallitus enää edistä hanketta ja tälle 35 miljoonaan ehdolliselle tuelle ei ole enää poliittista tukea. Päätös oli täysin oikea ja lopputulema väistämätön, mutta se ei pyyhi pois sitä, miten tähän kaikkeen päädyttiin. Jos päätös oli hyvä, miksi siitä otetaan nyt etäisyyttä? Ja jos päätös oli taas huono, niin miksi se alun perin edes tehtiin? Nämä ovat aivan tavallisia kysymyksiä, joihin suomalaiset ansaitsevat vastaukset, eikä sitä vastuutakaan voi ulkoistaa. Tämä ei ole yhden ministerin tai yhden puolueen päätös. Kyse on koko hallituksen linjauksista. Ja kun päätös on yhteinen, myös vastuu on hallituksen yhteinen.\nArvoisa puhemies! Tätä asiaa kannattaa katsoa aivan tavallisen suomalaisen silmin. Kun ihminen hakee Kelasta etuutta, yritys hakee investointitukea tai yhdistysavustusta, jokaisen pitää täyttää samat ehdot ja odottaa päätöstä. Kukaan ei pääse jonon ohi vain siksi, että tuntee oikeat ihmiset tai omistaa sopivan puolueen jäsenkortin. Siksi ihmiset odottavat samaa myös hallitukselta: ei erityiskohteluja, ei pikakaistoja, vain samoja sääntöjä. Suomalaiset eivät odota päättäjiltä täydellisyyttä — virheitäkin voi tulla — mutta he odottavat rehellisyyttä, avoimuutta ja sitä, että virheistä kannetaan vastuu. Ja ennen kaikkea kansalaiset odottavat nöyryyttä.\nLuottamus ei synny selittelyllä. Se syntyy avoimuudella. Luottamus syntyy siitä, että päätökset kestävät päivänvalon. Ja juuri siitä tässä keskustelussa on lopulta kyse — ei yhdestä hallista vaan siitä, millaista päätöksenteko Suomessa on ja minkälaista me haluamme. Sellaista, jossa jokainen voi luottaa siihen, että yhteisiä varoja käytetään avoimesti, tasapuolisesti ja kaikilla on samat ehdot. Se luottamus on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja, eikä sitä pidä horjuttaa, vaan sitä tulee vahvistaa tässä salissa joka ikinen päivä. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Nikkanen.\n\n17.41 Saku Nikkanen sd\n\nArvoisa rouva puhemies! Esitin tässä aiemmin keskustelun lomassa kysymyksen pääministeri Orpolle ja työministeri Marttiselle koskien toista niin sanottua kuumaa perunaa, joka tässä salissa tänään on esille noussut, nimittäin tätä Uudenkaupungin autotehtaan pelastusta. Siihen ei työministeriltä eikä pääministeriltä vastausta saatu. Ilmeisesti omistajaohjausministeri Strand oli tähän vastannut jotain, mutta edelleenkään sitä oleellista vastausta kysymykseen ei ole saatu, joten uusin kysymykseni ja kysyn, miksi Tesin eli valtion hybridilainan korot mitätöitiin, mikä oli epäedullista valtiolle mutta edullista juuri Pontokselle. Tässä edelleenkään ei ole kyse siitä, ettei autotehdasta olisi tullut pelastaa. Näin varsinaissuomalaisena olen tismalleen sitä mieltä, että tuli pelastaa, mutta se, kuka siitä hyötyy, on tässä nyt se oleellisin kysymys ja se, miten se pelastettiin. Tähän kaipaisin vastausta, ja mielellään korjatkaa, jos olen saanut väärää tietoa tästä.\nMutta sitten myös tähän toiseen kuumaan perunaan, josta on enemmän keskusteltu, nimittäin tähän Garden Helsinki ‑hankkeeseen: On hyvä, että pääministeri ja hallitus ovat nyt vihdoinkin ottaneet tämän asian vakavasti ja tähän valtiontukeen liittyvät epäselvyydet pyritään nyt tuomaan esiin myös oikeuskanslerin kautta. Julkisuudessa esiin tulleet tiedot ovat herättäneet aiheellisia kysymyksiä siitä, miten tällaisia päätöksiä valmistellaan ja millä perusteella veronmaksajien rahaa kohdennetaan. Oikeuskanslerinkin reagointi myös tähän asiaan osoittaa, että kaikki ei näyttäisi olevan mennyt tämän hankkeen osalta ihan kuten pitää. Siitä osoituksena on myös se, että hallitus eilen tosiaan veti tämän esityksensä tai tukensa pois tältä hankkeelta.\nTämä hallituksen eilinen ilmoitus ei kuitenkaan poista niitä kysymyksiä, miltä koko jupakka näyttää, ja kuten sanonta kuuluu, niin politiikassa moni asia on sitten juuri niin kuin miltä se näyttää. Tavallisen suomalaisen silmissä tilanne näyttää edelleen siltä, että hallituksessa runtataan ja junaillaan rahaa yksittäisen urheiluhankkeeseen tavalla, joka ohittaa normaalin virkavalmistelun ja asiantuntija-arvioiden painoarvon. Juuri tällaiset mielikuvat nakertavat luottamusta päätöksentekoon.\nTämän hankkeen osalta näyttää vahvasti siltä, että kyse ei ole pelkistä mielikuvista. Tavallisen suomalaisen oikeudentajua saattaa myös koetella se seikka, että hallitus on leikannut huonoon taloustilanteeseen vedoten huomattavasti pienempiäkin summia milloin mistäkin, mutta jotka ovat osuneet todella kipeästi muun muassa lapsiperheiden, työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloon ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.\nYhtä lailla tavallinen suomalainen ihmettelee sitäkin seikkaa, että samaan aikaan, kun hallitus on valmis myöntämään huomattavan summan yhdelle hankkeelle epäselvin perustein, se on leikannut noin puolet koko maan liikuntapaikkarakentamisen avustusmäärärahasta. Tämä on hallituksen hehkuttaman Suomi liikkeelle ‑ohjelmankin näkökulmasta erikoinen arvovalinta, sillä me kaikki tiedämme, miten paljon meillä olisi tehtävää saada suomalaiset liikkeelle, ja se tarvitsee eri olosuhteita, ei jättihalleja. Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima liikuntapaikkarakentamisen tuki, josta nyt puolet eli 15 miljoonaa leikattiin, on nimenomaan läpinäkyvä, tasapuolinen ja selkeisiin kriteereihin perustuva järjestelmä. Sen kautta tuetaan kuntien ja yhteisöjen hankkeita ympäri Suomen: uimahalleja, jäähalleja, palloiluhalleja, kuntoratoja, lähiliikuntapaikkoja ja muita liikuntapaikkoja, joissa liikkuvat tavalliset suomalaiset lapset, nuoret, perheet ja ikäihmiset. Siksi on aiheellista kysyä, miksi hallitus on tehnyt tällaisen arvovalinnan. Miksi toisella kädellä leikataan tavallisten suomalaisten liikuntapaikoista ja toisella kädellä ollaan valmiita ohjaamaan huomattavasti suurempi summa yksittäiseen hankkeeseen?\nTässä keskustelussa tällaisina aikoina ei ole kyse ainoastaan liikuntapaikoista vaan myös työpaikoista. Rakennusala on kärsinyt viime vuosina poikkeuksellisen vaikeasta tilanteesta. Yrityksiä on kaatunut eri puolilla Suomea, työmaita on jäänyt käynnistymättä, ja alan työllisyys on heikentynyt merkittävästi. Siksi on aiheellista pohtia myös sitä, miten julkisella rahalla voitaisiin saada mahdollisimman laaja vaikutus rakentamiseen ja työllisyyteen, jos esimerkiksi Helsinki Garden ‑hankkeen kaltainen 35 miljoonan euron suuruinen tukipaketti olisikin annettu näille koko maan liikuntapaikkarakentamisen kohteille. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Heinäluoma.\n\n17.46 Eveliina Heinäluoma sd\n\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen valtionavustuksen epäselvyydet ovat olleet tänään ja oikeastaan koko tähänastisen kesän suuren keskustelun kohteena. Helsingin kaupungin päättäjänä totean, että kaupungille on ollut tärkeää edistää kaikkia sellaisia vetovoimaisia hankkeita, jotka tuovat kulttuuria ja urheilua pääkaupunkiin. Avustuksiin liittyvien päätösten ja niiden perusteiden pitää kuitenkin olla julkisia, ja on selvää, että päätöksenteon on oltava läpinäkyvää. Nyt näin ei selvästi ole ollut. On selvää, ettei pääministeri ole vieläkään riittävästi avannut valittua päätöksentekotapaa. Kyllä kaikki avustuspäätökset tulee valmistella avoimesti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Nyt tietoa on tippunut tipoittain ja pitkälti median tietopyyntöjen kautta.\nOn hyvä myös selventää muutama asia:\nEi oppositio ole kutsunut eduskuntaa koolle tänään. Sen on tehnyt eduskunnan puhemies Halla-aho ja vieläpä erittäin painavilla sanoilla. Puhemies on todennut: ”Kyse on korruptioepäilystä, veronmaksajien rahan kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta tähän asiaan liittyvissä keskusteluissa. Pidän näitä äärimmäisen vakavina kysymyksinä.” Kovia sanoja puhemieheltä. Ei kuulosta kesäteatterilta. Näihin epäilyihin olemme mekin halunneet SDP:ssä saada selvyyttä ja vastauksia.\nEikä kyse ole myöskään siitä, etteikö valtion ole perusteltua olla mukana erilaisissa liikunnan ja kulttuurin suurhankkeissa. Kyse on päätöksenteon luottamuksesta. Kyse on päätöksenteon tasapuolisuudesta ja läpinäkyvyydestä, siitä, ettei hyvän hallinnon periaatteita ohiteta, kun on kyseessä oma kaveri tai vaalirahoittaja. Hallituksen toimintaan on selvästi näissä asioissa tullut paha epäilyksen varjo. Oppositio ei ole ollut myöskään yksin avointen kysymysten kanssa. Myös oikeuskansleri on lähettänyt asiaa koskien pääministerille selvityspyynnön esittäen siinä joukon tärkeitä kysymyksiä. Näihin kysymyksiin odotamme edelleen vastauksia.\nTämän keskustelun perusteella näyttää siltä, ettei hallituksella ole todellista kykyä tunnustaa, että suomalaisten luottamusta on pahasti rikottu. Sen lisäksi pääministerin lausunto tässä keskustelussa siitä, ettei voi menettää luottamusta, on luonteeltaan vähintäänkin erikoinen. Onko tämä siis myös viestinne kaikille niille suomalaisille, jotka ovat ihmetelleet kokoomuksen toimintaa tässä sotkussa ja rahoituksen järjestämisessä? Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Oliko edustaja Koulumiehellä vastauspuheenvuoro? Olkaa hyvä, ja sitten on pari ministeripuheenvuoroa.\n\n17.50 Terhi Koulumies kok (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Tämä on tosi tärkeä keskustelu päätöksenteon avoimuudesta, ja se on herättänyt minulla monia sellaisia kysymyksiä taannehtivista tapahtumista viime vaalikaudelta, mihin nyt kysyisinkin sieltä oppositiosta vastausta. Onko demareilla antaa joku yksityiskohtainen lista niistä päätöksistä, joihin heidän vaalirahoittajansa pääsi viime vaalikauden hallitusneuvotteluissa vaikuttamaan? Siis kun me tiedetään, että ay-liike rahoitti SDP:tä, ja sitten SDP päästi ilmeisesti, kuten edustaja Satosen puheenvuorosta kuultiin aiemmin, tämän vaalirahoittajatahon sinne hallitusneuvotteluihin edustamaan itseään, niin sieltä ei ole mitään pöytäkirjaa niistä prosesseista tullut esiin, millä tavalla tämä teidän vaalirahoittajanne pääsi vaikuttamaan viime vaalikauden merkittäviin päätöksiin. Onko tästä jotain listaa olemassa? Tämä olisi minusta tosi mielenkiintoista ihan päätöksenteon avoimuuden näkökulmasta ja prosessien avoimuuden näkökulmasta. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Sitten kaksi ministeripuheenvuoroa, pääministeri Orpo ja sitten ministeri Talvitie. Enintään kolme minuuttia pääministerille.\n\n17.51 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa rouva puhemies! Edustaja Nikkaselle: Omistajaohjausministeri Strand vastasi hyvinkin yksityiskohtaisesti siihen kysymykseen, ja mielestäni on parempi, että vastuuministeri vastaa. Hän varmaan toimittaa sen tai se löytyy pöytäkirjoista, miten hän vastasi teille.\nKun kuuntelin tätä edustaja Heinäluoman puheenvuoroa, minusta siihen kulminoituu se ongelma, mikä meillä tässä keskustelussa on. Kun te oppositiosta kerta toisensa jälkeen sanotte, että en ole vieläkään vastannut, niin mihin en ole vastannut? Te ette hyväksyneet niitä vastauksia, ja te hoette, että ei ole vieläkään vastattu, mutta minä olen vastannut joka ainoaan kysymykseen. Sitten te vihjailette koko ajan, pidätte yllä sitä, että on jotain hämärää, ilman että te pystytte konkreettisesti näyttämään, missä se joku hämärä nyt sitten on. Teidän pitäisi tuoda — tuokaa — konkreettisesti ne asiat, mihin en ole vielä vastannut, kun olen vastannut näihin kysymyksiin lukemattomia kertoja.\nSamoin te kerta toisensa jälkeen viittaatte oikeuskansleriin, että oikeuskanslerikin kysyy näitä. Totta kai hän kysyy, koska hänelle on tullut pyyntöjä selvittää, mitä tässä on tapahtunut. Hän esittää tietenkin ne kysymykset silloin hallitukselle ja allekirjoittaneelle. Se on normaali käytäntö, mutta se ei kerro, että joku väärä olisi tapahtunut. Se on tapa selvittää. Ja minä olen luvannut avoimesti monta kertaa: Minä olen täysin käytettävissä. Minä vastaan jokaiseen kysymykseen ja teen sen mahdollisimman nopeasti mutta huolella, koska asia on vakava.\nJa se vielä: Minä otan tämän keskustelun ja nämä syytökset hyvin vakavasti, todella vakavasti. Siksi olen tässä ja nyt. Siksi puhemiehen kanssa keskusteltuani tulin siihen johtopäätökseen, että kyllä, olemme valmiit antamaan hallituksen ilmoituksen eduskunnalle. En piileskele missään, en ole sitä tehnyt, ja olen vastannut kysymyksiin, vastaan jatkossakin, mutta minä toivon, että kun sitten vastaa, niin sitä kuunneltaisiin. Jos vielä uskoisikin, niin se olisi vielä parempi asia. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Ministeri Talvitie. Olkaa hyvä, enintään kolme minuuttia.\n\n17.53 Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie\n\nKiitos, arvoisa puhemies! Tässä tuli kysymyksiä luovien alojen potentiaalista. Me kaikki salissa varmasti tiedämme, että luovien alojen kasvupotentiaali on valtava, ja jos esimerkiksi verrataan Ruotsiin ja meidän muihin verrokkimaihin, me emme ole pystyneet hyödyntämään sitä meidän kasvupotentiaalia sillä tavalla, että se olisi tuonut meille yrityksiä, työpaikkoja ja sitä kautta myöskin verotuloja. Sen takia yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa viime vuonna valmistelimme luovien alojen kasvustrategian, jonka toimeenpanoa on nyt vauhditettu. Siellä yhtenä asiana on muun muassa tämä AVMS-direktiivin eli tilausohjelmapalveluiden maksuvelvoite. Se lainsäädäntövalmistelu on menossa siinä vaiheessa, että se tulee ministerityöryhmiin ja eduskuntaan alkusyksystä.\nNäen todella tärkeänä sen, että päätimme hallituksessa käynnistää näitten suurten tapahtumahankkeiden avustamista koskevan selvitystyön. Meillä ei esimerkiksi ole dataa siitä, mitä kulttuuri- ja liikuntainvestoinnit tuovat. Me puhutaan yleisesti ottaen siitä, että alueille niillä on valtava elinvoimavaikutus, ja me puhutaan, että niillä on työllisyysvaikutuksia ja talousvaikutuksia, mutta niistä tarvitaan huomattavasti enemmän dataa. Tässä mielestäni tärkeintä on se, että näiden suurten hankkeiden valtiontukien hakuun tulee selkeät, läpinäkyvät ja yhteiset pelisäännöt ja ne ovat käytössä sitten myös seuraavalla kaudella.\nTähän loppuun vielä totean, kun tässä on useammassa puheenvuorossa todettu sitä, että minkä takia annetaan ehdollinen tuki — tosin aika monessa puheenvuorossa se ”ehdollinen” on jäänyt pois — eli minkä takia hallitus päätti tässä investointipaketissa Garden Helsingille 35 miljoonan euron tuesta, ja samassa on sitten sanottu, että miksei tällä olisi esimerkiksi rahoitettu kulttuuritukea tai järjestötukea tai jotain muuta. Siinä investointipaketissa, jossa oli tämä ehdollinen tuki Garden Helsingille, oli useita näitä tieinvestointeja, joita esimerkiksi valtiovarainministeri Purra tässä luetteli: pohjoiseen Ylivieskan ylikulkusiltaa ja kantatie 67:ää ja vt 19:ää, Kivisaari—Atria-väliä, ja niin edelleen. Nämä investoinnit ovat siis kertaluonteisia, ja ne rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä. Ne eivät siis vauhdita velkaantumista eivätkä ole rinnasteisia toisille säästöille. Oppositio on esittänyt, että tämän investointipaketin kymmenillä miljoonilla voisi nostaa järjestöavustuksia tai maksaa sosiaalimenoja. Se ei ole mahdollista. Kertaluonteisella valtion omaisuuden myynnillä ei pidä rahoittaa sosiaalimenoja tai järjestö- ja kulttuuriavustuksia. Se ei ole vastuullista, saati kestävää, talouspolitiikkaa. Toki aiemmat hallitukset, kuten Marininkin hallitus, tekivät niin, mutta me kaikki tiedämme jäljet. [Puhemies koputtaa] Ja se peruste, että edellinen hallitus teki niin, ei ole Orpon hallitukselle kestävä peruste. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Sitten mennään taas puhujalistaan, ja sitten hetken päästä ministereillä jatketaan. — Sitten seuraavaksi edustaja Kaarisalo.\n\n17.57 Riitta Kaarisalo sd\n\nArvoisa rouva puhemies! Nyt käytävän keskustelun ytimessä ei ole Helsinki Garden yksittäisenä investointihankkeena. Väittely siitä, onko sen kaltaisille tapahtuma-areenoille Suomessa tarvetta, vie huomion pois vakavasta ydinkysymyksestä, siitä, miten Suomessa käytetään poliittista julkista valtaa. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten ja millä perusteella hallitus päätyi tukemaan hanketta.\nPääministeri kysyi juuri, mitkä ovat avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi seuraavat: Mikä viranomainen on vastannut asian valmistelusta? Kuka asian esitteli hallituksen kehysriihessä? Millaisia asiakirjoja hallituksella oli käytössään päätöstä tehdessä? Mihin ja minkä tahon tekemiin laskelmiin hankkeen vaikuttavuusarvioinnit, mukaan lukien arviot hankkeen työllisyysvaikutuksista, perustuivat? Tämä on ihan relevantti kysymys erityisesti, kun hanketta on perusteltu nimenomaan kasvutoimena. Oikeuskanslerin tavoin monet suomalaiset odottavat vastauksia näihin kysymyksiin, kuten myös moni täällä eduskunnassa, ja on hyvä, että niihin tullaan pikaisella aikataululla vastaamaan.\nArvoisa puhemies! Suomessa on totuttu siihen, että julkisessa päätöksenteossa asioiden valmistelulla on ennalta säädetty järjestys. Tämän tietävät kaikki kunnallispolitiikassa toimineet, sen tietävät kaikki valtakunnan politiikassa toimineet. Täällä asiat valmistellaan ministeriöissä virkavastuulla. Vaikutukset arvioidaan tai ainakin tulisi arvioida perusteellisesti. Virkamiehet tekevät työnsä. Päätöksenteko on avointa, riippumatonta, ja perustelut kestävät päivänvalon. Juuri tästä syystä Suomi on ollut maa, jossa ihmiset voivat luottaa siihen, ettei ratkaisuja tehdä suljettujen ovien takana yksittäisiä intressiryhmiä suosien. Kun tämä luottamus horjuu, kansalaiset eivät lopulta enää kysy, mitä on päätetty, vaan keitä varten asioista on päätetty.\nTällä kuluneella hallituskaudella tätä on joutunut pohtimaan harmillisen monta kertaa. On selvää, että eri tahot harjoittavat edunvalvontaa, eikä siinä ole mitään väärää, mutta on haitallista, jos sen seurauksena lopulta hämärtyy raja siitä, ketkä päätöksistä lopulta eniten hyötyvät ja miksi niitä todellisuudessa tehdään. On aivan aiheellista kysyä, oliko esimerkiksi alkoholilainsäädännön muutosten taustalla todella suomalaisten etu, yhteinen hyvä, vai lopulta ensi sijassa kaupan alan etu ja intressit.\nArvoisa puhemies! Käymme tätä keskustelua täällä eduskunnassa, koska Helsinki Gardenin kohdalla virallinen valmistelu on ohitettu, normaalit menettelyt sivuutettu ja ratkaisuja valmisteltu tavalla, jota adjektiivi hähmäinen kuvaa osuvasti. Erilaisia kytköksiä on suorastaan kiusallisen paljon. Tämä on syy, miksi myös juuri tällaisesta menettelystä syntyy mielikuva kaverikapitalismista, ja sitä suomalaiset eivät voi sietää.\nArvoisa puhemies! Pääministeri kantaa erityisen vastuun siitä, että valtioneuvoston vallankäyttö on avointa, hyvän hallintotavan mukaista, viime kädessä lainmukaista. Hän myös vastaa siitä, että koko hallituksen toiminta vahvistaa eikä murenna kansalaisten luottamusta edustukselliseen demokratiaan. On aivan pakko todeta, että kaikkien ministeri Rydmanin tempausten jälkeen alkaen STEA-avustusten kriteereistä sosiaalialan tutkimusrahoitukseen ja lopulta esimerkiksi UKK-instituuttiin tilanne ei aivan hallinnassa ole. Nyt kyse on siitä, että jos asianmukaiset valmistelukanavat voidaan sivuuttaa, syntyy epäilys, että toiset pääsevät sisään takaovesta samalla, kun muut odottavat vuoroaan etuovella. Se on demokratialle vaarallista, koska se romuttaa pohjaa kansalaisten luottamukselta ja toiminnan hyväksyttävyydeltä. Ajatus siitä, että poliittinen tahto voi syrjäyttää ne menettelytavat, joiden tarkoitus on nimenomaan suojata avoimuutta, yhdenvertaisuutta, riippumattomuutta ja parlamentaarista päätöksentekoa, ei ole yksinkertaisesti hyväksyttävissä.\nArvoisa puhemies! Nyt käytävää keskustelua Helsinki Garden -sopasta ei kuitenkaan voi rajata koskemaan vain pääministeriä, sillä myös valtiovarainministeri Riikka Purra on keskeinen vastuuhenkilö tässä vyyhdessä. Tosiasia on, että hän on poliittisen valmistelun ja päätöksenteon yhteydessä hyväksynyt rahoituksen myöntämisen ja itse menettelyn. Hänen puolustuksensa julkisuudessa on ollut, ettei hän ole vastaanottanut lobbareita. Mutta hänen oma ministeriönsä on sitten sitäkin enemmän, ja ministerin on ollut pakko olla tietoinen tavasta, jolla päätöksentekoa on valmisteltu, ettei hanketta ole puoltanut OKM saati valtiovarainministeriö, ettei kunnollisia vaikuttavuusarviointeja ole. Olennainen kysymys Purralle onkin, missä vaiheessa hän muutti kantansa. Oliko menettely hyväksyttävissä päätöstä tehdessä, ja se muuttui ongelmalliseksi vasta, kun asiasta nousi julkinen kohu? — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.\n\n18.03 Juha Viitala sd\n\nArvoisa puhemies! Luottamus on parasta valuuttaa, ja tänään puhumme juurikin luottamuksesta. Olemme siis käsittelemässä Garden Helsinki ‑hankkeen rahoitukseen liittyviä merkittäviä epäselvyyksiä. Kyse ei ole itse hankkeesta, vaan siitä taustasta, miten siellä taustalla on toimittu, eli päätöksen tekemisen läpinäkyvyydestä. Epäselvyydet kohdistuvat kokoomukseen ja Petteri Orpoon mutta yhtä lailla koko hallitukseen ja asioiden valmisteluun tai oikeastaan valmistelun puutteeseen. Tämän asian epäselvyydet ovat omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta politiikkaan ja Suomen suuntaan aikana, jolloin poliittinen ilmapiiri kaipaa luottamusta ja elinkeinoelämä ennakoitavaa toimintaympäristöä enemmän kuin pitkään aikaan. Mediassa on puhuttu jopa korruptioepäilyistä sekä veronmaksajien rahojen kyseenalaisesta käyttämisestä. Myös pääministerin puheiden todenperäisyyttä on kyseenalaistettu. Pidän näitä äärimmäisen vakavina kysymyksinä.\nHallituksen päätöksillä monilta tahoilta on leikattu viime aikoina rajusti. Samaan aikaan kuitenkin 35 miljoonaa on ollut löytymässä kokoomusta lähellä olevien etupiirien hankkeelle, tahoille, jotka ovat myös kokoomuksen merkittäviä vaalirahoittajia. Kokoomus on runtannut asiaa eteenpäin lähellä olevien vaalirahoittajien kanssa, ja samaan aikaan moni suomalainen on tuskastellut arjessaan, miten pärjää. En siis ihmettele ollenkaan, että näitä epäselvyyksiä on moni suomalainen ihmetellyt viime viikkoina muuallakin kuin tässä salissa. Hankkeessa aktiivisesti rahoituksia järjestelleet tahot ovat itse käyttäneet termejä, kuten että asia on ”junailtu” ja ”runtattu”. Tässä on kyse toimintatavoista ja avoimien toimintatapojen puutteesta, ja tämän asian kanssa on selvästi epäonnistuttu.\nArvoisa puhemies! Asian vakavuutta kuvaa myös se, että oikeuskansleri on lähettänyt asiaa koskien pääministerille selvityspyynnön. Muutama esimerkki oikeuskanslerin kysymyksiin Helsingin Garden-hankkeen valtiontukea koskien:\n”Kuka tai mitkä tahot olivat teihin ensimmäisen kerran yhteydessä Garden Helsinki ‑hanketta koskien, ja milloin ja miten yhteydenotto tapahtui?”\n”Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hankkeessa on jo mukana rakennusyhtiö SRV Yhtiöt Oyj. Oletteko ollut tietoinen, että eräs sen pääomistajista, Ilpo Kokkila, on lahjoittanut kokoomukselle ja teille vaalirahoitusta?”\n”Onko Ilpo Kokkila tai muu SRV Yhtiöt Oyj:n edustaja ollut teihin tai avustajiinne yhteydessä Garden Helsinki ‑hankkeeseen liittyen?”\n”Oletteko arvioinut olevanne asiassa esteellinen vaalirahoitukseen liittyvistä syistä tai muista syistä?”\nKysymyksien asettelustakin voi päätellä, että kyseessä on sen sortin asioita, jotka eivät meidän yhteiskuntaamme kuulu.\nArvoisa puhemies! Itse hanke on varmasti hyvä ja tarpeellinen, mutta vastaavissa projekteissa, joissa on julkista rahaa mukana, on rahoituspohjan oltava siltä osin hyvin avointa. Myös vaaleihin liittyvien rahoituksien tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Joku saattaa ajatella, että antamalla vaalirahoitusta voi vaikuttaa myös päätöksien sisältöön, ja se ei tietenkään ole hyväksyttävää. Nyt ei ole kyseessä todellakaan mikään kesäteatteri, vaan vakava asia, joka tulee selvittää. Jään odottamaan pääministerin vastauksia oikeuskanslerin kysymyksiin ja ennen kaikkea jään odottamaan luottamusäänestystä ja sitä, mitä ratkaisuja pääministeri tulee tekemään vielä asian yhteydessä. — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.\n\n18.07 Joona Räsänen sd\n\nArvoisa puhemies! Tämän hyvinkin poikkeuksellisen tiedonantokeskustelun keskiössähän on juuri se kysymys, miksi ja millä perusteilla hallituksen puoliväliriihessä tälle kyseiselle hankkeelle on haluttu myöntää ehdollinen valtiontuki. Siitähän täällä olemme keskustelleet jo yli kuusi tuntia, ja tähän kysymykseenhän edelleenkään sitä vastausta ei ole saatu.\nTuossa tiedonannossa hallitushan kertoo, että ainoat materiaalit, joita hallituksella oli käytettävissä kehysriihessä tämän päätöksen tueksi, olivat tämän hankkeen valtiontakaushakemus. Sehän mainitaan tässä tiedonannossa, että se oli keskeinen käytettävissä oleva tieto, jonka pohjalta hallitus tätä ehdollista valtiontukea on sitten päättänyt.\nNo, palataanpa tähän valtiontakaushakemukseen, joka todella valtiovarainministeriöön on marraskuussa 2024 toimitettu. Silloinhan ministeriön virkajohto ja myös ministeri itse, niin kuin ministeri Purra tänään täällä salissa totesi, totesivat, että tälle hankkeelle ei pidä myöntää valtiontakausta. Syythän olivat ne samat, jotka täällä ovat jo tänään tulleet ilmi, elikkä toisaalta hanke ei täytä niitä kriteereitä, joita ylipäätänsä ehkä valtiontakauksille edellytettäisiin, eli se kertoo siitä, että hanke todellakaan ei ole kypsä etenemään, ja toisaalta siihen liittyy huomattavia riskejä, että nämä valtiontakaukset saattaisivat realisoitua. Toisekseen siitä syystä, että suunnitteilla on ollut myös muitakin hankkeita, ei ministeriö eikä ministeri pitänyt järkevänä, että hallitus lähtisi valitsemaan näistä hankkeista yhtä voittajaa.\nNythän se keskeinen kysymys kuuluu, mikä on muuttunut marraskuun 2024 ja huhtikuun 2025 välillä, koska sitten huhtikuussa hallitus kehysriihessään ja myöhemmin vielä valtioneuvoston yleisistunnossa, kun on julkisen talouden suunnitelman hyväksynyt, on todella tälle hankkeelle myöntänyt ehdollisen 35 miljoonan euron valtiontuen. Jos tätä ehdollista valtiontukea olisi samalla tavalla arvioitu kuin tätä valtiontakausta, niin tuskin siihenkään ministeriö olisi tai ministerikään olisi ottanut myönteistä kantaa. Tämän pohjaan ihan siihen, että kun katson, mitä viime päivinä on lausuttu, en ole ainakaan kuullut, että tämä hanke tästä valtiontuesta ilman tätä sunnuntain päätöstäkään hallitukselta olisi tosiasiallisesti budjetissa edennyt eteenpäin. Koska tähän hankkeeseen on alun pitäen suhtauduttu ministeriössä niin kriittisesti, niin tämänhän takia sitten hankkeen puuhamiehet ja ‑naiset aloittivat tämän vaikuttamisoperaationsa, joka todella sitten on näkynyt erilaisissa sähköposteissa ja muissa, mistä olemme nyt päätyneet siihen, että hallitus todella tämän poliittisen päätöksen kehysriihessä on tehnyt ja myöntänyt tälle hankkeelle ehdollisen valtiontuen.\nEdelleen se kysymys jää vastaamatta, millä perusteella todella tässä hankkeessa kaikista niistä aiemmista selvityksistä huolimatta, jotka ovat päätyneet siis siihen, että tälle hankkeelle ei pidä ainakaan valtiontakausta myöntää — tuskin olisivat päätyneet myöskään siihen, että suoraa valtiontukea — hallitus edelleen päätyy tähän. Tämä on varmaan se asia, joka aiheuttaa sen suurimman epäilyksen, että tässä taustalla on myös joitain muita asioita kuin pelkästään hienoja pyrkimyksiä parantaa tapahtuma-alan toimintaedellytyksiä tai urheilun toimintaedellytyksiä Suomessa.\nEnnen kuin tämä kokonaisuus saadaan läpivalaistua, niin tämä epäilyksen varjo jää varmasti ilmaan. Senpä takia itse tämän koko hankkeen elikkä tämän Garden Helsingin halli-hankkeen ja monitoimiareenahankkeen osalta mutta myös hallituksenkin uskottavuuden näkökulmasta olisi hyvä, että tähän kysymykseen saataisiin vastaus. Elikkä todella, miksi kaikkien niiden selvitysten ja kriittisten huomioiden jälkeen hallitus kuitenkin päätyi kehysriihessä siihen, että valtion suoraa tukea voidaan hankkeelle myöntää, varsinkin kun nyt olemme saaneet tietää, että kyllä hallituspuolueilla on ollut tieto jo ennen kehysriihtä siitä, millä tavalla esimerkiksi valtiovarainministeriö on tähän hankkeeseen suhtautunut? Tähän toivoisin, että hallitus vastaisi, koska se olisi hallituksen etu mutta myös tämän hankkeen etu, jos tätä nyt joskus vielä haluttaisiin viedä eteenpäin. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.\n\n18.13 Piritta Rantanen sd\n\nHerra puhemies! Asiat usein ovat juuri niin, kuin miltä ne näyttävät. Kysymyksiä on tänäänkin jäänyt rutkasti ilmaan, ja yksi niistä on se, voiko päätöksiä tästä talosta ostaa rahalla. Tänään kuuntelin Oskari Onnisen haastattelua, jossa Karoliina Partanen, ministeri Partanen, vastaa, että keinot löytyvät, jos poliittista tahtoa on. Ja juuri siitähän tässä on kyse. Kyllä ne keinot löytyvät, jos on poliittista tahtoa. Tässä haastattelussa puhuttiin tasa-arvoasioista, mutta kyse on nimenomaan siitä samasta asiasta. Siinä puhuttiin siitä, että jos halutaan ohittaa EU-lainsäädäntöä, niin kyllä keinot löytyvät, jos poliittista tahtoa on.\nKysymys on tässä kokonaisuudessa siitä, olisiko Garden-hankkeelle löytynyt 35 miljoonaa rahoitusta, jos Vapaavuori ei olisi sitä ollut lobbaamassa. Olisiko se raha löytynyt? Tähänhän voi vastata vain hallitus, kokoomus, pääministeri. Olisiko tälle hankkeelle tässä riihessä tullut rahaa, jos Jan Vapaavuori ei olisi ollut sitä lobbaamassa? Tätä pääministerin ja kokoomuksen on syytä miettiä aivan itse. Tätä vielä perustellaan työllisyysvaikutuksilla ja rakennusalan elvyttämisellä. Tänään saimme työttömyysluvut, joissa Keski-Suomi on maamme pahimmassa tilanteessa työttömyyden suhteen. Olisiko siinä kohtaa voinut miettiä, onko tämä se kaikista tärkein 35 miljoonan euron työllisyyshanke ja rakennusalan edistämisen keino? Oikeuskanslerin kysymykset ovat aidosti vakavia, ja vastaukset tulevat aikanaan, mutta itseäni kiinnostaa tässä kokonaisuudessa erittäin kovasti se, aikooko pääministeri Orpo tämän jälkeen tehdä johtopäätökset, ja jos moitteita tulee, niin aikooko hän erota tehtävästään itse.\nOn aivan päivänselvää, että täällä halutaan hyökätä ja halutaan puhua vaikka SDP:stä ja SAK:sta. Tässä edustaja Koulumies aiemmin tänään, niin kuin edustaja Kaumakin, halusi selvittää, kuinka SDP ja SAK ovat sopineet asioista. Otetaanpa tämä ammattiyhdistysliikkeen verohuojennus, -vähennys. Me olemme puhuneet tästä vuosi ennen vaaleja. Vaaleihin, tuleviin vaaleihin, on tällä tietoa vielä melkein vuosi aikaa. Me olemme kertoneet tämän tahtotilamme ennen kuin yhtäkään euroa on jaettu. Tämä on meidän sydämen asia, ja emme olisi kuuna päivänä sitä päätöstä tehneet. On todellakin eri asia puhua siitä, että nyt vaalirahoittajanne ovat saaneet yksittäiseen hankkeeseen tällaisen tuen.\nMuistan, kun lapsena meillä kotona tehtiin sellaista, että kämmeneen pyöritettiin ja harakka huttua keittää. Tässä voisi sanoa, että Orpo huttua keittää, antaa EK:lle, antaa SY:lle, antaa Kokkilalle, mutta eipä annakaan työntekijöille eikä oikeudenmukaisuudelle. [Kokoomuksen ryhmästä: Voi luoja! — Pia Kauma: Ollaanko nyt eduskunnassa tosiaan? — Kokoomuksen ryhmästä: Lastentarhassa! — Välihuuto vasemmalta] — Juuri näin. Mutta kun puhutaan vaalirahoituksesta, eihän se ole yksi kerta, kun meillä vaikka valiokunnassa ovat joutuneet virkamiehet sanomaan, että tämä on ollut poliittinen päätös. Virkamiehet eivät ole voineet ottaa kontolleen kaikkia hallituksen esityksiä, kun on ollut poliittinen päätös. Ja juuri siitähän tässä kokonaisuudessa on kyse. On tehty poliittisia päätöksiä: jos tahtoa löytyy. Ja tahtoa on löytynyt tehdä leikkauksia sotejärjestöihin, leikata hoitoonpääsystä, leikata työntekijöitten oikeuksista, ja kun poliittista tahtoa on, niin kääntyvät vaikka uppoavat laivat. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.\n\n18.18 Lotta Hamari sd\n\nArvoisa herra puhemies! Kiitos tästä tiedonannosta, ja kiitos siitä, että ministerit ovat täällä paikalla vielä kuuntelemassa tätä keskustelua. Suomi tarvitsee tapahtuma-alaa, liikuntapaikkoja ja investointeja. Kyse ei todellakaan ole tässä keskustelussa ollut siitä missään vaiheessa, vaan siitä, miten julkisia varoja Suomessa jaetaan ja voimmeko luottaa siihen, että päätökset tehdään tasapuolisesti, avoimesti ja samoilla säännöillä kaikille. Juuri tämä on se kysymys, joka itse asiassa kansalaisiakin nyt askarruttaa. Samaan aikaan kuitenkin ihmisille on kerrottu, että rahaa ei oikein ole sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen eikä moniin muihin tärkeisiin kohteisiin. Sitten löytyy tämä 35 miljoonaa euroa tai se ehdollinen valtiontuki hankkeelle, jonka valmistelusta on noussut vakavia kysymyksiä. Myöskään VM ei puoltanut hanketta, eivätkä vastuuministerit, ei nykyinen tai entinen, olleet tietoisia hankkeesta. OKM:n virkamiehet eivät myöskään tienneet Gardenin tuesta ennen puoliväliriihtä.\nMedian selvitykset ovat nostaneet esiin poikkeuksellisia piirteitä valmistelussa. Siksi on aiheellista myös kysyä, olisiko tätä päätöstä koskaan peruttu ilman riippumatonta journalismia. Tässä yhteydessä haluan myös kiittää mediaa siitä työstä, jota se on tehnyt. Vapaan median tehtävä on valvoa vallankäyttöä, aivan kuten eduskunnan tehtävä on valvoa hallituksen toimintaa.\nArvoisa puhemies! Tässä tapauksessa kansalaisten korvaan on erityisesti särähtänyt yksi asia. Näyttää siltä, että ensin tehtiin päätös ja vasta sen jälkeen alettiin valmistella kriteerejä ja menettelytapoja. Tämän olisi pitänyt tapahtua toisinpäin. Hallitus on nyt ilmoittanut käynnistävänsä kyllä selvityksen siitä, miten tällaisia valtiontukia jatkossa myönnetään, ja se on kyllä sinänsä hyvä asia, mutta juuri siksi moni kysyy, miksi tätä työtä ei tehty ennen kuin 35 miljoonan euron tukilupaus annettiin. Päätösten pitäisi perustua huolelliseen valmisteluun, vaikutusten arviointiin ja avoimiin kriteereihin. Ei niin, että kriteerit ja prosessi rakennetaan jälkikäteen päätöksen ympärille.\nArvoisa puhemies! Oikeuskanslerin pääministerille esittämät kysymykset osoittavat, että kyse ei ole pienestä asiasta eikä poliittisesta kesäteatterista. Kyse on siitä, onko päätöksenteko ollut asianmukaista, onko esteellisyyksiä arvioitu riittävästi ja, ajattelen, onko niitä arvioitu riittävästi myös moraalisesti ja onko eduskunnalle annettu oikeat tiedot. Siksi nämä kysymykset eivät katoa sillä, että rahoituspäätös myöhemmin perutaan. Kansalaiset haluavat tietää, kuka toi Garden-hankkeen kehysriiheen. Kuka oli se, joka sen sinne toi, millä tiedoilla päätös tehtiin, mitkä olivat ne kriteerit, joilla juuri tämä hanke valittiin, ja olivatko samat mahdollisuudet myös muilla hankkeilla?\nArvoisa puhemies! Luottamus demokratiaan syntyy siitä, että jokainen voi uskoa päätösten perustuvan yhteisiin sääntöihin eikä suhteisiin. Siksi tässä salissa on uskallettava kysyä myös vaikeita kysymyksiä. Ei siksi, että tuomitsisimme ketään etukäteen, vaan siksi, että avoimuus suojaa kansalaisia, sekä päätöksentekoa että sen tekijöitä. Samalla on uskallettava käydä myös laajempaa keskustelua vaalirahoituksesta. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että julkisia varoja ei jaeta sen perusteella, kuka on rahoittanut mitäkin puoluetta tai ketä tuntee. Päätösten on oltava riippumattomia vaalirahoituksesta, ja niiden on oltava avoimia, ja myös prosessin on kestettävä päivänvaloa.\nNyt on palautettava luottamus siihen, että Suomessa ei saa ohituskaistaa julkiseen rahaan siksi, että tuntee oikeat ihmiset, on lähettänyt runttaus- tai junailusähköposteja tai on rahoittanut oikeaa puoluetta. Juuri siksi tämä asia on käsiteltävä perusteellisesti, ei hallituksen eikä opposition vuoksi vaan suomalaisen demokratian, avoimen päätöksenteon ja kansalaisten luottamuksen vuoksi. Jäämme siis odottamaan näitä pääministerin vastauksia oikeuskanslerin kysymyksiin.\nLisäksi sanon tästä vaalirahoituksesta, että tuen kyllä sitä ehdotusta, mikä tänään on täällä salissa kuultu vaalirahoituskatosta ja myös siitä, että vaalirahoituksen ennakkoilmoitus olisi pakollinen, jotta kansalaiset tietävät jo äänestäessään, mitkä tahot ovat ehdokkaita tukeneet. — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.\n\n18.22 Niina Malm sd\n\nHerra puhemies! Nyt ihan ensimmäiseksi sanon, kun pääministeri saapui takaisin paikalle — ja tässä on nyt moneen kertaan kysytty sitä, että mihin te ette ole vastannut — että se kysymys, mihin te ette ole vastannut, on: mistä tämä päätös tuli hallituksen pöytään? Sitä me olemme täällä kerta toisensa jälkeen kysyneet, ja tähän te ette ole vielä vastannut.\nNo, onhan tämä hallituksen toiminta kaiken kaikkiaan tämän päivän keskustelun perusteella harvinaisen epäloogista, tai ehkä se voi ollakin varsin loogista, kun tällaisia avustuksia voidaan jakaa samaan aikaan, kun Suomessa lapsiperheköyhyys kasvaa, työttömyysluvut, jotka tänään saatiin, ovat olleet eritoten aivan järkyttävät, 330 000 työtöntä, yli 31 000 enemmän kuin vuosi sitten, ja työllisyysvaikutuksilla sitten näitä hankkeita puolustellaan. No, tässä on nyt nähty tätä hallituksen ja varsinkin perussuomalaisten työmoraalia tänään, se on täällä näkynyt.\nPerussuomalaiset itsessään eivät myöskään voi pestä käsiään tästä koko kokonaisuudesta. Te olette hallituksessa, ja te varsin hyvin tiesitte, ainakin siellä ministeriryhmässä, mitä tapahtuu. Sen takia se, että tässä neppaillaan prosesseilla tai sillä, mitä kukakin on tehnyt tai mitä pitäisi tulevaisuudessa tehdä, ei poista sitä tosiasiaa, että perussuomalaiset ovat tämänkin hankkeen alun perin siunanneet. Nyt kun mediassa alkoi paine kasvaa, niin kaikki vetävät paniikkijarrutuksen päälle.\nTänään on puhuttu paljon myös siitä, että on poikkeuksellista, että eduskunta täällä kokoontuu. Se on poikkeuksellista, mutta kyllä demokratiassa keskustelua täytyy voida käydä myös kesällä, jos siihen tarvetta on, ja siitä olen varsin tyytyväinen, että täällä tänään ollaan ja keskustellaan. Se, että salissa on myös puhuttu sirkuksesta ja kesäteatterista, kertoo minusta kyllä siitä, kuinka paljon tätä työtä arvostetaan — jos tätä nimitetään sirkukseksi ja kesäteatteriksi. Mutta ehkä me sitten näemme sen tulevaisuudessa ja tulevissa vaaleissa, siinä, mikä lopputulos on.\nNo, sitten ihan viimeiseksi on pakko ottaa vielä pieni kannanotto tähän vaalirahakeskusteluun. En muista, että yhtäkään hallia olisi edes suunniteltu rakennettavan SAK:n rahalla. Ei ole mikään salaisuus, että ammattiyhdistysliikkeellä ja sosiaalidemokraattisella liikkeellä on 120 vuoden yhteinen historia. Se historia on tässä maassa tehnyt sopimusyhteiskunnan, sillä on saatu paremmat työolot, sillä on lisätty työturvallisuutta, sillä ollaan parannettu sosiaalietuuksia niin työntekijöille, lapsille kuin nuorille, ja sitä ei todellakaan tarvitse piilotella eikä hävetä. Mutta sen sijaan Pro Markkinatalous on jo nyt ilmoittanut seuraaviin vaaleihin 2,3 miljoonan tuen kokoomukselle ja heille sopiville puolueille — 2,3 miljoonaa. Ihan tässä hihasta voin ravistaa, [Puhemies koputtaa] että tuskinpa tällaisia rahoja SAK:sta irtoaa. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Pääministeri Orpo, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.\n\n18.26 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa puhemies! Tähän loppuun pitää sanoa, että vaalirahoitus on Suomessa laillista. [Niina Malm: Kyllä!] Se on hyvä muistaa kaiken tämän keskellä.\nMutta nyt kun tuli tämä konkreettinen kysymys, johon tosin olen vastannut jo noin 20 kertaa tämän prosessin aikana, niin vastaan taas, eli mistä tämä tuli hallituksen pöydälle: No ensinnäkin kyseessä on lähes 20 vuotta vanha hanke, jota on edistetty pitkään. Kyseessä on hanke, jonka muun muassa Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tai päätti tukea sitä kesällä 24 sosiaalidemokraattien, vasemmistoliitonkin ja vihreiden tukiessa tätä perusratkaisua. [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] Sen lisäksi tämä hanke, jota oli esitelty, oli esitelty valtiovarainministeriössä. Tästä oli käyty keskusteluja OKM:n kanssa. Sitä oli esitelty hallituspuolueille. Ja kyllä, tämä hanke, kuten olen alusta lähtien sanonut, oli yksi kokoomuksen esityksistä, ja kun investointipakettia neuvoteltiin, se saatiin siihen kokonaisuuteen. No se kysymys, mitä te ette nyt tehnyt ja joka on tehty monta kertaa, että mihin se perustui, niin se ei perustunut vielä siinä vaiheessa virkavalmisteluun, vaan se oli poliittinen linjaus, josta alkaa virkavalmistelu, jossa vastataan niihin seuraaviin teidän kysymyksiinne, että mitkä ovat vaikutusarviot, ne tulevat siinä virkavalmistelussa, mitkä ovat kriteerit, ne tulevat virkavalmistelussa, ja sitten se päätös olisi tehty niiden pohjalta. Tämä on aivan looginen järjestys, miten tämä olisi mennyt, ja se vastaa lähestulkoon kaikkiin niihin kysymyksiin, mitä te olette tästä prosessista täällä keksineet kysyä. Tämän halusin vielä toistaa. [Kokoomuksen ryhmästä: Pitäisikö se kysyä vielä uudelleen?] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Ministeri Ikonen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.\n\n18.28 Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen\n\nArvoisa puhemies! Isot investoinnit — niitäkin on tämän hallituksen aikana nähty ympäri Suomea — vaativat yleensä yhteistyötä julkisen ja yksityisen välillä. Siinä on tosi tärkeätä tehdä ero siihen, mikä on korruptiota. Minusta se on hirveän vakava sana. Se on todella vakava väite, ja minä en ole ainakaan itse sellaista nähnyt täällä. Siitä on mielestäni tärkeätä tehdä ero tässä meidän päätöksenteossa. Sen sijaan tapa, millä investointeja tässä hallituksessa on edistetty, on ollut vaikka se, että on tehty suurten teollisten investointien verohelpotuksia, on luotu uusi Lupa- ja valvontavirasto, jonka myötä on haettu tällaisia sujuvan luvituksen ketjuja, joilla saadaan vaikka puhtaan siirtymän investointeja edistettyä ja näin edelleen. Eli lainsäädäntötietä me voidaan viedä julkisella puolella ja helpottaa yksityisen investointeja.\nEdustaja Skinnari kaipasi näitä julkisen ja yksityisen yhteistyön malleja. Niitäkin on monenlaisia. Nämä areenahankkeet ovat sentyyppisiä, missä kansainvälisesti aika usein saadaan liikautettua areenaa eteenpäin sillä, että siihen lähtee julkinen myöskin pienellä panoksella mukaan. Tai jos me katsotaan laajemmin rakennushankkeita — niitä on sekä valtion että kuntien puolella — niin allianssimallit ovat yksi todella hyvä käytäntö tehdä julkisen ja yksityisen yhteistyötä. Siinä saatetaan kilpailuttaa hanke, suunnitella se yhdessä ja toteuttaa yhdessä. Aika monessa tapauksessa siinä on saatu hillittyä kustannuksia ja samaan aikaan myöskin saavutettu tavoitteet jopa etuajassa.\nHaluan tällä sanoa, että nyt kun me keskustellaan tästä yhteistyöstä, niin on hyvä nähdä, että myöskään hyvät julkiset päätökset eivät synny siellä kulmahuoneessa, virkahuoneessa, suljetuin ovin. Kyllä me tarvitaan vuorovaikutusta tässä yhteiskunnassa myöskin hyviin päätöksiin. Meidän pitää kuunnella meidän kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, eri toimijoita, kuntia, asiantuntijoita ja niin edelleen. Sitten on vain nähtävä se, että vuorovaikutus ei sinällään ole heikkous, vaan se on päätöksenteon vahvuus, ja on nähtävä myöskin se, että sitä kautta me saadaan sellaista tietoa, mitä yhdellä taholla ei koskaan yksinään ole. Eli yhteistyötä meidän pitää edistää, mutta se ero on tehtävä sitten, kun tehdään päätöksiä.\nKun täällä kysyttiin, keitä varten päätöksiä tehdään, niin niitä tehdään suomalaisia varten, ja siinä kohtaa on sitten arvioitava ja mentävä myöskin asiaperuste edellä. Tämäntyyppisissä asioissa perusteet voivat olla sitä, että on kyseessä merkittävä investointi, työllistävä investointi, investointi, joka tuo meille tapahtumia, kulttuuria, urheilua, matkailua lisää, ja näistä asiasisällöistä löytyvät ne perusteet [Puhemies koputtaa] myöskin tämäntyyppisille investoinneille. Siksi nyt ollaan myöskin määrittämässä näitä kriteerejä, joilla tulevaisuus tällaisia isoja kansallisia investointeja tullaan valitsemaan. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.\n\n18.30 Anette Karlsson sd\n\nArvoisa puhemies, ärade talman! Demokratian tärkein pääoma on kansalaisten luottamus. Luottamus syntyy siitä, että päätöksiä tehdään avoimesti, tasapuolisesti ja samoilla pelisäännöillä kaikille. Kansalaisille ei saa koskaan syntyä epäilystä, että rahalla tai läheisillä suhteilla voi saada erityiskohtelua päätöksenteossa.\nPääministeri totesi puheessaan, että valtiolta on puuttunut selkeä ja läpinäkyvä polku tämän kokoluokan hankkeiden tukemiseen. Tässä keskustelussa on kuultu erilaisia näkemyksiä siitä, miksi tämä on poliittisesti nähty tärkeäksi, ja samalla julkisuudessa on nähty viestiketjuja, jotka herättävät epäilystä ja epäluottamusta.\nHaluan vielä tässä vaiheessa kysyä pääministeriltä: millä perusteella tämä Garden Helsinki eteni puoliväliriiheen, kun oli selvää, että tällaisia yhteisiä ja läpinäkyviä pelisääntöjä ei vielä ollut? [Marko Kilpi: Vielä kerran! — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.\n\n18.32 Aki Lindén sd\n\nArvoisa puhemies! Ensiksi muutama sana näistä halleista yleensä. Turkuhalli rakennettiin aikanaan niin, että se valmistui vuonna 1991. Sillä on ollut monta nimeä historiansa aikana. Tietenkin Turku eli silloin jääkiekkobuumia, mutta itselläni on sieltä erittäin monta myönteistä muistoa kulttuuritapahtumista. Olen nähnyt maailman sen ajan merkittävimmät oopperatähdet, rock- ja poptähdet, kaikki siellä Turkuhallissa, ja nimenomaan omalla rahalla, ainakaan niihin aikoihin ei niitä kutsuja juuri tullut. No, yleensä se halli, joka on aina suurin Suomessa, pystyy keräämään nämä tähdet, ja sen jälkeen valmistui Hartwall-areenan nimellä käynnistynyt halli Helsinkiin, ja samalla tavalla siellä on tullut vierailtua. Paul McCartney, Tina Turner, Eric Clapton ja monet muut ovat olleet niitä, joita olen siellä käynyt katsomassa ja kuuntelemassa. Sen jälkeen valmistui Nokia-areena Tampereelle. Siellä olen käynyt muutamissa urheilutapahtumissa, ja on se hieno halli. On aivan varma, että jos pääkaupunkiseudulle tulee vielä merkittävämpi, 20 000 henkilöä vetävä halli, niin siitä tulee sillä hetkellä Suomen ykköshalli.\nEdustajakollega Lauri Lyly kävi yksityiskohdittain läpi, miten Tampereella halli rahoitettiin. Itse, vaikka olen ollut Turun kaupunginvaltuustossa aikanaan päätöstä tekemässä, jouduin kertaamaan, miten se Turkuhalli rahoitettiin. Googlesta löytyi, että se oli 145 miljoonaa markkaa, joka on 26 miljoonaa euroa, ja siitä 95 miljoonaa markkaa, siis kaksi kolmasosaa, Turun kaupunki rahoitti. Sitten aitioita myymällä saatiin 35 miljoonaa, ja myös valtio tuli mukaan teettämällä juhlarahan, jolla saatiin 25 miljoonaa, joka oli kuitenkin aika merkittävä osuus siitä kokonaisuudesta. No, se siitä historiasta.\nNyt olemme käsittelemässä tätä Garden-hanketta ja ennen kaikkea sen valmistelua ja käsittelyä valtioneuvostossa ja ennen kaikkea siellä runsas vuosi sitten käydyssä kehysriihessä. Onhan tämä ollut surullinen tarina, ja minusta täällä nyt on varmasti kaikki se tärkeä kritiikki moneen kertaan esitetty, ja en voi nyt muuta kuin tiivistää omin sanoin, että kaverisuhmuroinnillahan yritettiin se valtion rahoitus saada hankkeeseen, jonka rahoitus varmasti muuten oli ja on edelleen todella sekaisin. Luulenpa, että tällä hetkellä näyttää siltä, ettei tästä koko hankkeesta kenties mitään tulekaan. En sano siihen, että se on hyvä tai huono asia, vaan katsotaan, mitä siinä tulee tapahtumaan.\nTäällä on tämä sana ”runttaus” ollut esillä, ja olen sen ikäinen, että minulle se tuo väistämättä mieleen sen hetken, kun silloinen tasavallan presidentti ilmoitti joulukuussa 1975, että ”olen kutsunut puolueet tänne runtatakseni tähän maahan hätätilahallituksen” [Johannes Koskinen: Runnatakseni!] — ”runnatakseni”. Täällä paremman muistin omaava kollega Koskinen korjasi, että ei se ollutkaan ”runtata” vaan ”runnata”. No, niin tai näin, mutta kaikki on täällä nyt käyty läpi.\nSyy, miksi itse pyysin tähän nyt puheenvuoron — en suinkaan muistellakseni menneitä tai vakuuttaakseni, että kollegat ovat tässä käyttäneet hyviä puheenvuoroja — on se, mitä siinä samassa kehysriihessä päätettiin. Sen verran näin vaivaa, että kaivoin asiakirjat esille. Hallituksen kehysriihessähän 22.—23.4. tehtiin päätöksiä muun muassa leikkaamalla kuntien valtionosuutta 75 miljoonalla eurolla, sitten alennettiin yli 9 000 euroa tienaavien verotusta noin 500 miljoonalla eurolla, myös alle 9 000 euroa tienaavien verotusta vähennettiin yhteensä noin 500 miljoonalla, mutta kun heitä sattui olemaan 40 kertaa enemmän, niin tästä tuli todella paljon mojovammat veronalennukset tietysti varakkaimmille. Sitten tehtiin tietenkin tämä yhteisöveropäätös, joka koskee vuotta 27. Eli noin puolellatoista miljardilla eurolla heikennettiin itse asiassa valtion velkaantumiskehitystä, joka olisi muuten jäänyt pienemmäksi, jos nämä verotulot olisi saatu kerättyä, mutta siellä tehtiin erittäin merkittäviä leikkauksia. Kävin niitä läpi. Vammaispalveluista leikattiin 3,6 miljoonaa euroa, sotepalveluista 10 miljoonaa, myös sairaalapäivystysten hännistä 4,3 miljoonaa, hoitajamitoituksesta 15 miljoonaa, seulonnoista 2 miljoonaa, vanhustenhuollon kotihoidosta 16 miljoonaa, sosiaalihuollosta päätettiin leikata 50 miljoonaa, työllisyydestä sosiaalihuollossa 12,5 miljoonaa, lastensuojelusta 5 miljoonaa, sosiaalityöntekijöiden velvoitteista 5 miljoonaa, kuntouttavasta työtoiminnasta 1,6 miljoonaa ja niin edelleen. Eli kyllähän tämä on se kysymyksenasettelu, minkä ihmiset asettavat tällä hetkellä, [Puhemies koputtaa] että johonkin löytyi kaverisuhmuroinnin kautta rahaa mutta samaan aikaan vietiin merkittävästi pienituloisilta ihmisiltä. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä. [Aki Lindén: Anteeksi, puhemies, luulin, että oli seitsemän minuutin puheenvuoro!] — Se oli virheellinen luulo.\n\n18.38 Johanna Ojala-Niemelä sd\n\nArvoisa herra puhemies! Olemme kokoontuneet näin heinäkuussa vakavan asian ääreen. Kiitän puhemiestä, että hän kutsui eduskunnan koolle keskustelemaan Garden Helsingin valtiontuesta, ja pääministeriä kiitän tästä tiedonannosta. SDP on ollut muun opposition kanssa eturintamassa vaatimassa selvitystä hallitukselta 35 miljoonan euron valtiontuesta ja pääministeri Orpon roolista tuen myöntämisessä.\nKokoomus omassa ryhmäpuheenvuorossaan yritti silmänkääntötemppua. Helsinki varmasti koko maan veturina tarvitsee hallinsa, ja sen tarpeellisuutta ei kiistetä. Emme kuitenkaan tulleet tänään tänne keskustelemaan hallihankkeen tarpeellisuudesta vaan salailusta valtiontuen ympärillä. Erikoista on ollut se, että tämän hankkeen ympärillä on vallinnut radiohiljaisuus. Vaikka tavallisesti poliitikot yrittävät kerätä irtopisteitä edistämistään hankkeista, ei tälle hankkeelle ei tahtonut löytyä äitiä tai isää, vaan vaikenemisen muuri nousi kuin seinä vastaan eikä kukaan halunnut tunnustaa omistajuutta asiaan. Kun veronmaksajien rahoja käytetään ylipäänsä yhtään mihinkään, tulee päätöksenteon olla läpinäkyvää ja avointa ja hakuprosessien kunnossa ja kaikkien tiedossa tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Asiat ovat politiikassa usein sitä, miltä ne näyttävät.\nSamaan aikaan kun liikuntapaikoilta on valtakunnassa leikattu, yhdelle hankkeelle löytyi rahaa kymmeniä miljoonia euroja ohituskaistalta, kun vähän runtataan ja junaillaan. Asiat yleensä etenevät virkavalmistelun kautta poliittiseen päätöksentekoon, mutta tässä tehtiin päinvastoin. Pääministeri Orpon sanoin tehtiin poliittinen linjaus ja asia lähti sitten virkavalmisteluun. Kun tätä hanketta ja sen taustalla hääriviä henkilöitä tarkastelee, ei voi välttyä ajatukselta, että annetulle vaalirahalle saa kokoomuksessa vastinetta. Hankkeen taustalla olevat henkilöt ovat avokätisesti rahoittaneet sekä pääministeriä itseään että kokoomusta puolueena. Myöskin yhteisesti sovitut pelisäännöt, että lobbausrekisteriin merkitään vaikuttaminen, ovat vaipuneet unholaan, ja avoimuusrekisteriin ei ole merkitty tarvittavia tietoja. On paikallaan, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on oma-aloitteisesti tarttunut asiaan ja selvittää tätä kysymystä.\nArvoisa puhemies! On hyvä, että tässä yhteydessä syynätään myös omistus- ja rahoitusjärjestelyjä koskien Automotivea. Siihen laitettiin 120 miljoonaa euroa, joista 35 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Hallitus perusteli tätä teollisuuden turvaamisella Suomessa, autoteollisuuden ahdingon helpottamisella sekä huoltovarmuuskysymyksillä ja puolustusteollisuuden tarpeilla. Sattumaa tai ei, sama vaalirahoittaja häärii tämänkin hankkeen takana 20 prosentin osuudella, joten yhdyn Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Voutilaisen näkemykseen siitä, että tässä pääministeri olisi mahdollisesti ollut jäävi. Siteeraan suoraan Voutilaista: ”Hallintolain perusteella, jos yksittäisen asian käsittelyssä asianosaisena tai välittömänä hyödynsaajana on vaalirahoittaja, niin silloin tulee tulla heräte siitä, että ministerin pitää tehdä esteellisyysarviointi.” Tätä koskevat hallintolain 27 ja 28 §:t, niin sanottu yleisjääviys, sekä ministereiden osalta valtioneuvostosta annetun lain 17 a §. Summa summarum: vaalirahoitus ei itsessään tee jääviä, mutta pitäisi tehdä arviointi ja sen nojalla arvioida, kumpaan vaaka kallistuu.\nKysynkin, pääministeri Orpo: oletteko te omalta kohdaltanne tehnyt tämän arvioinnin? Jos esteellisyys myöhemmin todetaan, niin seuraava kysymys: voidaanko pääministerin todeta toimineen huolimattomasti vai onko kyseessä tahallisuus tai törkeä huolimattomuus? Juristina pääministerin asemassa olisin jäävännyt varovaisuusperiaatteen nojalla itseni. On hyvä, että myös oikeuskansleri on tarttunut toimeen ja ryhtynyt selvittämään asiaa. Harmillista vain, että aikataulullisista syistä meillä ei luottamusäänestyksessä ole vielä käytettävissä kumpaakaan, ei VTT:n tai OKAn selvitystä. Se, että hallitus eilen päätyi perumaan hallihankkeen rahoituksen, ei muuta sitä seikkaa, että nämä asiat on selvitettävä juurta jaksaen. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.\n\n18.43 Aleksi Jäntti kok\n\nArvoisa herra puhemies! ”Voi tätä käsienpesua, tätä jälkiviisautta, tätä oman rinnan röyhistelyä, tätä populismia, jota täällä on harjoitettu”, lausui tässä salissa kerran eräs valtiomies.\nVaikka osoittelen muita, keskityn myös itseeni. Sanonnan mukaan Suomi ei ole valtio vaan klubi, koska täällä kaikki tuntevat toisensa. Puhelimessani on valtava määrä numeroita, osa niistä on vaikutusvaltaisia. Numeroilla on ollut vaikutusvaltaa maailman sivu siinä missä ihmisilläkin. Kaikilla ei ole numeerista valtaa rahayksiköissä mitattuna, mutta monella on minun tavoin sosiaalista tai poliittista pääomaa. Sitä kukin voi tuhlata oman harkintansa mukaan.\nKahden Helsinki-hankkeen hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori laittoi kunnolla haisemaan. Vaikuttaminen sinällään on normaalia. Kaikilla itseään suurina pitämillä kunnilla ja samoin seutukunnilla ja maakunnilla on edunvalvontatavoitteet, työmarkkinajärjestöillä, kauppakamareilla, lajiliitoilla ja kattojärjestöillä. Edunvalvontatavoitteet pyritään saamaan kulloisenkin hallituksen ohjelmaan tai talousarvioihin, jotta ne toteutuisivat. Lobbaaminen terminä aiheuttaa monissa inhon puistatuksia, vaikka kyse on usein jopa välttämättömästä vaikuttamistyöstä. Yksinkertaisimmillaan lobbaamiseksi voidaan lukea kansalaisen yhteydenotto poliitikkoon, ja näitäkin yhteydenottoja on täällä monella suulla luettu ihan sanasta sanaan.\nTyypillisemmin lobbaaminen toki on etujärjestöjen suunnitelmallisia yhteydenottoja ja tapaamisia kaikkein keskeisimpien poliitikkojen kanssa. Jo toimiessani Tampereen apulaispormestarina vuosia sitten arkityöhöni kuuluivat tapaamiset erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Sain jopa moitteita siitä, että olin pitänyt aktiivisesti yhteyttä kaupunkilaisiin. Hallintosäännössä ei nimittäin erikseen lukenut, että sellainen kuuluu apulaispormestarin tehtäviin — naurattaisi vieläkin, jos ei hieman itkettäisi. Moitteet antaneen byrokraatin kaltaiset henkilöt ovat ajautuneet liian kauas todellisuudesta. Poliitikkojen tulisi olla aina niin lähellä kansalaisia ja erilaisia yhteisöjä kuin mahdollista.\nAhkerinkaan poliitikko ei ehdi lukea kaikesta saatavilla olevasta materiaalista jokaista yksityiskohtaa. On luotettava myös siihen, että joku on yhteydessä, mikäli esityksessä tai päätösehdotuksessa esiintyy ongelmia. On luotettava myös siihen, että meihin ollaan jatkuvasti yhteydessä, ja toisin kuin oppositio on tänään useammalla suulla väittänyt, poliittinen päätöksenteko ei kuulu viranhaltijoille tai virkavalmistelulle. Kokonaisharkinnan jälkeen poliittisten päätösten tekeminen ja niistä vastuun kantaminen kuuluvat aina poliitikoille.\nToisinaan saan erittäin aggressiivisia yhteydenottoja. Sellainen kuuluu luontoisetuihin, niin kuin varmasti lähes jokaisella teillä muillakin tässä salissa. Myönnän, että omakin kielenkäyttöni voi joskus olla Vapaavuoren sähköposteja suoraviivaisempaa — oli esimerkiksi silloin, kun yritettiin vaikuttaa valtatie 9:n perusparantamiseen eli Tampereen kaupungin, kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liiton yhteisen edunvalvontatavoitteen toteutumiseen.\nArvoisa puhemies! Siltä varalta, että täällä sattuu olemaan joku tamperelainen tai pirkanmaalainen päätöksentekijä: en malta olla tässä toteamatta, että nyt kun näitten areenojen osalta pelikenttä on ikään kuin puhdas, niin Tampereelle voitaisiin yrittää runnoa ja ehkä myöskin junailla rahaa sillä tavalla, että tuo Ratinan stadion voisi olla se Suomen ainoa 20 000—25 000 ihmistä vetävä stadion. Sen kun kattaisi aina tarvittaessa talveksi, niin siellä voisi viettää myöskin yleisurheilukisoja ympäri vuoden. [Jouni Ovaska: Siirretään ne junaradat sinne!]\nSuomen kaltaisen pienen maan on jatkossakin kyettävä hyödyntämään dynaamista päätöksentekoa pitämällä raja-aidat mahdollisimman matalina. Jotta vaikuttaminen ei lipsahtaisi korruption puolelle, kaiken tulee tapahtua läpinäkyvästi sekä hyviä tapoja ja lainsäädäntöä noudattaen. Julkisuuslain lisäksi vaalirahailmoitukset, kansanedustajan tuloilmoitus ja lahjarekisterit sekä ulkopuolisten vaikuttajien avoimuus eli lobbarirekisteri on luotu läpinäkyvyyden ja luottamuksen lisäämiseksi. Virheitä tehdään, mutta jokaisen tulisi noudattaa sääntelyä tinkimättä. Median tehtävä on nostaa epäkohdat esiin.\nArvoisa puhemies! Lobbaamisen eli poliitikkojen kautta päätösten lopulliseen sisältöön vaikuttamisen tulee säilyä keskeisenä osana demokratiaa ja päätöksentekoa myös tulevaisuudessa. Poliitikkojen on kuunneltava muitakin kuin virkamiehiä ja kollegoitaan. Vain hölmö elää umpiossa. [Välihuutoja] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Limnell, olkaa hyvä.\n\n18.48 Jarno Limnell kok\n\nArvoisa puhemies! Sananvapaus ja erilaiset näkökulmat kuuluvat toki demokratiaan. Minun mielestäni on hyvä, että me olemme täällä tänään keskustelemassa, kun avoimuuden hengessä mennään. Mutta toisaalta täytyy sanoa, että viime viikkojen keskustelua mediassa — sekä virallisessa että epävirallisessa — seuranneena ei voi välttyä ajatukselta, että mittasuhteet ovat keskustelussa ajoittain kadonneet. Nyt kun olemme täällä lähes seitsemän tuntia tätä asiaa käyneet läpi, niin olen kyllä miettinyt, mitä se monesti mainittu tavallinen suomalainen tässä hetkessä miettii, ja luulenpa, että miettii kolmea asiaa.\nEnsinnäkin sitä, että tuskinpa olisimme täällä, jos ensi vuoden keväänä ei olisi eduskuntavaaleja. Kyllä tästä paistaa vahvasti politiikka läpi, ja veikkaanpa, että oppositiolla on jo vahva suunnitelma siihen, miten tämä keskustelu jatkuu tämän päivän jälkeen. [Välihuutoja vasemmalta]\nToinen asia, mitä luulen, että se suomalainen miettii, on se, että hyvä, että avoimesti kansanedustajat ja ministerit keskustelevat siitä, miten julkisesti verovaroja käytetään. Minun mielestäni se, kuten on tullut täällä tänään esille, että hallitus on valinnut avoimuuden linjan, on aivan oikea, se, että me avoimesti näistä asioista keskustelemme. Kuten pääministeri on useaan kertaan vastauspuheenvuoroissaan todennut, niin julkisen rahan käytöstä saa ja pitääkin aina kysyä. Päätösten perusteiden on oltava avoimia, menettelytapojen näkyviä. Ja kyllä poliittisten päättäjien, kuten kaikki me tiedämme, pitää myös vastata vaikeisiin kysymyksiin, eikä tästä saa tinkiä milliäkään. Sen takia minun mielestäni myös se valtioneuvoston tiedonanto siitä, että jatkossa valmistellaan entistä selkeämpää ja läpinäkyvämpää mallia siihen, miten suuria ja kansallisesti merkittäviä hankkeita arvioidaan, on erittäin hyvä asia.\nJa se kolmas asia: Ainakin minulle, kuten täälläkin on monesti tullut tänään esille, politiikan ehkä tärkeimpiä sanoja, jollei tärkein, on sana ”luottamus”. Siitä on puhuttu varmasti jokaisen puolueen toimesta tänään. Uskon, että me kaikki myöskin jaamme huolen siitä, että edelleenkin mielipidetutkimusten mukaan kansalaisten luottamus meihin poliitikkoihin on aika alhaalla. Se on luonnollisesti meidän yhteinen tehtävämme, että me politiikan arvostusta suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa kykenemme vahvistamaan. Ja kyllä siinä on jokaisella vastuu: hallituksella, pääministerillä, kansanedustajalla, mutta on myöskin oppositiolla. Totta kai pitää haastaa, se kuuluu sananvapauteen ja demokratiaan, mutta minun mielestäni kuitenkaan asialliseen keskusteluun ja luottamuksen rakentamiseen ei liity tarkoituksellinen vihjailu, syylliseksi julistaminen tai ajoittain jopa julkinen ajojahti. Sanoisin tämän aivan samalla tavalla, jos itse olisin opposition kansanedustaja. [Aki Lindén: No sehän aika koittaa kyllä!]\nSamalla, niin kuin täällä on puhuttu, meidän pitää myöskin puhua kasvusta. Kyllä me tarvitsemme niitä investointeja. Toki se areena voi tulla Espooseenkin, edustaja Lindén, mutta veronmaksajien rahoista on pidettävä tarkasti huolta. Kyllä minä toivon, että kun tämä keskustelu ei tähän todennäköisesti jää, niin emme jatkossa kilpaile siitä, kuka esittää kovimman syytöksen, vaan siitä, kuka pystyy tuomaan tosiasioita esille ja ei revi erimielisyyksiä railoiksi. Kuten tiedämme, kun maailman uutisia luemme, niin kyllä me sellaista yhtenäisyyttä tarvitsemme, sillä turvallisuuspoliittisesti meillä saattaa olla aika haastavat vuodet edessä. — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.\n\n18.53 Ville Kaunisto kok\n\nArvoisa herra puhemies! Hyvä, että Helsinki Garden käsitellään avoimesti. Samalla on hyvä todeta, että hankkeelle ei ole annettu euroakaan eikä olisi annettu ilman huolellista virkamiesvalmistelua.\nKoska täällä on nyt oikeastaan Helsinki Gardeniin liittyen kaikkiin kysymyksiin jo saatu vastaukset ainakin minun ymmärrykseni mukaan, niin ajattelin tuoda omia näkemyksiäni poliitikon työhön etenkin, kun täällä on puhuttu paljon prosesseista, lobbauksesta, valtion roolista investoinneissa ja virkamiesvalmistelusta. Olen äärimmäisen ylpeä työstäni ja siitä, että saan rakentaa vahvempaa Suomea ja ennen kaikkea puolustaa omaa aluettani ja sen asukkaita, ja siksi toivon, että tämä puheenvuoroni kasvattaa luottamusta meitä kaikkia edustajia kohtaan.\nTähän työhön kuuluu lobbaaminen ja vaikuttaminen. Ilman niitä poliitikko ei välttämättä saisi riittävällä tavalla viestejä eri kohteista, jotka ovat tärkeimpiä saada kuntoon. Eikä se vaikuttaminen ole aina mitään organisoitua, se voi olla vaikka keskustelua kaupan hyllyjen välissä, viestin saamista ja sen eteenpäinviemistä. Viestin viemisessä tulee esiin myös politiikka eli se, mitkä kohteista ovat minun tai minun puolueeni mielestä Suomelle tärkeimpiä, siis eteenpäinviemisen arvoisia. Tämä on sitä poliittista harkintaa, mitä äänestäjätkin kai toivovat. He äänestävät tänne Arkadianmäelle niitä ihmisiä, joiden kokevat olevan oikeita tekemään heitä koskevia päätöksiä, siis edustuksellista demokratiaa. Virkamiesvalmistelun rooli tässä työssä luonnollisesti on tärkeä, mutta päätöksen tekee ja vastuun kantaa poliitikko.\nArvoisa puhemies! Tunnustan, että olen itsekin ollut vaikuttamisen kohteena ja sen tekijänä. Siksi ajattelin ottaa omalta edustajauraltani muutaman esimerkin, joissa yhdistyvät lobbaus, virkamiesvalmistelu ja poliittinen harkinta, ja koska täällä on hieman menty muissakin puheenvuoroissa aiheen ohi, niin saattaa sitä esiintyä omassakin puheessani.\nAikoinaan Sipilän hallitus keskustalaisen ministeri Rehulan johdolla päätti antaa Kouvolan Ratamokeskuksen yöpäivystykselle vain määräaikaisen poikkeusluvan vuosille 2018—2024. Siis virkamiesvalmistelun kautta syntyi poliittinen päätös. Seurannut Sanna Marinin hallitus päätti poliittisesti olla ottamatta tähän asiaan kantaa ja päätti siten olla korjaamatta tätä poikkeuslupaa pysyväksi. Kääntäen siis vastusti kouvolalaisten oikeutta pysyvään yöpäivystykseen, kun heidän oma hallituskautensa on päättynyt. Orpon hallituksen alkutaipaleella virkamiestyöryhmä laati selvityksen, jonka mukaan Ratamokeskuksen yöpäivystys piti lopettaa ja Kotkan—Kymenlaakson keskussairaala ehdotettiin myöhemmässä vaiheessa supistettavaksi. Siis virkamiesselvitys esitti näin toimittavan.\nTämä heiltä hyväksyttäköön, mutta tässä huomaa sen todellisuuden, josta tänäänkin on täällä keskusteltu ja asiaa pyöritelty. Toistan siis itseäni: virkamiesvalmistelu on tärkeää, mutta poliitikot tekevät päätökset ja kantavat niistä vastuun. Vaikka joku voi Orpon hallituksen prosessia tässä yöpäivystysasiassa kritisoida, lopputulos oli, että Kymenlaakson keskussairaala jatkaa toimintaansa ja Ratamon yöpäivystys sai pysyvän toimintaluvan. Lobbauksen roolia päätökseen voidaan vain arvailla, mutta lujaa se oli. Tätä on politiikka: valintoja, välillä vaikeita, välillä helppoja, välillä vastoin virkamiesnäkemystä. [Jouni Ovaskan välihuuto]\nOtan toisen, vastaavanlaisen esimerkin poliitikkojen roolista omalla työurallani. Marinin hallitus eli SDP ja keskusta pääroolissa äänestivät useana vuonna Kymenlaakson valtatie 15:n määrärahoja vastaan. He siis poliittisesti totesivat, että itäisen Suomen kannalta yksi keskeisimmistä vientiä mahdollistavista väylistä ei tarvinnut parantamista. Tämä oli heidän poliittinen valintansa. Tämä investointi ei heidän mielestään ollut niin tärkeä, että sille olisi kannattanut ohjata määrärahoja. Oppositiosta käsin jouduin tätä viime kaudella vain arvailemaan, miksi.\nYleisesti voi todeta, että investoinnit, kuten esimerkiksi tiehankkeet, ovat hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on virkamiespohjalta laskea vaikutus- ja hyötyarvioita. Mitä tuottaa, että vientimme pärjää tämän tien kunnostamisen ansiosta paremmin, tai mitä tuottaa, että Pohjois-Kymenlaaksosta pääsee turvallisemmin ja nopeammin keskussairaalaan?\nArvoisa puhemies! Olen tavannut edustajavuosieni aikoina satoja alueeni yrityksiä ja yrittäjiä. He ovat lobanneet minua, kertoneet siis omaa tarinaansa esimerkiksi tämän tien merkityksestä heidän yritystoiminnalleen. Olen ollut hyvinvointialueen, kaupunkien, elinkeinoyhtiöiden lobattavana asiasta, kuunnellut, [Puhemies koputtaa] lisännyt omaa tietomäärääni ja lobannut asiaa eteenpäin, vaikuttanut, kuten oletan äänestäjienkin toivovan. Ja oletan, että näin me kaikki tässä salissa toimimme.\nToisin kuin Marinin hallitus, Orpon hallitus päätti, että rahat tielle myönnetään. Tämä oli poliittinen päätös, joka perustui siihen uskoon, [Puhemies koputtaa] että elinkeinoelämä tarvitsee tien kunnostuksen, [Anne Kalmari: Voisiko kertoa tieasioista jossain muualla?] että kymenlaaksolaiset ansaitsevat turvallisen tien sotepalveluiden ääreen. Vaikutusarvioista huolimatta tai niiden takia. [Puhemies koputtaa] Tulevaisuus näyttää, miten arviot osuivat. [Puhemies: Edustaja Kaunisto, nyt aika on loppunut!]\nArvoisa puhemies, lopetan tähän. Asiat pitää käsitellä avoimesti. Virkamiestyötä pitää arvostaa. Vaikutusarvioita on vaikea tehdä. Lopulta poliitikkojen tehtävä on päättää. [Puhemies: Edustaja Kaunisto! Aika on nyt käytetty!] Helsinki ja laajemmin myös Suomi hyötyisivät suuren kulttuuri- ja urheiluareenan rakentamisesta Suomeen. Valitettavasti sen aika ei ollut vielä. [Puhemies: Edustaja Kaunisto!] — Anteeksi, herra puhemies, minulla olisi yksi lause jäänyt. [Puhemies: Aika on nyt käytetty!] — Sitten totean, että lopetan tähän. — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nEdustaja Kalmari, olkaa hyvä. [Johanna Ojala-Niemelä: Viisi minuuttia se on viisi minuuttia Kaunistollekin!]\n\n19.00 Anne Kalmari kesk\n\nArvoisa herra puhemies! Kyse ei ole siitä, etteikö urheiluhalleja ja erilaisia hankkeita pitäisi tehdä, ja niitä pitää tehdä, ympäri Suomea. Jyväskylän Hippos ei saanut lainkaan rahoitusta. Kyse ei ole kuitenkaan tästä asiasta, vaan kyse on siitä, voiko poliitikkoihin luottaa. Ei ole oikein, jos jonkun omatunto kolkuttaa, että nyt vähän vedetään alta lipan asioita. Ollaan keskusteltu tahojen kanssa, jotka pyytävät ohituskaistaa, ollaan runnottu ja ollaan käytetty väyliä, jotka eivät ole terveellä pohjalla. Siitä tässä on kyse.\nVähintä, mitä mielestäni tämä hallitus voisi tehdä, on pyytää anteeksi sitä, mikä on hyvin ilmeistä, että suuret vaikuttajatahot vaikuttavat ohi valmistelun päätöksentekoon, jos näin on. Jos näin ei ole, se pitää hyvin selvästi pystyä todistamaan. Vähintä, mitä voidaan tehdä, on se, että avataan nyt kaikki ne vaikuttamiskanavat, mitä tässä tämän hallituskauden aikana on tehty.\nItse asiassa nostin jo tuossa debatissakin sen, että meistä on aika monesti tuntunut, luulen, yli puoluerajojen hallituksen ja opposition puolella, että tiettyihin asioihin ollaan vaikutettu hyvin vahvasti omaa yritystoimintaa tai omaa sijoitustoimintaa edistäen. Tulee mieleen esimerkiksi terveysbisnes. Tulee mieleen esimerkiksi kauppojen vahva tukeminen tämän hallituksen toimesta. Voisin luetella ehkä kuusi erilaista lainsäädäntöhanketta tai ‑ehdotusta, jotka ovat sataneet kauppojen laariin ja heikentäneet muitten asemaa. Tulee mieleen myös muita tämäntyyppisiä toimintoja.\nVetoaisinkin ihan kaikkiin meihin kollegoihin, että silloin kun tuntuu, että joku asia ei ole oikein, siihen ei pidä lähteä, vaikka siitä olisi seurauksena rahoitusta seuraavissa vaaleissa tai vähän kiitollisuudenvelkaa edellisistä vaaleista. Näillä töillä ei ole pitkät kantimet, ja jossain kohtaa kosahtaa.\nToivotan menestystä hallitukselle, mutta toivon myös avoimuutta ja pahoittelua, ei ylenkatsomista tai asioitten kiistämistä. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.\n\n19.03 Hilkka Kemppi kesk\n\nArvoisa herra puhemies! Olen istunut täällä salissa seitsemän tuntia kuuntelemassa mielestäni tarpeellista keskustelua ja eritoten palauttamassa luottamusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Minusta se on kaikkien kansanedustajien tärkein tehtävä tällä hetkellä.\nTässä hankkeessa ei ole kyse siitä, etteikö tapahtuma-areenaa tai ulkomaista rahaa tarvittaisi, etteikö se olisi tervetullutta. Kyse on siitä, että eikö yhtä lailla Vantaan hanke olisi ollut selvittämisen arvoinen. Eikö julkisella rahalla tulisi tehdä sellaisia hankkeita, jotka ovat mahdollisimman vaikuttavia, ja niin, ettei meillä olisi kaverijärjestelmää, vaan olisi sellainen järjestelmä, että vaikuttavuus aina pätisi?\nAjattelen, että on joitakin avoimia kysymyksiä. Ensinnäkin te olette korostaneet ehdollisuutta. Mitkä ovat olleet ehdollisuuden kriteerit? Eli oletteko sopineet kehysriihessä jonkinlaisista kriteereistä? Mitkä ovat ne ehdot, jotka päätyivät tälle jälkimmäiselle listalle, joka tänään on todettu? Siitä olisin kiinnostunut. Lisäksi: Miksi investointiohjelmaan alun perin päätyi tämä Garden, vaikka koko valtiovarainministeriö on tämän päivän keskustelun pohjalta vastustanut sitä? Ainakin valtiovarainministeri sanoi, että hän on vastustanut sitä, ja ministeriö on vastustanut sitä. Miten on mahdollista, että valtiovarainministeri on ollut päättämässä hankkeesta, vaikka hän vastustaa sitä? Mielestäni tässä on joitain selvittämättömiä kysymyksiä edelleen.\nLisäksi tunnistan, että normaalitapaus tämä ei ole, ja ehkä sitä kuvaa se, että hanke on peruttu jo ennen kuin olemme päässeet keskustelun loppuun, mutta myös ilman Vantaan Sanomien tutkivaa journalismia tämä 35 miljoonan euron hanke olisi vielä valmistelussaan. Sen takia mietin, että on tälläkin keskustelulla ja työpäivällä paikkansa.\nVaikka tänään jää varmasti vielä avoimia kysymyksiä, niin olen luottavainen siihen, että oikeuskansleri tutkii kaikki epäilykset asianmukaisesti. Suomi on sellainen maa, jossa oikeusvaltio toimii.\nKiitoksia ministereille siitä, että olette tänään olleet keskustelemassa koko seitsemän tuntia. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.\n\n19.06 Tuomas Kettunen kesk\n\nKunnioitettu herra puhemies! Kaikkihan lähti siitä, että 24.6.2026 Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat uutisoivat otsikolla: ”Pääkaupunkiseudulla on kaksi kilpailevaa, yksityisen rahan areenahanketta. Toista valtio tukee poikkeuksellisen suurella potilla.” Siis tämä oli se otsikko, mistä lähti tämä keskustelu käyntiin. Tässä jutussa tuodaan esille tämä Garden Helsingin areenahanke ja summat, ja sitten tässä jutussa tuodaan esille, että ministerit ovat kieltäneet olleensa tekemisissä tämän tukipäätöksen kanssa, mikä siellä puoliväliriihessä on tehty, ja he ovat kieltäytyneet haastatteluista, kuten myös pääministeri Orpo on kieltäytynyt silloin haastatteluista. Tämähän on vellonut nyt sitten julkisessa sanassa pitemmän aikaa, ja myös senkin osalta olemme täällä täysistunnossa.\nKiitän kyllä pääministeriä, että olette vastannut asianmukaisesti näihin kysymyksiin, mutta minulla on vielä muutama kysymys. Arvostan myös sitä, että te otatte tämän asian erittäin vakavasti. Tämä Helsingin Uutisten ja Vantaan Sanomien uutinen ja sen jälkeen uutisoinnissa julkaistut asiakirjat ovat herättäneet vakavia kysymyksiä tämän Garden Helsinki -hallihankkeen 35 miljoonan euron ehdollisen valtiontuen valmistelusta. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella hanketta on lobattu aktiivisesti, mutta päätöksenteon dokumentoinnista, vaikutusarviosta ja kilpailevien hankkeiden tasapuolisesta kohtelusta on jäänyt epäselvyyksiä, jotenka kysyn pääministeriltä:\n1) Pitääkö hallitus hyväksyttävänä toimintatapana sitä, että yksityinen, kaupallinen hanke voi edetä ehdollisen valtiontuen piiriin ilman, että päätöksenteon perusteet, vaikutusarvioinnit ja valmistelu ovat kattavasti dokumentoituja, vaikka samalla markkina-alueella on vireillä kilpailevia yksityisiä hankkeita?\n2) Katsooko hallitus, että tapauksessa julkisuus, avoimuus ja yhdenvertaisuusperiaatteet ovat toteutuneet tavalla, jota veronmaksajat voivat perustellusti pitää hyväksyttävänä?\n3) Aikooko hallitus arvioida tukiprosessia siten, että jatkossa kaikilla vastaavilla yksityisillä hankkeilla on aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea valtiontukea samoilla ehdoilla ja avoimen menettelyn kautta?\nSen vuoksihan me käymme tätä keskustelua, että tällä samalla markkina-alueella oli ja on edelleenkin Vantaalle valmisteilla oleva Arena 3.3. Kun he tulivat omien suunnitelmiensa mukaan ulos, niin tästähän tämä keskustelu lähti. Tämä Arena 3.3 on samaa kokoluokkaa, noin 20 000 katsojaa vetävä sisäareena, kuin tämä Garden Helsinki. Arena 3.3 on vain huomattavan paljon pidemmällä niin rakennusvalmiuden kuin rahoituksenkin suhteen, ja tämän pohjalta tätä keskustelua käydään.\nHerra puhemies! Niin kuin pääministeri totesi, tätä hanketta on suunniteltu vuosien, vuosien ajan. Nytten kun Helsingin Uutiset paljasti tämän hallihankkeen epäselvyydet, niin kysymys kuuluu: onko hyväksyttävää maan tapa, se, että hyvät verkostot pääministeripuolueen suuntaan omaava taho lobbaa voimakkaasti omaa yksityistä kaupallista hankettaan ja sitten varsin kevein perustein ilman kunnon dokumentteja tehdään ehdollinen valtiontukipäätös, vaikka samalla markkina-alueella on vireillä kilpailevia, vastaavia yksityisiä vastaavia hankkeita? Kestääkö tämä päivänvalon?\nSitten lisäkysymys: onko tämmöinen viestintä- ja avoimuuslinja, jota tässä Garden-operaatiossa ei ole ollut, hyväksyttävää julkishallinnon ja poliitikkojen toimesta, kun kyseessä on veronmaksajien rahat? Ja kun valtiontukea tähän kohteeseen ollaan oltu hankkimassa, niin kyllä pitää olla avoimuus ja rehellisyys asianmukaisella tasolla.\nPuhemies! Tässä olisi vielä muutama asia lisääkin, mutta näköjään aika loppuu. Enpä ota toista puheenvuoroa, jotta pääsemme äänestämään ja pääsen takaisin sinne Kainuuseen. — Kiitoksia. [Timo Heinonen: Täytyyhän nämä nyt selvittää kaikki!] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Ministeri Poutala, yksi minuutti, olkaa hyvä.\n\n19.11 Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala\n\nArvoisa puhemies! Vastaan lyhyesti tähän Kempin kysymykseen, mitkä ovat ne ehdot. Ensimmäinen ehto on tietenkin se, että EU-lainsäädännön notifikaatioprosessi pitää käydä, ja se esiprosessi oli aloitettu jo. Sen lisäksi meillä on kansainvälistä lainsäädäntöä. Meillä on liikuntalaki 390/2015, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009 ja valtionavustuslaki 688/2001.\nLiikuntapaikkarakentamisessa meillä on erityisesti kolme kohtaa:\nHanketta koskevien rahoitusasioiden on oltava kunnossa, hankkeen oman rahoituksen tulee olla selvillä. Se on ensimmäinen asia, ja tämähän oli yksi niistä, mikä ei ollut vielä.\nHankkeen hakijan on hallittava rakennuspaikkaa. Hanketta koskevien kunnallisten päätösten on oltava lainvoimaisia. Hankkeella on oltava rakennusvalmius eli rakennuslupa tai rakennusvalvontalausunto rakennusluvan vireillä olemisesta ja saannin edellytyksistä, ja hankkeesta ei saa olla keskeneräisiä valituksia oikeudessa.\nHankesuunnitelma. Hankkeesta on esitettävä hankesuunnitelma, johon sisältyy pääpiirteittäin selostus hankkeesta, selvitys hankkeen toteutumisen tarpeellisuudesta ja toteuttamisajankohdasta sekä luonnossuunnitelmat ja kustannusarviot.\nNämä ovat siis liikuntapaikkarakentamisen perusedellytyksiä, ja nämä, totta kai, olisivat koskeneet myös tätä, vähintään nämä. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia, ministeri Poutala. — Ministeri Adlercreutz, myös yksi minuutti, olkaa hyvä.\n\n19.12 Opetusministeri Anders Adlercreutz\n\nÄrade talman, arvoisa puhemies! Ehkä muutama yleinen huomio:\nTässä on kysytty sitä, mikä oli Petteri Orpon rooli tässä päätöksessä. Hänen roolinsa oli sama kuin minun roolini. Minun roolini oli sama kuin Sari Essayahin rooli, Riikka Purran rooli. Neljä puoluetta teki päätöksen puoliväliriihen yhteydessä siitä, että olemme valmiita rahoittamaan tätä hanketta 35 miljoonalla sikäli kuin ehdot täyttyvät. Toistaiseksi rahaa ei ole laitettu ja ehtoja ei olla päästy toki käymään läpikään. Nyt samat neljä puoluetta tekivät päätöksen, jonka johdosta tämä asia ei etene, koska hanke on muuttunut, koska on myös tullut uusia potentiaalisia hankkeita, mutta ehkä etenkin koska hanke on viivästynyt. Ei ole perusteita edistää sitä tällä hetkellä.\nOn perusteltua nostaa kritiikkiä sen suhteen, minkälaisia periaatteita yleensä käytetään, kun tällaisia hankkeita päätetään rahoittaa. On paikallaan, että käydään hallituksessa läpi näitä kriteerejä, luodaan yhdenvertaiset, selvät pelisäännöt.\nOn myöskin perusteltua esittää kritiikkiä yleisen lobbaustoiminnan avoimuuden suhteen sikäli kuin vaikka avoimuusperiaatetta ei täysin noudateta, ja siinä on varmaan parantamisen varaa. Mutta olisin varovainen sen kanssa, että esittäisin suhmurointi- tai korruptioväitteitä tilanteessa, jossa näyttöä sellaisesta ei ole, tilanteessa, jossa tiedämme poliitikkoina, että kun me tapaamme eri toimijoiden edustajia, niin me tapaamme siellä usein edellisiä kollegoja, [Puhemies koputtaa] vanhoja puoluetovereita. Pienessä maassa piirit ovat pienet. Se on osittain myöskin tämän maan vahvuus, jota ei myöskään kannata heittää pois. Parhaimmillaan se tuo joustavuutta ja nopeutta, sujuvuutta päätöksentekoon. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Vielä pääministeri Orpo, kaksi minuuttia, ja sitten jatkamme listalle.\n\n19.14 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa puhemies! Kun tuli taas konkreettisia kysymyksiä, olkoonkin, että samoja, niin katson tarpeelliseksi jälleen vastata. — Edustaja Kettusen kysymyksiin ensimmäisenä:\nPidänkö siis oikeana tätä toimintatapaa? Jos viitattiin muun muassa näihin vaikutusarvioihin, niin tämä oli siis ehdollinen päätös, joka käynnisti valmistelun, virkavalmistelun, jossa kaikki nämä kriteerit olisi käyty läpi: hankkeen tila, rahoitus, se, onko se aloitus valmis. Sen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset olisivat kaikki tulleet ja olleet ehtona sille, että se todellinen rahoituspäätös oltaisiin voitu tehdä, eli tämä olisi edennyt loogisesti. Edelleen toistan, että Vantaan hanke ei 15 kuukautta sitten ollut tällä tasolla, missä se on tänä päivänä. Tilanne on täysin muuttunut. Samoin Suvilahti-hankkeesta ei ollut tällaista vastaavaa tietoa, ja minusta se on tärkeää tässä todeta.\nMitä tulee julkisuuteen, avoimuuteen, niin me kerroimme avoimesti riihen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että tämä päätös on tehty ja ehdollisena, ja se ei silloin kiinnittänyt enempää huomiota. Sen olen monta kertaa sanonut, että jos olisimme riihipäätöksen yhteyteen kirjoittaneet muutaman rivin enemmän ja kuvanneet, miten tämä hankkeen valmistelu jatkuu, niin se olisi voinut olla sellainen, mikä olisi hälventänyt tätä keskustelua.\nMutta sitten vielä viimeinen kysymyksenne oli, aikooko hallitus arvioida tukiprosessia siten, että jatkossa kaikilla vastaavilla on tämä. Kyllä. Tämä on nimenomaan se, minkä me eilen päätimme valtioneuvostossa, eli me luomme sen menettelytavan, miten tällaiset isot areenahankkeet voivat määritellyllä prosessilla hakea tukea, koska sellaista ei tällä hetkellä ole määritelty.\nVielä viimeksi edustaja Ojala-Niemelälle, joka puhui VTV:stä ja oli pahoillaan, että se ei ole vielä käytössä, haluan vain tarkentaa sen, että VTV ei tutki hallituksen tekemistä vaan Garden Helsinki ‑hankkeen toimijoiden tekemistä, ja se on erinomaisen hyvä asia. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.\n\n19.17 Tiina Elo vihr\n\nArvoisa puhemies! Olemme nyt keskustelleet Garden Helsinki ‑hankkeesta yli seitsemän tunnin ajan. Se, että eduskunta on kutsuttu koolle kesken kesätauon, osoittaa, kuinka vakavasta asiasta on kyse, samoin se, että puhetta on tässä salissa riittänyt. On tärkeää, että tämä asia perataan huolella.\nKorostan nyt vielä sitä, että kyse ei tosiaan ole siitä, tarvitaanko Suomeen uusi tapahtuma-areena, tai siitä, saavatko eri tahot lobata hankkeitaan. Kyse on siitä, millä perustein valtion rahaa jaetaan ja onko kavereiden hankkeilla oma kaista ohi virkavalmistelun. Tämä on se asetelma, mistä täällä tänään puhutaan. Tämä sotku on heittänyt varjon hallituksen päätöksenteon ylle, eikä tämä tänään käyty keskustelu ole tätä varjoa poistanut. Kysymys on siitä, onko hallituksen päätöksenteko ollut asianmukaista ja onko eduskunnalle annettu väärää tai harhaanjohtavaa tietoa.\nPääministeri on täällä korostanut, että 35 miljoonan euron ehdollisen tuen myöntämisessä Garden Helsinki -hankkeelle oli kyse vain ja ainoastaan kasvun, työllisyyden ja vetovoiman hakemisesta. Siihen kysymykseen, olisiko tämä hanke edennyt tällä tavalla, jos sitä ei olisi määrätietoisesti ja suoraviivaisesti lobannut näkyvä kokoomusvaikuttaja, emme ole saaneet vastausta. Se, että hallitus veti eilen, juuri ennen tätä eduskunnan käsittelyä, hankkeelta tuen pois, osoittaa, että opposition ja median kritiikki on osunut. Keskeinen kysymys on, olisiko näin tapahtunut ilman tätä median myllytystä ja lukuisia tietopyyntöjä.\nSe, että hankkeen taustalla on keskeinen kokoomusvaikuttaja, on nostanut esiin myös vakavan epäilyn rakenteellisesta korruptiosta. Hankkeen junailussa ja runttauksessa on laiminlyöty avoimuus, virkavalmistelu ja riippumattomat vaikutusarviot. Ajattelen, että tämä sotku ei muutu muuksi sillä, että tuki vedettiin pois, kun paine kasvoi liian suureksi, ja nyt asiaa sitten yritetään jälkikäteen selitellä parhain päin.\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -hanke on nostanut esiin kysymyksen vaalirahoituksesta. Pääministeri Orpo on korostanut toimineensa vaalirahoituksen osalta lain ja sen hengen mukaisesti, mutta ongelma on se, että laki vaalirahoituksesta ei ole riittävän tiukka. Selkeä ja helposti korjattava puute on, että vaalirahoituksen nyt vapaaehtoisesta ennakkoilmoituksesta tehdään pakollinen. Vihreät ovat tätä pitkään ajaneet ja jättäneet tänään tosiaan edustaja Inka Hopsun johdolla asiaa koskevan lakialoitteen. Aiemmin vastaava on jätetty Atte Harjanteen johdolla. Todella toivon, että jokainen edustaja tässä salissa voi tämän allekirjoittaa ja näin saataisiin vaalirahoituksen avoimuutta lisättyä.\nArvoisa puhemies! Kuten julkisuudessakin on tullut selväksi, niin tätä hanketta on junailtu ja runtattu eteenpäin pienessä kokoomuspiirissä. Tämä asetelma ei ole ollut avoin, ja se ei ole ollut muille hankkeille reilu. Tämä ei vastaa tapaa, jolla Suomessa julkisten varojen käytöstä päätetään. Täällä on nostettu esiin hyvin korruptionvastaisen työn merkitys ja se, että meidän kaikkien vastuulla on varmistaa, ettei luottamus suomalaiseen päätöksentekoon rapaudu. Tämä episodi ei sitä luottamusta ole vahvistanut. Kuten edustaja Hyrkkö vihreiden ryhmäpuheessa totesi, Suomi tarvitsee puhtaampaa politiikkaa, ei hyvien veljien junailua ja runttausta. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.\n\n19.20 Ville Valkonen kok\n\nArvoisa puhemies! Avoimuus ja hyvä hallinto sekä veronmaksajien varojen harkittu käyttö ovat oikeusvaltion kulmakiviä, ja on erinomaista, että Suomessa on näin toimivat sekä demokraattiset että juridiset prosessit muun muassa vaalirahoituksen seuraamiseen ja päätösten syntymiseen. Kun tässä huoneessa on tänään ollut aika paljon kertaamista niin kysymysten kuin ratkaisujen osalta, niin kerrataanpa myöskin omassa puheenvuorossani, mitä tässä oikeasti tapahtui.\nHallitus teki lukuisten muiden kasvu-, työllisyys- ja talouspäätösten osana tapahtuma- ja urheiluteollisuudelle erittäin merkittävän ratkaisun, ja se on ollut ehdollinen. Täällä on myös kysytty paljon siitä, mitä se ehdollisuus tarkoittaa. No, se tarkoittaa juuri sitä, mikä on nyt käynyt toteen, että valmistelu on jatkunut, niin virkatasolla kuin poliittinen arviointi on jatkunut, yhtään euroa ei ole siirtynyt, ja nyt ollaan uudelleen arvioitu tilannetta. Tämä ehdollisuus ei myöskään ole tarkoittanut sitä, että se olisi poissulkeva muista hankkeista. Aivan varmasti tulevaisuudessakin Suomessa tarvitaan julkista tukea hyville urheilu-, liikunta-, viihde- ja elinkeinopoliittisille hankkeille, ja tässä on kyse yhdestä hankkeesta, jota helsinkiläiset päättäjät ovat laajasti itse edistäneet, yhdestä Helsingin vakiintuneiden urheiluseurojen omasta hankkeesta.\nNyt sitten, kun keskustelu on herännyt, hallitus on poikkeuksellisen laajasti antanut kaikki tiedot. Mitään salattavaa ei ole ollut. Pääministeri on itse viestinyt asiasta tiedotteilla, muodollisilla asiakirjoilla, haastatteluilla sekä printissä että televisiossa, sosiaalisessa mediassa ja nyt tuntitolkulla kaupan päälle täällä eduskunnassa. Kaikki informaatio on julkaistu, kaikkiin kysymyksiin on vastattu useaan otteeseen.\nMoitittavuus tässä prosessissa liittyy lobbareiden toimintaan, ei hallituksen toimintaan, mutta eivät tietenkään poliittiset päättäjät ole siitä vastuussa, millä tavalla lobbarit jonkun hankkeen osalta käyttäytyvät tai mitä ilmoituksia he jättävät tekemättä. Tästä huolimatta oppositio on jatkanut vihjailua asiattomasta toiminnasta ja puhunut myöskin aika ristiriitaisesti sen suhteen, että periaatteessa hyvä hanke, periaatteessa tarvitaan kansainvälisen tason tapahtumakeskus Helsinkiin, ja helsinkiläiset päättäjät itse ovat edistäneet tätä asiaa muun muassa kaupunginvaltuustossa, mutta jotenkin tulee olo, että tässä ovat nyt olleet väärät henkilöt asiaa edistämässä. Tästä tulee voimakas olo häikäilemättömästä oppositiopolitikoinnista joillekin kuulijoille varmasti. [Pia Lohikoski: Miksi te annatte väärää tietoa Helsingin kaupunginvaltuustosta?]\nOn ilmiselvää, että Suomessa on tärkeää edistää investointeja, kaikenlaisia investointeja. Ennen kaikkea me tarvitsemme yksityisiä investointeja, mutta monessa tapauksessa on hyödyllistä, perusteltua ja järkevää vivuttaa julkisella tuella investointeja eteenpäin, varsinkin kun on kyse niinkin yleishyödyllisestä toiminnasta kuin kulttuurista ja urheilusta.\nArvoisa puhemies! On tärkeää käydä läpi vielä yksi erityispiirre tässä keskustelussa, ja se on tämä Valmet Automotiven omistajuusjärjestely, joka on erittäin tärkeä puolustusteollinen ja elinkeinopoliittinen ratkaisu. Se liittyy kiinteästi ei pelkästään Suomen vaan koko Euroopan turvallisuuteen. Tällä omistusjärjestelyllä parannettiin huoltovarmuutta, puolustusteollista kapasiteettia, pelastettiin tuhansia työpaikkoja Uudessakaupungissa ja saatiin kiinalaiset ulos yhdestä meidän strategisesta yrityksestämme. On surullista ja myöskin täysin epäuskottavaa, että tähän päätökseen olisi liittynyt jotain moitittavaa. Oikeuskansleri on se taho, joka selvittää tähän liittyvät juridiset ja muut reunaehdot, mutta tämä politisoiminen on mielestäni varsin kyseenalaista. Ja kun täällä on paljon puhuttu luottamuksesta ja sen luomisesta, mikä on kaikkien meidän poliitikkojen päätehtäviä, niin joku raja pitäisi opposition politikoinnillakin olla. — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.\n\n19.25 Kimmo Kiljunen sd\n\nArvoisa herra puhemies! Täällä varmaan vallitsee täysi yksimielisyys pääministerin ensimmäisistä sanoista: ”Suomi tarvitsee kasvua.” Ja toiset sanat olivat: ”Pääkaupunkiseutu tarvitsee kansainväliset mitat omaavan tapahtuma-areenan.” [Timo Heinonen: Pääkaupunki!] Minä luulen, että tämä koko sali jakaa nämä pääministerin ajattelevat sanat. [Vasemmalta: Ei jaa koko sali!] — Jos ei jaa koko sali, niin valtaosa salista todennäköisesti jakaa nämä. — Tämän hankkeen ja keskustelun ongelma ei siis ole siinä itse substanssissa, että näitä aktiviteetteja tarvitaan täällä pääkaupunkiseudulla.\nKuhmosta oleva edustaja Kekkonen, siis Kettunen, täällä... [Naurua — Eduskunnasta: Tuleva Kekkonen!] — Hetkinen, joo, tuleva Kekkonen, ja joo, sieltä Kekkonen on, niiltä kulmilta kyllä. — Edustaja Kettunen tässä toi esille Vantaan Sanomien artikkelin ja Helsingin Uutisissakin olleen artikkelin siitä, että tässä on kaksi eri hanketta, jotka täällä pääkaupunkiseudulla selvästi kilpailevat toistensa kanssa.\nArvoisa puhemies! Minä halusin tähän seikkaan vantaalaisena edustajana nyt tuoda oman näkemykseni, ja meillä on myöskin vantaalainen ministeri tässä paikalla, ministeri Multala, joka erinomaisen hyvin tietää tämän vantaalaisen suurhankkeen. Itse asiassa kysymys on hankkeesta, jota on jo melkein vuosikymmen oltu käynnistämässä yksityisellä rahoituksella, kansainvälisellä rahoituksella. Vantaan kaupunki on tarjonnut tontit, ja kaavoituksen ratkaisut on aivan aidolla tavalla tehty. Tämä hanke on jo niin pitkällä, että se ensimmäinen kuokka on isketty maahan. Me oletamme, että Pohjoismaiden kolmanneksi suurin tapahtuma-areena syntyy tuonne Kivistöön, ja se on absoluuttisesti Suomen suurin. Kapasiteetti on se, että 21 000 katsojaa pääsee paikalle, se on se laskelman mittakaava. Me puhumme Suomen mittakaavassa todella jättiareenahankkeesta, ja myöskin kaupungin siunauksella tätä tehdään, eli me olemme kaikki vahvasti olleet tätä tukemassa — tiedän myöskin ministeri Multalan tukevan tätä hanketta.\nMinä kysyin sitä seikkaa, että kun 2025 tehtiin päätöstä kehysriihessä tästä Helsinki Garden ‑hankkeesta, niin kuinka paljon ja kuinka tehokkaasti ministeri Multala silloisessa roolissaan lobbasi tätä hanketta, koska olemme kuulleet — edustaja Valkonen tässä juuri totesi — että lobbaajat ovat olleet vääriä tai epäonnistuneet. Vaikuttaako siltä, että myöskään tässä toisessa hankkeessa lobbarit eivät ole onnistuneet, vai onko niitä ollenkaan ollut liikenteessä? Tätä kysymystä jää pohtimaan. Ministeri Multala äsken meille vastasi, ja varmaan ihan oikeinkin, että kun tätä hanketta lähdettiin viemään eteenpäin, niin sen vetäjät ovat julkisesti todenneet, että hakivat jo vuodesta 2019 opetus- ja kulttuuriministeriöstä — tiedustelivat sitä, onko mahdollista saada — valtion rahoitusta. Silloin vastaus oli ”ei”, ja ministeri vastasi äsken, että pohjana oli se, että haettiin rahaa näiden normaalien liikuntahankkeiden rahoituksesta, ja siinä hankkeessa on mittakaava niin suuri, että siinä täytyisi olla joku erityyppinen rahoitus. Vastaus on varmaan ihan oikein, ja pääministerikin tässä äsken sanoi, että vuonna 25 tämä Vantaan Kivistön hanke ei ollut samassa vaiheessa kuin tämä Garden. Teknisesti se kyllä oli pidemmällä, se on ollut paljon pidemmällä vuonna 25 kuin tämä Garden-hanke konsanaan, mutta lobbauksen osalta ei. Se on aivan varmasti totta.\nMutta nyt tämä vantaalaishanke, Kivistön hanke, tietysti on saanut pontta tästä keskustelusta, ja nyt minun on pakko kysyä tietysti tästä ministeriltä, kun Vantaan päässä nyt pohditaan sitä ihan aktiivisesti — tämän areenayhtiön edustajat pohtivat sitä — että kyllä, jos kerran valtion rahaa on saatavissa, ollaan tekemässä suoraan anomus, ei opetus- ja kulttuuriministeriölle, josta saatiin ”ei”, vaan valtioneuvostolle. Nyt minun kysymykseni on: Jos valtioneuvostolle tulisi tästä näin paljon pidemmälle valmistellusta hankkeesta nyt anomus, niin mikä olisi teidän näkemyksellinen kantanne tässä vaiheessa siitä, olisiko tämä Kivistön hanke nyt juuri sellainen, jossa olisivat kaikki nämä, mistä te, pääministeri, puhuitte — saadaan taloudellisia vaikutuksia, talouskasvua, saadaan tapahtuma-areena tänne ja sitä kautta myöskin elvytettyä pääkaupunkiseudun sekä työllisyyttä että taloutta, mutta ennen kaikkea saataisiin tämmöinen kansainvälisen mittaluokan areena? Olisitteko tukemassa tätä Kivistön hanketta? [Timo Heinonen: Ei sitä voi tukea, jos se on aloitettu!] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.\n\n19.30 Henrik Vuornos kok\n\nArvoisa puhemies! Jos alkuun tästä Vantaan hankkeesta: Vuonna 2025 syksyllä Suomen Kuvalehti kirjoitti pitkän, seikkaperäisen jutun Vantaan hankkeen tilanteesta. Ainakin siinä vaiheessa se herätti lukuisissa vantaalaisissa päättäjissä, muun muassa sosiaalidemokraattistaustaisissa päättäjissä, kysymyksiä. Hankkeen rahoituksesta emme tiedä vieläkään ihan hirveästi. En ehkä pitäisi myöskään täysin vertailukelpoisina hankkeita, joista toinen sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa ja toinen Kehä kolmosen ulkopuolella lentoradan kaarella, jossa lähivaikutusalue on huomattavasti pienempi. Eli en ehkä näitä kahta laittaisi vierekkäin.\nYleisesti tähän keskusteluun: Itse en pidä politiikassa sellaisesta piirteestä, että vihjaillaan toisten poliitikkojen motiiveilla, vihjaillaan korruptiolla ja vihjaillaan valehtelulla. Minusta ne ovat semmoisia asioita, jotka eivät kuulu tähän saliin eivätkä kuulu politiikkaan myöskään. Olisi tärkeätä, että pysytään tosiasioissa ja argumentoidaan asia-argumentein näitä kysymyksiä.\nTäällä on tänään herätetty erikoista keskustelua vaalirahoituksesta. Tässä salissa varmaan kaikille vaalirahoitus on suunnilleen tuttua. Vaalirahoitus Suomessa ei ole vastikkeellista, eli sellainen henkilö, joka pyytää jotain vastikkeellista vaalirahoitusta vastaan, syyllistyy lahjonnan yritykseen. Se on kiellettyä. Suomessa on ehdokasvetoinen vaalijärjestelmä. Jos me halutaan, että täällä talossa istuu muitakin kuin rikkaita tai somejulkkiksia, niin me tarvitaan vaalirahoitusjärjestelmä, joka on legitiimi. Meillä on Suomessa pitkät perinteet siitä, miten eri tahoilta vaalirahoitetaan poliitikkoja odottamatta palveluksia, vaan tukeakseen demokratiaa. Ainakin itse puolustan sitä, että vaalirahoituksen pitää olla läpinäkyvää, mutta myös sitä, että älkäämme me itse luoko kuvaa, että siinä on jotain hähmäistä tai että pitäisi odottaa joitain vastapalveluksia vaalirahoittajilta, ei missään nimessä.\nToinen kysymys on se, että täällä on vihjailtu erinäisten alojen tai toimialojen suosimisesta. Erityisesti tämä kaupanala jäi pohdituttamaan. Kuka ihme on sellainen poliitikko, joka haluaa suosia kahta Suomen suurta kauppaketjua? En itse ainakaan tunne yhtään sellaista, ehkä S-ryhmän hallinnossa istuvat pois lukien, jos hekään. Kauppaan liittyvät päätökset tässä maassa liittyvät kuluttajiin mitä suurimmalta osin. Täällä on varmaan viitattu apteekkiin ja alkoholiin, ja nämähän ovat kuluttajavetoisia päätöksiä. En usko, että kenelläkään on ollut mielessä kaupan suurliikkeiden suosiminen. [Johannes Koskisen välihuuto] Mitä tulee terveysalan etuihin, niin Terveystalo ilmoitti viime viikolla laskevansa tulosohjeistusta loppuvuodelle heikon kysynnän vuoksi, ja tiedetään myös, että vuokralääkäribisnes tässä maassa on romahtanut. Kyllä siellä terveysalalla odotetaan ennemmin sitä, että lainsäädäntö kiristyy ja tulee velvoitteita, jotka pakottavat ostamaan palveluita yksityiseltä alalta.\nMyös syytökset korruptiosta ovat melkoisen kovia. Korruptio on siis vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi, ja kyllä sellainen vihjailu ja syytökset ovat erittäin kovia syytöksiä. Ministeriöissä ja päätöksenteon alla käy kaikenlaisia karvalakkilähetystöjä. Varmasti tässäkin salissa jokaista on tavannut erinäköisiä lobbareita, on arrogantteja ja tökeröitä ja on hyviä ja kohteliaita. Eihän nyt kukaan meistä ota lobbarin agendaa sellaisenaan, vaan jokaisen poliitikon vastuulla on itse käydä se harkinta ja kantaa vastuu päätöksestään.\nEli toivon, että keskustelu pysyy asioissa ja asiallisena. Tämä prosessi ei ole ollut täydellinen. Siinä on ollut paljonkin virheitä, ja on hyvä, että se arvioidaan nyt uudelleen ja saadaan sitten jatkossa näille hankkeille läpinäkyvämmät ja paremmat prosessit. Puhemies Jussi Halla-aho\nEdustaja Hanna Holopainen.\n\n19.34 Hanna Holopainen vihr\n\nArvoisa puhemies! Kun viime viikolla julkisuuteen tuli tieto siitä, että eduskunta kutsutaan koolle kesken kesätauon käsittelemään Garden Helsinki -hanketta, kävi nopeasti selväksi, kuinka tarkasti kansalaiset ovat tätä asiaa seuranneet. En muista viime päiviltä juurikaan sellaista kohtaamista kaupassa, torilla tai tapahtumissa omassa vaalipiirissäni, jossa tämä asia ei olisi noussut esiin. Lähes jokainen halusi myös antaa evästystä tätä keskustelua varten, ja erityisesti pääministerille. Minulle sanottiin, että kerro pääministerille, ettei tässä ole kysymys yhdestä rahasummasta. Kerro pääministerille, ettei tässä ole kysymys siitä, tarvitaanko sitä Garden-hallia vai ei. Kerro pääministerille, että tässä on kysymys avoimesta ja reilusta päätöksenteosta. Kerro pääministerille, että tässä on kysymys luottamuksesta.\nKansalaisten tuohtumus on tosiaan koskenut luottamusta, avoimuutta ja päätöksenteon tasapuolisuutta. Tämän vuoksi olen kuunnellut hieman hämmästyneenä tämän päivän keskustelua. Täällä salissa on kuultu hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa paljon spinnausta, huomion siirtämistä muihin asioihin, edellisen hallituksen syyttelyä ja oppositioon kohdistuvaa arvostelua. En usko, että kansalaiset odottivat tällaista keskustelua. He odottivat saavansa vastauksia siihen, mitä tässä hankkeessa on tapahtunut ja mitä tästä prosessista on otettu opiksi.\nArvoisa puhemies! Kansalaiset eivät odota virheettömyyttä, mutta he odottavat kykyä tunnistaa virheet, oppia niistä ja korjata toimintaa. He odottavat vastuun kantamista.\nArvoisa puhemies! Hallitus näyttää edelleen tarkastelevan tätä ensisijaisesti yksittäisenä hankkeena. Kansalaisten näkökulmasta kysymys on tosiaan kuitenkin paljon laajempi. Kysymys on siitä, voivatko ihmiset luottaa siihen, että kaikkia hankkeita arvioidaan samoilla perusteilla, että vaikuttamistoiminta on avointa ja että päätöksenteko kestää aina päivänvalon.\nArvoisa puhemies! Suomea pidetään syystäkin yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Sitä ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyytenä. Sen perustana ovat hyvä hallinto, avoin päätöksenteko, läpinäkyvyys ja vahva luottamus instituutioihin. Hallitus on hyväksynyt vuonna 2025 kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman. Strategiassa todetaan, että Suomessa korruptio ilmenee usein rakenteellisina ja vaikeasti tunnistettavina ilmiöinä, kuten suosimisena, eturistiriitoina, epävirallisena vaikuttamisena ja hyvä veli -verkostoina. Riskialueiksi tunnistetaan muun muassa poliittinen päätöksenteko, julkiset hankinnat, rakennusala, maankäyttö ja kaavoitus sekä puolue- ja vaalirahoitus. Tämän pohjalta tässä hallituksen hyväksymässä paperissa on ehdotettu 47:ää eri toimenpidettä tämän järjestelmän kehittämiseksi ja pelisääntöjen selventämiseksi.\nKorruptionvastaisen työn keskeisiksi tavoitteiksi on mainittu muun muassa korruptiotietoisuuden lisääminen, tutkimuksen vahvistaminen tähän aiheeseen liittyen, kansallisen korruptiotilannekuvan tuottaminen sekä koulutuksen lisääminen. Tämän vuoden toukokuussa julkaistun ensimmäisen kansallisen korruptiotilannekuvan mukaan kansalaiset pitävät merkittävimpinä ongelmina avoimuuden puutetta, esteellisyyttä, suosintaa ja epäeettisiä verkostoja. Haluankin nyt esittää kysymyksen: onko hallitus sitoutunut vahvasti tämän oman korruptionvastaisen strategiansa toteuttamiseen, ja onko se vauhdittamassa näitten toimenpiteitten toteutumista?\nTämän päivän keskustelun perusteella näyttää siltä, että suurimmat puutteet näyttävät tosiaan liittyvän korruptiotietoisuuteen ja kykyyn tunnistaa niitä ilmiöitä, joita myös hallituksen omassa korruptiontorjuntastrategiassa kuvataan. Mikäli korruptio ymmärretään vain lahjuksiksi tai rikolliseksi toiminnaksi, jää suuri osa suomalaisen järjestelmän haasteista tunnistamatta. Suomalaisen korruption torjuntatyössä on todettu, että suomalaisen korruption riskit ovat usein rakenteellisia ja vaikeasti tunnistettavia. Garden-prosessi herättää kysymyksen siitä, onko hallituksella ollut riittävä kyky tunnistaa näitä avoimuuteen, vaikuttamistoimintaan, eturistiriitoihin ja hyvä veli -verkostoihin liittyviä riskejä.\nSitten muutama ehdotus tämän tilanteen korjaamiseksi ja luottamuksen vahvistamiseksi: Ehdotan, että hallitus voisi nyt päättää vauhdittaa näiden kansallisen korruption torjuntastrategian ja toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista. Ehdotan myös, että hallituksen ministereille ja erityisavustajille järjestetään koulutusta korruption torjunnasta, avoimuudesta, sidonnaisuuksista ja rakenteellisen korruption tunnistamisesta. Lisäksi pidän tärkeänä sitä, että hallitus myös raportoisi eduskunnalle tämän korruptiontorjuntatyön etenemisestä ja toimenpiteiden toteuttamisesta.\nArvoisa puhemies! Vihreät ovat tänään jättäneet Inka Hopsun johdolla lakialoitteen, jolla vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta tehdään pakollinen. Toivon tuolle aloitteelle vahvaa tukea tästä salista. Toivon, että tulevaisuudessa tämä nykyinen päivämäärä, 21. heinäkuuta 2026, tullaan muistamaan suomalaisen avoimuuskeskustelun merkkipaaluna. Kyse on kansalaisten luottamuksesta siihen, että päätöksenteko on avointa, läpinäkyvää ja pelisäännöt kaikille samanlaiset. Luottamus palautetaan avoimuudella, tehtyjen virheiden tunnistamisella ja toimintatapojen aidoilla muutoksilla. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.\n\n19.40 Hanna Kosonen kesk\n\nArvoisa puhemies! Seitsemän tuntia ja 40 minuuttia olen odottanut, ja kun nyt sain puheenvuoron, niin aion tämän myös käyttää. 12 tuntia 40 minuuttia sitten lähdin Saimaan rannalta tänne tärkeään keskusteluun. Tässä keskustelussa ei todellakaan ole kysymys siitä, etteikö Suomi tarvitsisi kulttuuri- ja urheilutapahtuma-areenoita. Niitä todella tarvitsemme ja tapahtuma-alaa, luovaa alaa ja niiden vauhdittamista. Näkisin myös niin, että kyse ei ole myöskään viestintäongelmasta. Ehkä tässä ongelma on se, että tästä on hieman vaikea viestiä sillä tavalla, että prosessi ja päätöksenteko olisivat olleet onnistuneita.\nVaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen on todennut, että kun vakiintuneita menettelytapoja ei julkisissa rahoitusprosesseissa käytetä, korruption vaara kasvaa. Salminen on myös todennut, että kun päätökset tehdään pienessä piirissä vahvojen henkilökohtaisten suhteiden varassa ja dokumentaatio puuttuu, kyseessä on varoitusmerkki korruptiosta.\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeessa vakiintuneita menettelytapoja ei noudatettu. Hanke tuli puheenjohtajien pöytään suoraan ilman ministeriöiden valmisteluja, mikä toki on yllättänyt muiden areenahankkeiden valmistelijat. Päätös tehtiin siitäkin huolimatta, että valtiovarainministeriön taustapapereista löytyy, ettei hanketta voi edistää, koska ei ole vertailuja muihin hankkeisiin eikä riittäviä vaikutusarvioita. Päätös on tehty puheenjohtajapöydässä, jossa eivät esimerkiksi kyseisten alojen ministerit ole istuneet. Ja vaikka kerrotte nyt, ettei asiassa ole mitään salailtavaa, kaikki on avoimesti tiedossa, niin yritän silti nyt tässä esittää uuden kysymyksen. En tiedä, onnistunko. Se voi olla vähän vaikeaa. [Petteri Orpo: Kokeillaan!] — Kokeillaan.\nEli meillä on tiedossa, että tästä Garden-hankkeesta on olemassa lyhyt PowerPoint-esitys. Kuulisin mielelläni, onko todella ainut hakemus Garden-hankkeesta juurikin tämä PowerPoint, joka on tiedossa, vai onko jotakin muuta. Nimittäin juurikin kuulimme hyvän selvennyksen ministeri Poutalalta näistä normaaleista toimintatavoista eli liikuntapaikkarakentamisesta, jossa jokaiseen liikuntapaikkarakentamisen hakemukseen on kuvattava muun muassa tavoitteet, tarve alueelle, käyttäjäryhmät ja käyttöastearvio, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma, toteutusaikataulu, omistus- ja hallintamalli, esteettömyys ja saavutettavuus ja niin edelleen ja niin edelleen. On aivan selvää, että minkään kaupungin esimerkiksi uimahallin valtionapuhakemus ei lyhyeen PowerPointiin mahdu, vaikka siinä puhutaan korkeintaan ihan miljoonasta tai muutamasta miljoonasta, joka on silloin jo iso liikuntapaikkatuki meidän valtiolla. Tässä kyseessä oli kuitenkin 35 miljoonan myöntö.\nGardenista tehtiin ehdollinen päätös, eli hallitus toimii tässäkin eri tavalla kuin normaaleissa käytäntömalleissa. Yleensähän hankkeen täytyy olla arvioitavassa kunnossa ennen kuin siitä päätetään mitään, ja nyt tehtiin päinvastoin. Olette, pääministeri Orpo, sanonut, että ymmärrätte, että tämä ei oikeasti näytä hyvältä. Ymmärrättekö kansalaisten näkökulmasta, että edellä kuvatun perusteella syntyy vaikutelma erityiskohtelusta, Garden-hankkeen taustalla kun on useita kokoomuslaisia vaikuttajia ja vaalirahoittajia? [Ben Zyskowicz: Kuten?]\nArvoisa puhemies! Meillähän on hyvät käytänteet ja vakiintuneet mallit, joiden avulla näitä isoja hankkeita, myös tapahtuma-alan areenahankkeita, voitaisiin käsitellä. Hallitus ei ole suoraan sanonut, että prosessissa olisi tapahtunut virhe. Olette, arvon ministerit, puhuneet normaalista toimintatavasta, mutta jokin on kuitenkin viikossa muuttunut, koska nyt pääsen kiittämään teitä, hyvä hallitus, että näitten viikkojen myllytyksen jälkeen aiotte vertailla suomalaisia areenahankkeita, niiden vaikutuksia, taloudellisia menestysmahdollisuuksia, selvästikin tuoda mahdollisuuden sitten seuraavalle hallitukselle tehdä päätöksiä hyvien menettelytapojen ja avoimen ja demokraattisen prosessin kautta. Mutta tämä kaikki olisi pitänyt tehdä jo ennen Garden Helsinki -päätöstä.\nArvoisa puhemies! Suomi on hyvä maa. Olemme avoin, meillä on hyvä hallinto, ja maassamme pyritään oikeudenmukaisuuteen. Näistä kolmesta mikään ei säily, jos niistä ei pidetä huolta. Siksi tämä keskustelu on äärimmäisen arvokas ja tarpeellinen, ja kiitän tästä puhemiestä, hallitusta ja koko eduskuntaa. [Ben Zyskowicz: Oli aika rakentava puhe!] Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Viljanen taitaa olla poissa. — Edustaja Kontu, olkaa hyvä.\n\n19.46 Mauri Kontu kesk\n\nArvoisa puhemies! Tänään on puhuttu pitkään, kahdeksan tuntia kohta, ei pelkästään tästä Garden-hallista vaan lähinnä siitä prosessista, kun sitä on viety eteenpäin. On hyvä, että Helsinki Garden -hankkeen valtionrahoitus on poistettu nyt ehdotuslistalta. Syynä voi olla myös opposition aiheellinen paine ja vaatimukset avoimuudesta sekä hankkeen taloudellisten perusteiden tarkemmasta arvioinnista.\nTänään tässä salissa hanketta on perusteltu muun muassa sillä, että uusi areena toisi Suomeen lisää kansainvälisiä tapahtumia. On totta, että tapahtumista käydään kovaa kilpailua ja osa niistä päätyy tällä hetkellä esimerkiksi Viroon tai Pohjoismaihin. Tutustuin Pohjoismaiden areenoiden kokoluokkaan. Suurimmat tapahtuma-areenat ovat Virossa, 10 000 katsojaa, ja Pohjoismaista löytyy 15 000—16 000 katsojan areenoita. Suomessa meillä on kaksi 13 500 katsojan modernia areenaa, Helsinki-areena ja Tampereen uusi Nokia-areena. Lisäksi Helsingin olympiastadion mahdollistaa noin 36 000 katsojan urheilutapahtumat ja jopa 50 000 katsojan konsertit. Siksi kysymys ei ole ainoastaan siitä, tarvitseeko Suomi lisää tapahtumia, kysymys on myös siitä, millä taloudellisilla perusteilla uusi hanke rakennetaan ja kuka kantaa siihen liittyvät riskit. Tässä yhteydessä on syytä kuunnella tarkalla korvalla edustaja Harry Harkimon puheenvuoroa. Harvalla tässä salissa on yhtä pitkä käytännön kokemus suurten urheilutapahtumien ja areenahankkeiden toteuttamisesta. Kokemus tuo näkökulmaa myös siihen, millaisia taloudellisia riskejä tällaiseen projektiin liittyy.\nArvoisa puhemies! Jos Helsinki Garden -hanke vielä palaa eduskunnan käsittelyyn, meidän on arvioitava sitä ennen kaikkea taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden, rahoituskestävyyden ja veronmaksajien riskien näkökulmasta. — Kiitos. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.\n\n19.49 Veronika Honkasalo vas\n\nArvoisa puhemies! Ongelma tässä koko vyyhdissä, pääministeri Orpo, on se, että teidän ja kokoomuksen toimesta koko ajan viljellään puolitotuuksia Garden Helsinkiin liittyen.\nOlen Helsingin kaupunginvaltuutettuna seurannut hyvin läheltä Garden Helsinki -hanketta koko yli 14 vuotta kestäneen valtuustourani aikana. Toistan vielä, että tosiaan kaavamuutos päätettiin valtuustossa 2020 ja vasemmistoliitto esitti tähän hylkäystä, sillä näki hankkeen jo tuolloin täysin epäuskottavana ja epärealistisena, mutta kaavamuutoksen hyväksyneet valtuutetut eivät kuitanneet Garden Helsinkiä, se on selvää. Vuonna 2024 kaupunginvaltuusto päätti ehdollisesta tontin luovutuksesta — eli tontin luovutusta ei, pääministeri Orpo, ole siis tehty — eli kauppa tehtäisiin, jos ehdot hankkeen sisällöstä ja rahoituksen uskottavuudesta täyttyvät. Vasemmistoliiton esityksestä päätökseen lisättiin kohta, että ehdoksi valtuusto asetti rahoituksen ja omistajien julkisuuden. Tätä esitystä vastustivat kokoomus, perussuomalaiset ja RKP, kuinkas muutenkaan. Eli te, kokoomus, kannatitte myös Helsingissä sitä, että junaillaan salassa ja piilossa. Onneksi hävisitte. [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] — Pitää. [Oikealta: Ei pidä!] — Pitää. Te ette äänestäneet sen puolesta, että Garden Helsingin rahoituskuviot olisivat julkisia. Onneksi enemmistö voitti.\nArvoisa pääministeri Orpo, on ihan käsittämätöntä, että te täällä edelleen toistatte, että Helsinki tukee Garden Helsinkiä. Ei tue, sellaista päätöstä ei ole olemassa. Kokoomuslainen pormestari Sazonov on tänään sanonut lehtihaastattelussa, että Garden Helsinki -hankkeella on toive kaupungin vahvasta osallistumisesta hankkeeseen, mutta tällaiselle ei ole kokoomuslaisen pormestarin mukaan perustetta. Suora sitaatti: ”Hankkeen täytyy itse löytää vahvat rahoittajat.” Kokoomuslainen pormestari on siten tänään iltapäivällä julkaistussa haastattelussa sanonut toisin kuin nyt pääministeri täällä salissa tänään antaa ymmärtää.\nArvoisa puhemies! Minua kyllä siis todella hämmästyttää se ylimielisyys, jolla hallituspuolueiden edustajat ja myös ministerit suhtautuvat tähän täysin poikkeukselliseen käsittelyyn ja keskusteluun. Mitä te luulette, että ne sadat ihmiset, jotka tällä hetkellä tätäkin keskustelua seuraavat verkossa, ajattelevat siitä, kun siellä ministeriaitiossa naureskellaan opposition aiheelliselle kritiikille? [Oikealta: Kuka on naureskellut?] Tämä osoittaa sen, kuinka kaukana te olette tavallisten ihmisten eletystä todellisuudesta. Nöyryyttä, ministerit, nöyryyttä. Vai onko niin, että kun te kylvette vaaleista vaaleihin erityisen runsaissa vaalirahoituksissa, toisin kuin monet muut puolueiden riviehdokkaat, niin olette kerta kaikkiaan rahan sokaisemia ettekä vain kerta kaikkiaan voi nähdä, kuinka vakava epäily rakenteellisesta korruptiosta on.\nNiin kuin, arvoisa puhemies, ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, korruption olemassaolo ei todellakaan välttämättä edellytä, että se olisi rikosoikeudellista, rangaistavaa korruptiota. Ja niin kuin toimittaja Salla Vuorikoski huomauttaa sosiaalisessa mediassa: ”Rakenteellinen korruptio tapahtuu usein laillisissa puitteissa. Ei osteta yksittäisiä päätöksiä, vaan tuttujen piirissä käytetään valtaa omien eduksi, kohdellaan omia eri säännöillä kuin muita, tehdään palveluita puolin ja toisin.” Eli kun kokoomus täällä nyt pitää täysin pöyristyttävänä — ajojahtina jopa — sitä, että Garden Helsingin kohdalla puhutaan rakenteellisesta korruptiosta, niin ei, se ei ole sitä. Ja jos te pidätte tätä opposition vaalishow’na, niin te vähättelette kyllä vakavalla tavalla kansalaisten laajaa huolta ja tutkivien toimittajien ansiokasta työtä. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.\n\n19.54 Timo Heinonen kok\n\nArvoisa herra puhemies, hyvä pääministeri, muut ministerit, edustajakollegat ja täysistuntoa seuraavat! Käytän tämän puheenvuoron nyt kansanedustajana mutta myös pitkäaikaisena valtion liikuntaneuvoston jäsenenä. Olen toiminut valtion liikuntaneuvostossa pian 20 vuoden ajan, vuodesta 2007 lähtien, toimien sen varapuheenjohtajana aikanaan, mutta myös rakentamisjaoston puheenjohtajana ja tällä hetkellä liikuntaneuvoston puheenjohtajana. Tämä instanssi on se, joka Suomessa näitä liikuntapaikkarakentamisen hankkeita yhtenä päätyönään käsittelee. Meidän ministereistä monet ovat olleet mukana tässä toimielimessä, edustajakollegoistakin monet.\nAloitan kuitenkin puheenvuoroni sillä, että me tarvitsemme tähän maahan toimia, jotka vahvistavat meidän taloutta, matkailua. Tapahtumateollisuudesta on tänään puhuttu aivan liian vähän minun mielestäni. Ja näitä varten tämäntyyppisiä hankkeita Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enempi. Matkailun merkitys maamme taloudessa on vahvistunut merkittävällä tavalla. Matkailun bkt-osuus nousi kahteen ja puoleen prosenttiin, ja se työllistää lähes 150 000 henkeä. Matkailuala kasvoi itse asiassa viime vuonna kaikista OECD-maista Suomessa eniten, 16,5 prosenttia. Tämä tuo työpaikkoja, tämä tuo verotuloja. Ja sitten tietysti tapahtumateollisuus tämän ympärillä merkittävänä toimijana työllistää vakituisesti noin 24 000—25 000 ihmistä, välillisesti jopa 200 000. Yrityksiä tapahtumateollisuudessa toimii noin 3 200, ja alan arvo on jopa kolme miljardia. Tästä puhutaan, kun tähän maahan halutaan kulttuuria, teattereita, tapahtuma-areenoita ja muuta, näitä tukevaa infraa.\nSitten ajattelin, että käyn hivenen läpi sitä, mitä valtion liikuntaneuvostossa on tämän asian ympärillä tehty. Suunta-asiakirja on asiakirja, joka ohjaa siis meidän liikuntapaikkarakentamista. Siellä aikanaan parisenkymmentä vuotta, vajaa 20 vuotta sitten, syntyi tilanne, että tämä normaali tuki, joka on noin 700 000—800 000 per hanke — puhutaan uimahalleista, jäähalleista, tämäntyyppisistä — ei enää toiminutkaan tietyissä isommissa hankkeissa. Esille nousi Olympiastadionin peruskorjaustarve, Kansi-areena eli nykyinen Nokia-areena, muutamia talviurheilukeskuksia, mäkihyppypaikkoja ja muita, ja näiden pohjalta luotiin järjestelmää tunnistaa tällaisia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita. Tämän prosessin kautta on edetty tässä Garden-kysymyksessä, mutta myös muissa hankkeissa, joita tässä esille toin.\nHaluan alleviivata sitä, että nämä ovat aina harkinnanvaraisia, eli kaikille areenoille ei valtion ole välttämätöntä tukea osoittaa, vaan ne ovat aina harkinnanvaraisia, kokonaisharkintaan perustuvia hankkeita. Sen takia pääkaupunki Helsinki on yhtenä aivan konkreettisena noussut tässä esille. Kaikkia on kohdeltu tismalleen samalla tavalla, myös tämän Helsinki Garden -hankkeen kohdalla. Käyn sitä kohta läpi tuossa muutamien pöytäkirjanotteiden kautta. Ja kun täällä on puhuttu vakiintuneista toimintatavoista, niin voin senkin todeta, että ne ovat olleet tismalleen samanlaisia.\nKatsoin, millä tavalla esimerkiksi Olympiastadionin suuri hanke on lähtenyt liikkeelle. Se koettiin silloin niin massiiviseksi hankkeeksi, että saman tien totesimme, että ei, se ei onnistu täältä normaalista valtion liikuntapaikkarakentamisesta. Sen jälkeen käytiin laaja keskustelukierros kaikkien puolueiden kanssa. Se taisi nousta peräti hallitusohjelmaan kirjaukseksi ja päätökseksi, että näin lähdetään tekemään, ja 16.5.2012 talouspoliittinen ministerityöryhmä teki siitä päätöksen. Ja hyvät edustajakollegat, sekin päätös, jonka teki silloin vasemmistoliittolainen urheiluministeri, oli myös ehdollinen. Tässä kerrottiin, että kyllä, Suomen valtio osallistuu Olympiastadionin remonttiin, mutta Helsingin kaupungin pitää osallistua siihen puolella. Se oli ehdollinen tismalleen samalla tavalla. Kukaan ei sanonut, että raha tulee automaattisesti, niin kuin ei tässä Garden-hankkeessakaan. Tämä on hyvä tässä kokonaisuudessa muistaa.\nEn, arvoisa puhemies — ja puhemieskin ehti tässä puheenvuoroni aikana vaihtua — päässyt näihin pöytäkirjoihin vielä lainkaan. Palaan niihin hetken kuluttua. Ne vievät tässä jonkun tovin sitten sen jälkeen. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Mehtälä.\n\n20.00 Timo Mehtälä kesk\n\nArvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeesta on viime viikkoina ja nyt täällä eduskunnassa tänään käyty poikkeuksellisen kiivasta keskustelua. Vanha viisaus sanoo, että jos ei mikään muu auta, niin kokeile totuutta. Keskustelussa on kuitenkin syytä erottaa toisistaan itse hanke ja tapa, jolla sen valtiontukea valmisteltiin.\nSuomi tarvitsee kasvua, investointeja ja työpaikkoja. Näin yrittäjänä ajattelen, että juuri näin: Suomi tarvitsee kasvua, investointeja ja työpaikkoja. On aivan perusteltua pohtia, miten maahamme saadaan kansainvälisen tason tapahtuma-areena tai -areenoita, jotka vahvistavat matkailua, elinvoimaa ja alueitten vetovoimaa. Garden Helsinki on ollut yksi tällainen hanke, jonka tavoitteena on rakentaa Helsinkiin noin 19 000 katsojan monitoimiareena.\nMutta samalla on todettava, että julkisissa investoinneissa ja valtiontuissa ei riitä, että tavoite on hyvä — siis tavoite on hyvä. Myös päätöksenteon on kestettävä päivänvalo. Juuri tästä tämän päivän keskustelussa on pohjimmiltaan kyse. Kansalaiset odottavat meiltä avoimuutta, tasapuolisuutta ja läpinäkyvyyttä. He haluavat tietää, millä perusteella miljoonaluokan tukipäätöksiä tehdään, miten hankkeita vertaillaan ja ovatko kaikki toimijat samalla viivalla. Kun näihin kysymyksiin jää epäselvyyttä, luottamus horjuu riippumatta siitä, kuinka hyvä itse hanke mahdollisesti on. Siksi pidän oikeana, että nyt selvitetään perusteellisesti niin valmisteluprosessi ja avoimuusrekisteriin liittyvät kysymykset kuin myös tulevaisuuden pelisäännöt suurille tapahtuma- ja areenahankkeille. Tarvitsemme valtakunnallisesti yhdenmukaiset kriteerit, jotka kohtelevat kaikkia hankkeita tasapuolisesti eri alueilla Suomessa.\nArvoisa puhemies! Tämän keskustelun ei pidä päättyä vastakkainasetteluun Helsingin ja muun Suomen välillä. Kysymys ei ole vain yhdestä hankkeesta vaan siitä, millä ehdoilla Suomessa tuetaan tulevaisuuden investointeja. Tarvitsemme selkeitä sääntöjä, jotta hyvät hankkeet voivat edetä ja jotta veronmaksajien luottamus säilyy. Lopulta totuus Garden-keskustelussa näyttää olevan se, että itse areenan tarpeesta voidaan olla monta mieltä, mutta suurin epäluottamus on kohdistunut päätöksenteon menettelyihin, ei niinkään hankkeen olemassaoloon. Siksi meidän tehtävämme on nyt varmistaa, että tulevaisuudessa sekä hankkeet että niiden valmistelu kestävät avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten luottamuksen vaatimukset. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Zyskowicz.\n\n20.03 Ben Zyskowicz kok\n\nArvoisa rouva puhemies, hyvät kollegat! Noin kahdeksan tuntia on keskusteltu, ja ehkä tähän vaiheeseen vähän niin kuin lopuksi haluan tuoda esiin kolme pointtia, jotka liittyvät tähän tämän päivän keskusteluun:\nEnsimmäinen pointti: Helsingin valtuustossa muun muassa demareiden valtuustoryhmä ja vihreiden valtuustoryhmä ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen — edustaja Honkasalo, en puhu mistään taloudellisesta tukemisesta — ovat siis suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen. Edustaja Diarra, valtuutettu Diarra, sanoi täälläkin, että hän on pahoillaan, että tämä on mennyt plörinäksi. No sitähän me emme tiedä, toivottavasti tämä vielä joskus toteutuu. No, miksi siellä Helsingin valtuustossa muun muassa demarit ja vihreät ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen? No tietysti siksi, että ajattelevat, että tämmöinen areena tuo Helsinkiin työtä, toimeentuloa ihmisille, ei pelkästään heille, jotka ovat rakentamassa sitä tai ovat töissä siellä, vaan myös lukuisille ravintola-alan työntekijöille, hotellialan työntekijöille, kahvilatyöntekijöille, takseille ja muille, jotka palvelevat sitten niitä ihmisiä, jotka näissä tapahtumissa ovat vieraina. Helsingissä vihreät ja demarit ovat olleet myönteisiä, koska ovat nähneet, että tämä antaa ihmisille mahdollisuuden kulttuurielämyksiin, urheiluelämyksiin ja niin edelleen, ja tämä myös tukee kasvua ja työllisyyttä. Mielestäni edustaja Lyly Tampereelta just kertoi jopa lukujen muodossa tätä, miten siellä vastaava areena on vaikuttanut myönteisesti oman alueen elinvoimaan ja talouteen.\nNo, kun nämä ovat teidän perusteluitanne olleet, arvoisat demarit, arvoisat vihreät, ja taitaa jopa keskustan piskuinen kahden hengen valtuustoryhmä Helsingissä olla ollut tämän takana ja tukena, niin kuvitteletteko te, että nämä samat argumentit eli se, että saadaan kasvua, työpaikkoja ihmisille, toimeentuloa ihmisille, eivät olisi olleet perusteena siinä vaiheessa, kun Petteri Orpon johtama hallitus keväällä 25 kokoontui kasvuriiheen nimenomaan miettimään, miten voitaisiin Suomessa edistää talouden kasvua ja työllisyyttä? Sehän oli sen riihen ydinasia. Hallitus oli tilanteessa, jossa se lähes epätoivoisesti yritti edistää maassamme talouden kasvua, jopa pääministeri itse manaamalla sitä. Totta kai ne olivat ne motiivit, miksi hallitus asettui tämän hankkeen taakse, ne samat motiivit, miksi Helsingin valtuustossa demarit, Helsingin valtuustossa vihreät, ilmeisesti myös molemmat kepulaiset, ovat olleet myönteisiä tälle hankkeelle.\nMiten te voitte kuvitella, että siinä vaiheessa, kun hallitus keväällä 25 teki tämän ehdollisen päätöksen, kasvua, työpaikkoja, toimeentuloa, verotuloja, aluetalouden vahvistumista enemmän pääministerin tai hallituksen motiivina olisi ollut joku muu? Esimerkiksi se, että no mitä tästä kasvusta, mitä näistä työpaikoista, ei me näistä välitetä, mutta kun Janne Vapaavuori, joka on hyvin tuttu mies, on tätä lobannut, niin sen takia. Eihän se näin voinut mennä. En ymmärrä, että te täällä epäilette pääministerin ja hallituksen motiiveja, jotka ovat aivan selviä, jotka ovat aivan samoja kuin ne motiivit, millä tamperelaiset ovat tukeneet omaa areenaansa sinne Tampereelle, ja aivan samat motiivit, millä Helsingin valtuustossa lähes kaikki ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen.\nJos joku epäilee näitä myönteisiä vaikutuksia, niin eilen A-studiossa — jos jaksoitte katsoa sen jälkeen, kun politiikan toimittajat olivat pohtineet tätä poliittista puolta — oli kolme asiantuntijaa, kaksi professoria kiinteistökehittämisen puolelta ja yksi tapahtumateollisuuden puolelta. Nämä asiantuntijat siinä A-studiossa nimenomaan pohtivat ja selittivät ja arvioivat sitä, miten tällainen areena toteutuessaan, kun siellä on näitä tapahtumia kymmeniä tai vuosien saatossa satoja, vaikuttaa myönteisesti koko alueen talouteen ja elinvoimaan. Toivottavasti teillä oli mahdollisuus se katsoa.\nNo, toinen pointti, mistä puhuttiin jo silloin kahdeksan tuntia sitten: Silloin jo pääministeri teki aivan selväksi, että me ei voida verrata sitä, niin kuin moni kansalainen ehkä ajattelee, miten te voitte säästää asumistuesta, mutta kuitenkin 35 miljoonaa löytyy johonkin tämmöiseen hankkeeseen. Te olette nyt tunteja toistaneet tätä edelleen, miten voidaan löytää 35 miljoonaa tänne, kun samaan aikaan tehdään säästöjä esimerkiksi sosiaaliturvaan. Kyllähän te jokainen ymmärrätte, vaikka olette olevinaan niin kuin ette ymmärtäisi, että on aivan eri asia panostaa johonkin tämmöiseen hankkeeseen, joka nimenomaan tuo kasvua, työllisyyttä, toimeentuloa ja verotuloja, kuin arvioida jotain normaaleja käytännön päivittäisiä menotarpeita. Juuri se, että panostetaan kasvuun ja työllisyyteen ja toimeentuloon ja verotulojen saamiseen jatkossa, mahdollistaa sen, että jatkossa pärjätään vähemmillä säästöillä, jatkossa voidaan parantaa ihmisten sosiaaliturvaa ja erilaisia hyvinvointipalveluja. Miten te jatkuvasti kehtaatte sotkea näitä asioita? — Tämä oli minun toinen pointtini. Aika ei näköjään riitä kolmanteen pointtiin. Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. Lisää voi varata näitä puheenvuoroja. Meillä on kahteen asti aikaa. — Seuraavaksi edustaja Kosonen.\n\n20.09 Hanna Kosonen kesk\n\nArvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinoselle tästä vertauksesta Olympiastadioniin: Ajattelen kyllä, että tässä on kaksi hyvin erilaista hanketta käsillä. Olympiastadion on kuitenkin Museoviraston suojelema arkkitehtuurinen ikoni ja urheilun kansallinen näyttämö, julkinen rakennus Helsingissä. Siinä nimenomaan oli niin, että valtion tuki on toinen puoli ja Helsingin tuki on toinen puoli — täysin julkinen hanke. Sitä ehdollisuutta ei minusta tässä kohtaa oikein voi tähän yksityiseen Garden Helsinkiin verrata millään tavalla.\nSitten toinen asia, mistä varmasti te, Heinonen, kohta alatte puhua, nimittäin liikuntaneuvoston pöytäkirjoista ja siitä, että siellä ilmeisesti vuodelta 2023 lukee, että tämä on merkitty valtakunnalliseksi hankkeeksi. Mutta minusta olisi ollut kiinnostavaa nähdä, jos tämä prosessi olisi mennyt sillä tavalla kuin kuuluisi mennä, että liikuntaneuvosto olisi esimerkiksi arvioinut näitä erilaisia areenahankkeita ja myös sitä suhdetta, mikä tässä nyt on, eli 35 miljoonaa tähän Garden Helsinki ‑hankkeeseen ja 15 miljoonaa kaikkeen muuhun suomalaiseen liikuntapaikkarakentamiseen, koska olette, hyvä hallitus, leikanneet sieltä puolet pois. Mitä liikuntaneuvosto olisi tähän sanonut? Olisiko se sanonut myönteisesti, niin kuin hallitus näki, että tämä on myönteisen päätöksen arvoinen Garden-hanke, vai olisiko joku muu areenahanke ollut parempi? Tämän minä olisin liikuntaneuvostolta halunnut kuulla, mutta sitä ei kyllä pöytäkirjoista löydy. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Heinonen.\n\n20.11 Timo Heinonen kok\n\nArvoisa rouva puhemies! Käytän puheenvuoron nyt liittyen tähän päätöksentekoprosessiin, kun ei ole nyt oikein julkisuudessa halunnut kiinnostaa se, miten tämä on mennyt teknisesti kokouksissa ja kuinka pitkään tätä hanketta on tehty.\nHelsinki Garden -hanke nousi esille ensimmäisen kerran monitoimiareenana ja kaupunkikeskuksena, ja sen suunnittelu käynnistyi siis jo 2010, eli tätä hanketta on hyvin pitkään, pian 20 vuoden ajan, monella tavalla oltu edistämässä.\nNo sitten tulen näihin valtion liikuntaneuvoston päätöksiin, joita on tehty. Katsoin tuossa läpi nyt tämän ja viime vaalikauden eli kahdeksan vuoden valtion liikuntaneuvoston asiat, ja palaan näissä muutamalla sanalla myös aiempiin puheenvuoroihin.\nViime vaalikaudella, pääministeri Sanna Marinin vaalikaudella, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana toimi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, ja silloin tätä käsiteltiin muutamia kertoja ihan normaalin prosessin kautta: rahoitussuunnitelma syksyllä ja sitten rahoituspäätökset keväällä. Puheenjohtaja Arhinmäki esteellisenä ei osallistunut näiden käsittelyyn, se on hyvä tässä todeta, mutta muuten kaikki puolueet olivat tämän päätöksenteon osallisina. 18. marraskuuta 21 valtion liikuntaneuvosto kokoontui, ja seuraavat tahot olivat silloin hakeneet valtakunnalliseksi rakentamishankkeeksi rahoitussuunnitelmaan vuosille 22—25: Myllypuron jääurheilukeskus, Jyväskylän Hippos, Kuortaneen uintikeskus, Ruutikankaan ampumaurheilukeskus, Garden Helsinki, Projekti GH Oy, ja Turun Ratapiha, Ratapihan Kehitys Oy. Nämä olivat hakeneet. Emme voineet käsitellä mitään muita kuin niitä, jotka olivat hakeneet valtakunnallista statusta. Sen jälkeen niitä käsittelimme, ja päätökseksi syntyi yksimielinen: ”Valtion liikuntaneuvosto hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä esitetyt hankkeet valtakunnallisiksi huippu-urheilun hankkeiksi.” Lisäksi valtion liikuntaneuvosto nosti valtakunnalliseksi huippu-urheilun hankkeeksi Kuortaneen uimakeskuksen. Tämä oli päätös marraskuussa 21.\nNo sitten marraskuussa 22 oli seuraava käsittely, ja täällä viitataan suunta-asiakirjaan, jossa kerrotaan aika tarkasti se, millä tavalla nämä valtakunnalliset hankkeet voivat korotettuja tukia saada, ja kun tähän useampaan kohteeseen on viitattu, niin suunta-asiakirja toteaa: ”Kun vireillä on useita samaa lajia, samoja lajeja palvelevia mittavia hankkeita, voi ainoastaan yhdellä olla mahdollisuus niin sanottuun valtakunnalliseen statukseen ja tämän myötä normaalia suurempaan harkinnanvaraiseen valtionavustukseen.” Tällä kertaa eli marraskuussa 22 seuraavat tahot ovat ehdottaneet hankettaan valtakunnalliseksi rakentamishankkeeksi vuosille 23—26: Helsingissä Myllypuron jääurheilukeskus ja Helsinki Garden, Hippos Jyväskylä, Kuortaneen uinnin valtakunnallinen harjoituskeskus, Ruutikangas, Lappeenrannan Aviasport Areena ja Turun Ratapihan Kehitys eli Turun Ratapiha ‑hanke. Näistä todettiin silloin valtion liikuntaneuvostossa, että Helsingissä hallitilanne on hieman epäselvä tämän Helsinki-areenan, Hartwall-areenan, Venäjä-seikkailujen myötä, ja sitten totesimme kuitenkin yksimielisenä päätöksenä, että liikuntaneuvosto toteaa, että pääkaupunkiseudulle tarvitaan nykyaikainen urheilu- ja tapahtuma-areena.\nNo sitten minusta tuli puheenjohtaja tällä vaalikaudella, pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella, ja olemme jatkaneet tätä samaa käsittelyä, josta nyt on syntynyt kuva, ettei tätä ole koskaan käsitelty missään. Me käsittelimme tätä seuraavan kerran 14. joulukuuta 23. Kansanedustajia on ollut tässä kokouksessa paikalla lisäkseni Ritva Elomaa, Pauli Kiuru, keskustasta Markku Siponen ja Mari-Leena Talvitie, joka on nyt ministerinä. Silloin käsittelimme tätä, ja jälleen opetus- ja kulttuuriministeriöön saapuneissa rahoitussuunnitelmaehdotuksissa yhteensä kahdeksalle hankkeelle on haettu valtakunnallisen hankkeen statusta, ja sitten liikuntaneuvosto on puoltanut tämän virkavalmistelun pohjalta valtakunnallisiksi hankkeiksi rahoitussuunnitelmaan ehdotettujen kohteiden Garden Helsinki, Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistus, Kontiolahti, Puijon hyppyrimäen peruskorjaus, Kuopio, Hakametsän Sport Campus, Tampere, Turun Ratapiha, valtakunnallinen status. Tämä on käsitelty silloin... [Vasemmalta: Viisi ja puoli minuuttia! — Puhemies koputtaa] —Selvä. — Otetaan uusi puheenvuoro, ja palataan sitten tuohon pöytäkirjaan. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nNo niin. — Seuraavaksi edustaja Merinen, olkaa hyvä, ja kaikki kuuntelevat.\n\n20.17 Ville Merinen sd\n\nKiitos, arvoisa puhemies! [Välihuutoja] Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nNo niin, seuraavaksi edustaja Merinen.\nTuossa äsken edustaja Zyskowicz kasasi kolmeen pointtiin tämän päivän annin, ja ajattelin, että parannan tuosta vielä vähän, niin että tiivistän yhteen pointtiin tämän päivän asian. Pointti on minun mielestäni se... Tuossa lueskelin kansalaispalautetta. Pääministeri Orpo, olet toistuvasti korostanut sitä, että Suomen talous on hirveissä vaikeuksissa, ja olet käyttänyt täällä semmoisia hyvin dramaattisia puheenvuoroja, missä on sanottu, että laarin pohjia on kaavittu ja kaikesta pitää leikata ja — mitäs muuta? — on pakko lakkauttaa vaikka Oulaskankaalta päivystyksen toimintaa, koska kaksi miljoonaa tai kolme miljoonaa ovat niin tärkeitä, tai Iisalmesta. [Eduskunnasta: Sielläkin oli virkamiesvalmistelu!] — Niin, just näin. — Sitten kuitenkin tässä tilanteessa se, mikä ihmisiä häiritsee — se on se yksi pointti — on se, että kun kaveri laittaa sähköpostia, niin sitten löytyy rahaa. Tämä on se pääpointti. Minä kasasin tämän näin yhteen pointtiin, ja se kokemus on ihmisille epäreilu. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Koskela, Minja.\n\n20.18 Minja Koskela vas\n\nArvoisa puhemies! Täällä on käyty vilkasta keskustelua erityisesti edustaja Zyskowiczin ja myöskin pääministerin puheissa siitä, mikä ero on menosäästöllä ja investoinnilla. Tässä on osoitettu sellaisia heittoja oppositiolle, että me ikään kuin tarkoituksellisesti hämärtäisimme näiden kahden asian välistä eroa. [Ben Zyskowicz: Sitähän te teette!] — Minä haluan nyt selittää, mistä tässä on kyse, edustaja Zyskowicz.\nKun valtiontalouden tilanne on, mikä on, ja kun Garden Helsingin talouden tilanne on, mikä on, eli erittäin huono, niin totta kai se herättää kansalaisissa kysymyksiä. Kun köyhiltä suomalaisilta leikataan ja kaverin lobbaamalle hankkeelle rahaa löytyy, niin totta kai se tuntuu suomalaisista epäoikeudenmukaiselta. Tämä on asia, jonka te sivuutatte toistuvasti, ettekä te pysty vastaamaan tähän kokemukseen ja tähän huoleen. Sen sijaan te puhutte siitä erosta, mikä ero on antaa kaverin hankkeelle rahaa ja mikä ero on tehdä menosäästöjä, ja tämä kuulostaa ihmisten korviin saivartelulta.\nMutta on tässä myös toinen näkökulma, jonka haluan nostaa esiin investointien suhteesta menosäästöihin. Pääministeri tietää ja myöskin edustaja Zyskowicz tietää, että EU:n sääntökehikossa käyttötalous ja investoinnit ovat itse asiassa hyvin pitkälti samalla viivalla eivätkä edes omaisuustulot tuo apua tulevaisuudessa näihin investointeihin. Eli jos kokoomusvetoista velkajarrutyöryhmää on uskominen, niin näitä teidän kehumianne investointeja tehdään tulevaisuudessa vähemmän.\nNyt kun nousin tänne puhujapönttöön, niin haluan kyllä vielä ottaa esiin tämän Väinö Linna ‑sitaatin, joka minun korvaani särähti, erityisesti kokoomuslaisen pääministerin siteeraamana. Sitaattihan kuului niin, että kun en minä heiltä luottamustani saanut, niin en voi sitä myöskään menettää. No, kuka tämän sitaatin alun perin tässä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ‑trilogiassa sanoi? Kyseessä oli Akseli Koskela eli punakapinan päällikkö, joka riutui vankileirillä ja menetti kansalaisluottamuksen eli kansalaisoikeuksia, kuten esimerkiksi oikeuden äänestää. Minusta on erikoista, että Orpo haluaa siteerata vankileirillä riutunutta punakaartilaista, joka on juuri välttänyt kuolemantuomion.\nJa toinen hämmentävä seikka tässä on se, kenelle pääministeri tämän sitaatin ja nämä sanansa osoitti. [Ben Zyskowicz: Oppositiolle! — Arto Satonen: Oppositiolle!] Pääministeri saa luottamuksensa kansalaisilta ja koko eduskunnalta, ja eduskuntaan kuuluu myös oppositio. Eli itse asiassa, arvoisa pääministeri, te saatte luottamuksenne myöskin oppositiolta, koko eduskunnalta ja kansalaisilta, ja itse asiassa te kyllä voitte sen myöskin menettää. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Heinonen. [Aki Lindén: Ei niitä kaikkia pöytäkirjoja kannata lukea!]\n\n20.22 Timo Heinonen kok\n\nArvoisa rouva puhemies! Olen pahoillani, että joudun käyttämään vielä tämän puheenvuoron ja käymään nämä pöytäkirjat läpi. Kun tässä oppositio antaa sellaisen kuvan, että tätä asiaa ei ole missään käsitelty, tätä ei ole millään tavalla virallisesti hoidettu, vaan tätä on jotenkin hähmäisesti siellä täällä hoideltu ja salaa tuotu ja kavereiden toimesta ratkottu, niin siksi tämä on syytä käydä nyt huolellisesti läpi.\nNyt olen käynyt läpi muutamia pöytäkirjoja vaalikaudelta, jolloin päähallituspuolueena olivat sosiaalidemokraatit ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Jatkoin tälle vaalikaudelle, jolloin itse olen toiminut valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana. Viimeksi olemme Garden Helsinkiä käsitelleet 12.5., ja silloin käsittelimme julkisen talouden suunnitelmaa, eikä tässä kukaan kyseenalaistanut, kun totesimme, että hallitus esittää Garden Helsingille ehdollista 35 miljoonan tukea. Kukaan ei kyseenalaistanut sitä, ei jättänyt eriävää mielipidettä, ei halunnut muutosta siihen, vaan yksimielisesti totesimme, että näin on. Tämä oikeastaan tähän.\nNo, sitten tähän, kun on tuotu esille, miksi ei ollut esimerkiksi rakennuslupaa tai jotain muuta tämän käsittelyn yhteydessä, niin ei siinä vaiheessa ole näistä muistakaan hankkeista ollut. Ensin on tehty poliittinen linjaus, jota aiemmissa puheenvuoroissani kuvasin. Taisi Olympiastadionin kohdalla syntyä hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan puhdas poliittinen päätös, että Olympiastadion on kansallisesti arvokas paikka, se laitetaan kuntoon. Näin linjattiin, ja näin päätettiin. Se oli poliittinen tahdonilmaus, jonka jälkeen prosessi lähti eteenpäin. Samanlainen päätön tämän pitkän, perusteellisen, lähes 20 vuotta kestäneen valmistelun pohjalta tehtiin Garden Helsingistä kehysriihessä, ja se oli myös ehdollinen, ihan samalla lailla kuin Olympiastadionin hankkeessa todettiin, että on mahdollisuus sitä rahoittaa ehdollisesti, kun muut ehdot täyttyivät, niin kuin Olympiastadioninkin kohdalla.\nSen jälkeen emme ole päässeet pidemmälle tässä prosessissa, jossa seuraavana oli lähdössä liikkeelle opetus- ja kulttuuriministeriössä ihan normaali valmistelu tämän asian pohjalta. Siinä oltaisiin tarkistettu, että Helsinki on kaavansa hyväksynyt. Se on kaavan mukainen, paikasta tulee rakennusluvan ja muun luvituksen mukaisesti sellainen, mitä laki ja säädökset vaativat, ja tämä olisi ollut sitä seuraavaa valmistelua. Vasta sen jälkeen oltaisiin tehty se virallinen hakemus, joka sitten olisi käsitelty, ja tehty päätös siitä valtion tuesta. Tähän vaiheeseen ei päästy tässä hankkeessa, kun tämä haluttiin nyt tällä tavalla sitten käsitellä.\nKun täällä on sen jälkeen kysytty, että no, nyt on joku toinen hanke lähtenyt jo liikkeelle, niin kannattaa sen verran meidän lainsäädäntöön tutustua, että sellaista hanketta, jossa on kuokka lyöty maahan, ei ole mahdollista enää tukea. Eli hanketta ei ole lupa aloittaa ennen rahoituspäätöksen tekemistä, ja se päätös oltaisiin tehty tässä.\nArvoisa puhemies! Itse olen harmissani. En ole Helsingin IFK:n kannattaja, mutta kyllä Hifki ja Helsinki, pääkaupunki, tämän areenan ehdottomasti olisivat ansainneet. Tämän areenan olisi ansainnut ja ansaitsisi minun mielestäni myös suomalainen kulttuuri, meidän suurtapahtumat, konsertit ja muut. Olen hyvin vakuuttunut, että ne rahat, joita aikanaan osoitettiin esimerkiksi Tampereen Kansi-areenaan, Nokia-areenaan, ovat jo hyvin pitkälti tulleet takaisin näiden kaksien jääkiekon MM-kisojen, salibandyn, erilaisten tapahtumien, koripallon, EM-juttujen ja muiden myötä ja tulevat jatkossakin. Niistäkin rahoista, joita aikanaan annettiin Harkimon areenalle, kyllä valtion laittamat panokset ovat tulleet takaisin lukuisina hienoina tapahtumina, mitä Hartwall-areenalla aikanaan järjestettiin, ja näin poispäin.\nOlympiastadionilla oli oma aivan poikkeuksellinen asema. Itse ajattelin siitä eri lailla silloin, kun niitä päätöksiä tehtiin, mutta silloin demokraattisesti syntyi päätös, että me peruskorjaamme sen tällä tavalla. Miten se tehtiin? Siinä olisi muuten medialle selvitettävää, missä vaiheessa sieltä päätöksistä poistui yksi kohta: alkuperäinen sitoumus valtiolta oli niin, että valtio sitoutuu siihen 50 prosentilla ja ”kuitenkin enintään”, ja sitten oli summa. Jossain vaiheessa prosessia putosi pois se ”kuitenkin enintään”. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisella prosessilla se sieltä poistui. Puhemies Jussi Halla-aho\nKiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Zyskowicz.\n\n20.28 Ben Zyskowicz kok\n\nArvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin, että keskustelun jatkuminen jo vähän ärsyttää itse kutakin, mutta minun on kiitettävä edustaja Heinosta siitä, että hän avaa näitä asioita. Nimittäin kahdeksan tuntia täällä on tuntunut olevan jotenkin jaettu totuus se, että eihän tätä missään käsitelty — tämä tuli vain sieltä jostain sivukujilta Vapaavuoren sähköpostin ansiosta. Tätähän te olette nyt antaneet tuntitolkulla ymmärtää, ja nyt te ette jaksa kuunnella, kun kerrotaan, että ei ymmärretä, ja kerrotaan, miten tämä oikeasti on ollut käsittelyssä jo sitä ennen.\nMitä sitten tulee tähän omaan lyhyeen puheenvuorooni edustaja Koskelan puheenvuoron johdosta, niin edustaja Koskela, sanoitte suunnilleen, että tämmöinen herättää kansalaisissa kysymyksiä, miten täällä yhtäältä sanotaan, että nyt pitää säästää kymmenen miljoonaa jostain menosta, oli se asumistuki tai sairaala, laitos tai joku muu, ja sitten täältä toisaalta voidaan antaa 35 miljoonaa jollekin hankkeelle. Edustaja Koskela, minä uskon, että se on totta, että tämä herättää kansalaisissa kysymyksiä, ja minä jopa uskon, että kansalaiset eivät tätä oikein voi ymmärtää. Minäkin kohtaan näitä kansalaisia vähintään kerran kuussa Hakaniemen markkinoilla. Luulen, että joskus tekin olette siellä ollut. Mutta minä ainakin koen, että meidän poliitikkojen tehtävä on kansalaisille avata näitä asioita ja yrittää korjata väärinkäsityksiä. Te koette näköjään päinvastoin, että teidän pitää lietsoa lisää näitä väärinkäsityksiä ja yrittää selittää, että joo, en minäkään ymmärrä, miten voidaan tuolta säästää kymmenen miljoonaa ja sitten antaa tänne 30 miljoonaa. Se on aivan eri asia, minkä te hyvin ymmärrätte. Luulisi, että tässä salissa jokainen — en ole ihan varma edustaja Merisen viimeisimmän puheenvuoron johdosta — ymmärtää, että se, miksi investoidaan vaikka tämmöiseen areenaan, on juuri se, että saadaan sitä kasvua, saadaan työllisyyttä, saadaan sitä kautta ihmisille toimeentuloa, saadaan sitä kautta verotuloja, niitä verotuloja, joilla sitten voidaan jatkossa toivottavasti välttää näitä säästöjä.\nEdustaja Lyly tai ministeri Ikonen, kun Tampere päätti nyt laittaa rahaa sinne teidän areenaan — en muista, mistä miljoonista, mutta kymmenistä miljoonista ilmeisesti oli kyse — niin luulen — en tiedä, mutta luulen — että samaan aikaan Tampereellakin oli varmaan erilaisia tarpeita vähän yrittää hillitä kaupungin menoja. Miksi te laitoitte sitten kymmeniä miljoonia tähän areenaan? Ettekö te laittaneet juuri sen takia, että sen lisäksi saadaan elämyksiä ihmisille siellä ja elinvoimaa laajasti alueelle, että ihmisille saadaan työtä ja toimeentuloa ja tätä kautta kaupungillekin sitten verotuloja, kun kaupungin elinvoima ja aluetalous vahvistuvat? Kai te näin ajattelitte, että samaan aikaan, kun säästitte ehkä jostain, piti panostaa tänne, jotta jatkossa olisi niitä verotuloja, jatkossa olisi ihmisille työtä ja toimeentuloa?\nEdustaja Koskela, tämän te voisitte avata näille ihmisille, jotka tulevat tätä ihmettelemään, koska tämä on totuus näiden kahden eri menon erilaisuudesta. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Satonen.\n\n20.31 Arto Satonen kok\n\nArvoisa rouva puhemies! Ymmärrän myös hyvin, että nyt olisi jo aika päästä kohta äänestämään, mutta haluan myöskin puuttua samaan asiaan kuin edustaja Zyskowicz viimeksi, koska tässä edustaja Koskelan puheenvuorossa jäi minuakin niin paljon mietityttämään tämä asia, onko tosiaan näin, että tätä asiaa ei voida ihmisille avata. Nyt kun edustaja Lyly on pyytänyt puheenvuoron, niin minä pyydän, että vastaatte, kun tiedän, että te olitte yhdessä ministeri Ikosen kanssa keskeisiä henkilöitä tässä Tampereen Nokia-areenan päätöksessä. Oliko niin, että kun siihen Tampereen Nokia-areenaan Tampere pisti — oliko se peräti 60 miljoonaa? — kovan panoksen omilla rahoillaan, niin ihmiset, päätöksentekijät... Minä luulen, että kukaan niistä päätöksentekijöistä, jotka siellä olivat, mistään puolueesta ei ollut sitä mieltä, että se areenan rakentaminen on tärkeämpää kuin huolehtia terveydenhoidosta tai koulutuksesta, vaan se raha annettiin siihen areenaan sen takia, että se areena tuo työpaikkoja. Kun niitä turisteja käy, se tuo hotelleille, ravintoloille, kaupoille työpaikkoja. Sitä kautta se tuo verotuloja myös Tampereen kaupungille ja Suomen valtiolle, ja näin on Tampereella käynyt. Nyt on enemmän rahaa laittaa terveydenhoitoon ja koulutukseen. Tästä siinä oli kyse. Tämä on se investoinnin ja käyttömenon välinen ero, ja minä nyt toivoisin, että sen jokainen täällä jo vähitellen ymmärtäisi. [Minja Koskela pyytää vastauspuheenvuoroa] Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Olkaa hyvä ja varatkaa niitä puheenvuoroja, koska me emme nyt aloita debattia, vaan nyt mennään näitä puheenvuoroja. — Edustaja Kurvinen.\n\n20.33 Antti Kurvinen kesk\n\nArvoisa rouva puhemies! Tämä on aika mielenkiintoinen juttu, että kokoomus, joka tässä on nyt poliittisesti ollut tulilinjalla ihan perustellusti, lähti vähän niin kuin vanha dieselauto käyntiin tässä loppuillasta. Iltapäivällä oli aika hiljaista vielä kokoomuksen ryhmässä, mutta nyt on löytynyt kannanottoja, ja hyvä asia niin. Ajattelin tähän itsekin osallistua.\nOn väärä tieto, rouva puhemies, se, mitä edustaja Heinonen täällä välittää, että liikuntaneuvosto olisi ottanut kantaa tämän hankkeen puolesta. Tämä on siellä mainittu mahdollisena isona hankkeena, mutta mitään virallista, virkavalmisteluun perustuvaa kannanottoa, esitystä tai puoltoa ei valtion liikuntaneuvosto ole tehnyt. Tämä on nyt totuuden venyttämistä niin, että sitä totuutta on aika vähän siinä venytyksessä, mutta kirjataan tämä nyt vielä auki tänne selvästi.\nPalaan nyt jälleen siihen, rouva puhemies, että tämäntyyppiset hankkeet tulisi hoitaa opetus‑ ja kulttuuriministeriön kautta — tällä hetkellä ministeri Poutala hoitaa niitä, minäkin olen vuoden verran niitä hoitanut ja edustaja Kosonen ja moni muukin täällä ovat hoitaneet, apulaispormestari Arhinmäki on niitä hoitanut, ja vastaavaa. Pitäisi sieltä normaalin prosessin kautta hoitaa rahoitus tämäntyyppisille hankkeille, kuten Olympiastadionkin hoidettiin. Niin massiivinen hanke, ja se tekee tästä erikoisen, että tämä on hoidettu näillä sähköposteilla suoraan pääministerille ja hänen esikunnalleen.\nToinen asia, arvoisa puhemies, jonka haluan päivän keskustelusta vielä sanoa, on tämä huvittava tarina, mikä on nyt keksitty: itse asiassahan TALPOL, hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta, olisi pakittanut joka tapauksessa syksyllä tästä hankkeesta. Tämä oli nyt keksitty eilisen illan ja aamun aikana, että sanotaan tällä tavalla. Tästä tulee mieleen se, että pääministeri on nyt vieraillut tässä Paluu tulevaisuuteen ‑elokuvassa, niin että hän näkee jo, mitä olisi syksyllä päässyt tässä asiassa tapahtumaan. Tämä oli nyt minusta ehkä semmoinen kaikista köykäisin meriselitys. Se kannattaa jättää nyt ainakin pois näistä puheista. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Edustaja Merinen.\n\n20.35 Ville Merinen sd\n\nKiitos, rouva puhemies! Kiitos edustaja Zyskowiczille arviosta, että en ymmärtänyt. En varmaan ymmärrä samalla lailla. Tälleen helsinkiläisenä, itsekin tuoreena, ehkä ajattelen niin, että jos pääministeri Orpo olisi tajunnut jäävätä itsensä tästä projektista pois, niin meille saattaisi tulla uusi stadion. Sekin pitää paikkansa, että se, että lähditte tähän mukaan ja otitte ne sähköpostit ja tälleen kaveri laittoi viestiä, johti osittain siihen, että tämä päivä on ja eilen tuli ilmi se teidän ilmoituksenne, että hallitus vetää hankkeelta tuen pois. Helsinkiläisenä tietysti haluaisi tämän areenan, edustaja Zyskowicz, mutta se, että tämä meni tälleen, saattoi johtaa siihen, että me ei saada sitä. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nSeuraavaksi edustaja Lyly.\n\n20.36 Lauri Lyly sd\n\nArvoisa rouva puhemies! Tampereen areenan osalta tässä on se ero tähän hankkeeseen, että meillä oli suunnitelmat ja rahoituslaskelmat valmiina. Sitten valtio otti osaa tähän hankkeeseen, kun nämä laskelmat oli tehty, ja sitä kautta saatiin myöskin OKM:n tuki tälle hankkeelle, että nämä olivat kaikki sillä tavalla puhtaat. Sitten EU-notifikaatio tehtiin sen jälkeen, ja sen jälkeen vasta tehtiin rakentamispäätös. Sitten myöhemmin valtion rahat tulivat, kun tätä rakennettiin.\nTässä on oleellista myös se, että Tampereen kaupunki sitoutui itse sijoittamaan tähän osakepääomaan 40 prosenttia, ja se tarkoitti suoraan neljän miljoonan osakepääomaa. Sitten kaupunki antoi 22 miljoonaa juniorilainaa tälle hankkeelle ja rakensi siihen sen kannen, joka oli noin 23 miljoonaa euroa, joka sitten vuokrattiin tälle halliyhtiölle. Tämän lisäksi 14—15 miljoonaa tehtiin investointeja siihen infraan ja niin poispäin. Tämä on se Tampereen kaupungin noin 60 miljoonaa euroa, mitä siihen on laitettu, ja sillä on käynnistetty. Sitten sen ympärille yksityistä rahaa on käytetty, yhteensä tämä hanke on varmaan joku 400—500 miljoonaa, mitä kaikkea siihen ympärille sitten valmistui. Mutta itse areena on maksanut noin 120 miljoonaa suuruusluokaltaan.\nSiellä käy noin puolitoista miljoonaa kävijää vuodessa, ja 60 prosenttia on muualta kuin Pirkanmaalta, eli sinne tullaan muualta. Sen takia se on kansainvälisen tason areena, joka täällä aina unohtuu. Se on myös yksi niistä asioista, jotka kannattaa muistaa tässä yhteydessä. Kun tämä on tehty pitkän valmistelun ja laskelmien pohjalta, niin sen takia tämä on saanut tämän tuen, ja itse näen... [Ben Zyskowicz: Miten teillä oli varaa laittaa tähän miljoonia, kun samaan aikaan piti säästää?] — Silloin me käytettiin suoraan rahaa tämä neljä miljoonaa osakepääomaan, ja sitten tämä laina, kaksi miljoonaa, on sille areenayhtiölle lainaa, josta me saadaan korkotuloja, ja se maksetaan aikanaan pois. Sitten nämä infraratkaisut ovat 14—15 miljoonaa, jotka ovat kaupungin taseesta. Täytyy muistaa, mitä kautta sitä rahoitetaan. — Kiitos. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kiljunen.\n\n20.38 Kimmo Kiljunen sd\n\nArvoisa puhemies! Olen tänään muutamassa puheenvuorossa keskittynyt kahteen kilpailevaan hankkeeseen pääkaupunkiseudulla. Ottaisin tähän nyt vielä lopuksi erikoispiirteen, joka tähän Garden Helsingin hankkeeseen liittyy suhteessa valtion rahoitukseen, ja kysyisin ministeri Poutalalta tästä prosessista.\nTämäntapainen ehdollinen valtiontuki edellyttää EU:n komissiolta tukea, ja tästä tehdään notifikaatiohakemus, jonka opetus- ja kulttuuriministeri on tehnyt mutta hieman oudolla tavalla siten, että EU:lle tehtävissä hakemuksen perusteluissa ja kilpailutilanteen arviossa täällä pääkaupunkiseudulla on käytetty itse näiden kahden yhtiön omia perusteluja. Ministeriö ei ole toimittanut tähän notifikaatiohakemukseen omaa itsenäistä analyysiaan vaan suoraan käyttänyt näiden kahden yhtiön perusteluja ennen kaikkea myöskin kilpailevien hankkeiden arvioinnista, jossa tämä Vantaan Kivistön hanke todettiin ikään kuin sijainniltaan kehnoksi. Tämä on yllättävä tilanne proseduraalisesti, että ylipäätään voi ministeriö käyttää tämän hankeyhtiön omia perusteluja kilpailijoita vastaan, ja myöskin tämä sijaintianalyysi on outo. Tämä Kivistö sijaitsee kehäradan varrella, se sijaitsee kahden suuren moottoritien risteyksessä ja on absoluuttisesti lähimpänä suurista tapahtuma-areenahankkeista Suomen kansainvälistä lentokenttää eli Helsinki-Vantaan, Vantaan-Helsingin, lentokenttää. Erinomainen sijainti, ja silti EU:n komissiolle on mennyt hakemus, notifikaatiohakemus, sillä perusteella, että tämän kilpailevan hankkeen sijainti olisi kehno.\nMinisteri Poutala, perusteletteko hieman eduskunnalle myöskin tätä kummallista tilannetta, jota ainakin Vantaan kaupungin päätöksentekijät ovat pohtineet? Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Otetaan vielä edustaja Koskela, Minja, ja sen jälkeen ministereiden puheenvuoroja. — Olkaa hyvä, edustaja Koskela, Minja.\n\n20.40 Minja Koskela vas\n\nArvoisa puhemies! Olkoon tämä nyt viimeinen kontribuutioni aiheeseen ”investoinnit ja käyttömenot”. Väitän, että jokainen kansanedustaja täällä ymmärtää kyllä investoinnin ja käyttömenon eron. Jokainen varmasti myöskin kannattaa järkeviä investointeja. Hallituspuolueiden ongelma sen sijaan on siinä, että te ette ymmärrä Nokia-areenan ja Garden Helsingin eroa. Ero näissä investoinneissa on muun muassa se, että toinen halli oli ja on järkevä investointi muun muassa siksi, että se on jo pystyssä, ja toinen halli on hanke, jonka valtiontakaukseen virkamiesvalmistelu suhtautui erittäin penseästi sen huonon taloustilanteen vuoksi ja joka siitä huolimatta tuotiin puheenjohtajien pöytään takaoven kautta. Minä kehotan, arvoisa puhemies, hallituspuolueita selvittämään itselleen, mikä ero on tuottavalla investoinnilla ja kaverikapitalismilla. [Ben Zyskowicz: Ai Tampere oli hyvä, koska se oli jo pystyssä? Erittäin vakuuttava argumentti!] Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Otetaan tässä vielä edustaja Kallio.\n\n20.42 Vesa Kallio kesk\n\nArvoisa rouva puhemies! Jälleen on se tilanne, että taitaa olla 170 puheenvuoroa, niin että kaikki oleellinen on sanottu.\nTäällä on puhuttu kansalaisten luottamuksesta poliittiseen päätöksentekoon. Se, mistä eniten tulee palautetta kansalaisilta, liittyy siihen, tai sitä kuvaa oikeastaan kaksi adjektiivia. Ne ovat ”pettymys” ja ”suru”. Siellä käytetään paljon värikkäämpiäkin termejä, mutta ne ovat sentyyppisiä, että niitä ei tässä salissa ehkä ole syytä mainita. Tämä palaute on voimistunut erityisesti tässä viime viikkoina ja kesän aikana. Eräs kollega tässä kesällä kertoi ihan julkisesti, että meidän poliitikkojen valuutta ei hänen mielestään ole rehellisyys, asiaosaaminen eikä kohteliaisuus vaan näkyvyys. Tämä kesä on kyllä vahvistanut tämän näkemyksen todeksi, että julkisuudessa on nähty kuva — nyt tässä tapauksessa erityisesti hallituksen toiminnasta — jossa tämä näkyvyys on ollut kyllä taattua. Mutta hieman on, niin kuin tämänkin päivän aikana on kuultu, sitten herännyt epäilystä rehellisyyden ja asiaosaamisen kohdalla.\nTämä heijastuu myös koko eduskuntaan, tämä ei nyt koske vain hallitusta. Tänäänkin on tullut tästä palautetta. Eikä ainakaan tämänpäiväinen keskustelu tuon palautteen perusteella tätä synkkää kuvaa poliittisesta kulttuurista ja eduskunnan toiminnasta kirkasta.\nSitten, kun minulla on vähän tapana aina kytkeä kaikkiin asioihin tämä itäinen Suomi: jos siitä olisi puhuttu yhtä paljon ja me oltaisiin saatu vaikka 35 miljoonaa, niin ehkä tämmöistä keskustelua ei olisi tarvinnut käydä, vaikka syytä sille olisi varmasti ollut.\nSitten täällä on puhuttu paljon tapahtumista ja suurista tapahtumista. Ei ole mitään niitä vastaan, mutta meidän täytyy muistaa myös se, että tämä maa on täynnä näin kesällä valtavan paljon hienoja pieniä tapahtumia, joista monet kulttuuritapahtumat, korkeatasoiset, ovat jääneet ilman minkäänlaista tukea, yksittäisten tuhansien tai 10 000:n tukea, sen seurauksena, kun hallitus on tehnyt leikkauksia. Näillä on paikallisesti äärettömän suuri merkitys, ja niissä aika paljon käy ihmisiä täältä pääkaupunkiseudulta, kesäasukkaita ja muita. Nämä olisi hyvä huomioida.\nTämän kansalaispalautteen perusteella toivon tosiaan, arvoisa puhemies, että tämä tämmöinen poliittisen kulttuurin alakulokohta me ollaan toivottavasti nyt nähty ja päästään ylöspäin, me kaikki. — Kiitos, ei muuta. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Otetaan tähän vielä edustaja Heinonen. Jäikö vielä jotain sanomatta? [Naurua]\n\n20.44 Timo Heinonen kok\n\nArvoisa rouva puhemies! Ei jäänyt mitään sanomatta, mutta kun edustaja Kurvinen ei ymmärtänyt, mitä sanoin, niin ajattelin, että vielä vähän rautalangasta tätä väännän. — Valtion liikuntaneuvosto on ottanut kantaa, tehnyt päätöksiä ja antanut lausunnot Sanna Marinin hallituskaudella, jolloin edustaja Kurvinen oli pätkän myös sporttiministerinä. 18. marraskuuta 21 valtion liikuntaneuvosto käsitteli valtakunnallisesti merkittävät hankkeet, ja siellä Helsinki Garden oli. Sen jälkeen samalla vaalikaudella, 17. marraskuuta 22, valtion liikuntaneuvosto teki yksimielisesti Helsinki Gardenista päätöksen, että se on valtakunnallisesti merkittävä hanke. Sitten tällä vaalikaudella, 14. joulukuuta 23, valtion liikuntaneuvosto otti kannan tähän valtakunnallisesti merkittävään statukseen, ja sitten viimeisen kerran asiaa käsiteltiin valtion liikuntaneuvostossa 12. toukokuuta tänä vuonna JTS-lausunnossa, joka muuten oli myös yksimielinen. Siihen ei jätetty eriävää mielipidettä, vaan koko liikuntaneuvosto totesi tämän lausunnon. Kolme kertaa on tehty päätös sen valtakunnallisesta asemasta.\nMutta, arvoisa puhemies, kun tuntuu siltä, että tämä ei mene edustaja Kurviselle läpi nyt, niin koetan hänelle tätä kirjoittaa vaikka vielä vähän selkeämmin auki. Puhemies Jussi Halla-aho\nNo niin, sitten oli ministeripuheenvuoroja, ja siellä oli pyydetyt puheenvuorot ministeri Multalalla ja Poutalalla, ja sitten loppupuheenvuoro on vielä pääministerille. — Sitten ministeri Multala.\n\n20.46 Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Nämä puheenvuoropyynnöt tulivat itse asiassa jo jonkin aikaa sitten. Pyysin silloin, kun edustaja Kiljunen esitti täällä kysymyksiä ja kysyi tällaista ennakoivaa suhtautumista muun muassa Vantaan hankkeeseen. Ehkä haluan tähän alkuun nyt siteerata — tämä tietysti olisi löytynyt aika nopealla tutkimuksella tänne internetin syövereihin — kun tänään itse asiassa hanke on lausunut näin: ”Meidän hanke ei ole koskaan pohjautunut julkiseen avustukseen.” He toteavat tässä myös, että hankkeessa on tarkoitus aloittaa rakentaminen jo syksyllä, joten tuskin se edes ehtisi minkäänlaiseen uuteen avustushakuun osallistua. Kuten täällä edustaja Heinonen ja myös ministeri Poutala kävivät läpi näitä kriteereitä, niin sellainen hanke, jossa rakentaminen aloitetaan, ei tietenkään sitten jälkijättöisesti voi enää tukea saada.\nSen lisäksi haluan vielä kerrata tähän sen, että tämä päätöksentekotilanne vuonna 25 keväällä oli aivan toinen kuin tällä hetkellä tilanne on tämän hankkeen osalta, saatikka sitten Garden Helsinki ‑hankkeen osalta. Sen vuoksi valtioneuvosto tekikin tässä eilen päätöksen tästä selvityksestä.\nTotean vielä sen, että kun puhutaan näin yleisesti tässä Vantaan päättäjistä, joihin toki itsekin valtuutettuna kuulun — en ole ollut toki kaupunginhallituksen jäsen enää moneen vuoteen — siellä oli ehdollinen päätös siitä, että Vantaan kaupungin virkajohto selvittää Vantaan hankkeen rahoituksen taustat ennen kuin he solmivat tämän tontinvuokrasopimuksen, joka tehtiin joko loppuvuodesta 25 tai alkuvuodesta 26 eli selvästi sen jälkeen, kun on ollut kehysriihi 25. Eli tämä on hyvä huomata tämänkin hankkeen osalta. Se, että on ollut käynnissä hanke, ei millään tavalla voi olla peruste sille, että valtioneuvosto lähtisi myöntämään tällaista tukea. Kuten tässä edustaja Heinonen hyvin kävi läpi Garden-hankkeen osalta, se on ollut liikuntaneuvoston listoilla valtakunnalliseksi hankkeeksi jo vuosikausia, joten siltä osin voidaan todeta, että aika erilaisessa tilanteessa nämä olivat vielä keväällä 25. Nyt tilanne on toinen. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Ministeri Poutala, kaksi minuuttia.\n\n20.48 Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (vastauspuheenvuoro)\n\nArvoisa puhemies! Omakin puheenvuoroni keskittyy lähinnä nyt tähän Vantaan areenahankkeeseen, koska siihen on tullut suoria kysymyksiä. — Ensimmäinen oli jo aikaisemmin edustaja Kiljuselta eli tämä OKM:n ja areenahankkeen välinen tavallaan viestinvaihto ja keskustelu. Siinä areenahanke oli nimenomaan selvittänyt, onko mahdollisuutta saada tämmöistä valtiontukea. Se, minkä takia opetus- ja kulttuuriministeriöstä oli sanottu, että sitä valtiontukea ei voi saada, oli se, että tämä hanke ei ole ensisijaisesti liikuntapaikka. He ovat itse sanoneet, että tämä on ensisijaisesti kulttuuri- ja tapahtumapaikka, missä voidaan järjestää myös liikuntapaikkoja. Kaikki nämä hankkeet, mitä on avustettu matkan varrella, Nokia-areena, Olympiastadion, entinen Hartwall-areena, kaikki ovat olleet pääasiassa liikuntapaikkoja ja toissijaisesti siellä on pystytty järjestämään muita tapahtumia. Tämä on selkeää: liikuntapaikkarakentamishankkeena tätä ei pysty avustamaan. Sen takia opetus- ja kulttuuriministeriöstä on tullut siitä saman tien punainen kortti näytille.\nSitten vielä tämä esinotifiointiprosessi, mikä tässä on. Minä korostan vielä, että itse EU:n notifiointiprosessia ei ole aloitettu. On aloitettu esinotifiointiprosessi, missä selvitetään sitä, minkälaiset mahdollisuudet tällä on tavallaan menestyä siinä notifiointiprosessissa. Silloin kun tämä on käynnistetty, niin areenahankkeesta ei ole vielä ollut tietoja. Eli tämä on tehty ennen kuin he tulivat sitten kesäkuussa julki ja rupesivat kertomaan näitä tietoja. Tähän esinotifiointiprosessiin pystytään päivittämään tietoja, kun niitä saadaan. Ja se oli tarkoitus, että niitä päivitetään ennen kuin jätetään sitten oikea notifiointiprosessin käynnistys, että jätetään ne uudet päivitetyt tiedot, mitä oltaisiin lähdetty valmistelemaan opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Toki siihen olisi varmasti tarvittu apua myöskin OKM:n ulkopuolelta, mutta siihen ei päästy, koska nyt luonnollisesti myös tämä esinotifiointiprosessi on keskeytetty. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nKiitoksia. — Sitten pääministeri Orpo.\n\n20.50 Pääministeri Petteri Orpo\n\nArvoisa rouva puhemies! Ensin vielä muutama vastauksen tapainen, ja sen jälkeen vähän yhteenvetoa:\nEnsinnäkin tähän Tampereen areenan vertaukseen täytyy sanoa se, että siinähän kokoluokan ja julkisen tuen määrä oli merkittävästi suurempi kuin mitä tässä esitettiin. Se, mitä tällä haettiin, oli se, että me saadaan nimenomaan yksityinen raha liikkeelle kustantamaan tämän suuren hankkeen. Siinä mielessä tämä päätös puolustaa tässäkin suhteessa paikkaansa. Kuitenkin tässä oli se, että Tampereellakin demaritkin näkivät tämän tyyppisen hankkeen hyvin perusteltuna.\nMutta ehkä kuitenkin voisi sen verran vetää yhteen siitä, että kun olen kuunnellut tätä, niin harvoissa puheenvuoroissa on itse areenahanketta tai jonkinlaisen areenan rakentamista kukaan täällä vastustanut. Jos yritettäisiin hakea niitä yhteisiä näkemyksiä, niin se varmasti on aika pitkälle tämän salin näkemys, että pääkaupunkiseutu ja Suomi ansaitsisivat tällaisen areenan. Nyt kun me ollaan luomassa prosessi, kun näitä hankkeita on tullut siis 15 kuukauden aikana lisää, niin se antaa mahdollisuuden nyt rakentaa sellaisen menetelmän, jota siis ei ole tällä hetkellä olemassa, että ei tarvita erikoismenettelyjä, vaan kaikki tietävät, miten näille suurille hankkeille voi rahoitusta valtiolta hakea, vielä järjestelmällisemmin, vielä selkeämmillä ohjeilla. Minusta tämä on siis hyvä asia, että näin nyt päädytään tekemään.\nNo, sitten tähän prosessiin:\nEdustaja Koskela, joka on ollut siis suurimman osan päivästä jossain muualla, taas kysyi tästä, miten tämä on mennyt, ja minä vielä kerran haluan sen toistaa, että tämä päätös oli ehdollinen ja se tehtiin kasvuriihessä, jonka tehtävänä oli löytää sekä lyhyemmän että pitkän aikavälin kasvu- ja työllisyystoimia siinä talouden tilanteessa, missä Suomi oli keväällä 25: ei tietoakaan talouden kasvusta. Kaikkialta haettiin ideoita siitä, mistä kasvua saadaan aikaan, oppositioltakin kysyttiin, ja yksi suuri huolenaihe oli rakennusalan tilanne. Garden-hankkeessa oli potentiaalia ja hankkeen näkemys siitä, että he saavat sen liikkeelle tämän vuoden aikana. Me annoimme siihen mahdollisuuden, ehdollisen rahoituksen, jos sillä olisi saatu tämä yksityinen rahoitus aikaan, mutta hanke ei ole siinä onnistunut. Se oli kokeilemisen väärtti, mutta he eivät ole siinä onnistuneet.\nNyt hallitus tosiaan katsoi nopeutetussa aikataulussa... Edustaja Kurvinen, se ei ollut Paluu tulevaisuuteen eikä Menneisyyden vangit, vaan kyse oli siitä, että me katsoimme nyt, kun tämä keskustelu on käynyt niin kiivaana, nopeutetummassa aikataulussa sen, mikä on päätöksenteon pohja, ja totesimme, että hanke ei ole siinä kunnossa eikä olisi muuttunut kuukauden tai puolentoista aikana, joten totesimme sen jo ennen tätä eduskunnan käsittelyä, jotta asia on selvä, että meillä ei ole edellytyksiä tehdä tätä päätöstä tämän vuoden budjettiprosessin aikana eli tämän hallituskauden aikana. Mielestäni se olisi hyvä tuoda tietoon eduskunnalle.\nVielä ehkä edustaja Koskelalle totean, että se sitaatti oli vastaus opposition juuri tekemään epäluottamuslauseeseen, oli se sitten onnistunut tai epäonnistunut, mutta se oli oppositiolle vastine. [Pia Lohikoski: Se ei mitenkään sopinut tilanteeseen, ei mitenkään!]\nMutta sitten: Ymmärrämmekö sen, että suomalaisilla on vaikea ymmärtää sitä, jos samaan aikaan säästetään ja sitten käytetään rahaa muualle? Ymmärrän. Haluan jälleen kerran ja vielä kerran toistaa sen, että nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Julkisen sektorin velkaantuminen ja menotaso ovat niin korkeita, että säästöjä on jouduttu tekemään ja joudutaan tekemään ensi vaalikaudella lisää riippumatta hallituksen kokoonpanosta, mutta samaan aikaan pitää saada aikaan kasvua ja työllisyyttä Suomeen, ja sitä kasvuriihessä on haettu. Ja kun nyt alkavat toimimaankin ne keinot, mitä hallitus on määrätietoisesti vienyt eteenpäin, niin tämä oli yksi niistä, millä haettiin kasvulle toimia, ja kun se on investointi, se on kertaluonteinen. Minä ymmärrän sen, että ihmisillä on tätä vaikea hahmottaa, ja minä toivoisin, niin kuin edustaja Zyskowicz hyvässä puheenvuorossaan, että me kaikki, riippumatta siitä, onko hallituksessa tai oppositiossa, myöskin selventäisimme suomalaisille näiden eroa.\nMutta, hyvät edustajat, minä haluan vielä vakuuttaa sen, että tähän päätökseen ei vaikuttanut se, kuka sitä ajoi. Hallitus teki päätöksen puhtaasti talouden kasvun, työllisyyden eli suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi myöskin tulevaisuudessa. Meillä ei ole ollut mitään muita motiiveja tässä työssä. Suomalaiset voivat luottaa siihen, mitä tämäkin keskustelu osoittaa, että Suomessa päätökset tehdään asiallisesti, ja jos jokin epäilyttää, niin sitten kokoonnutaan vaikka keskellä kesää niitä asioita puimaan.\nTämä keskustelu on ollut tärkeä. Haluan kiittää siitä. On taidettu käyttää 181 puheenvuoroa. Olette tehneet kymmeniä kysymyksiä. Osaa on toistettu, mutta toisto on tärkeää, ja joka ainoaan kysymykseen on vastattu. [Vasemmalta: Ei ole vastattu!] — On vastattu, ja uskon, että tämä on ollut tarpeen. En epäile, etteikö keskustelu jatkuisi, mutta toivon, että tämä on selkeyttänyt tilannetta. Haluan vielä kerran kiittää kaikkia tästä kokoontumisesta ja tästä keskustelusta. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nNo niin, kiitoksia. — Sitten vielä edustaja Koskela, Minja.\n\n20.56 Minja Koskela vas\n\nArvoisa puhemies! Ei ole tarkoitus nyt pitkittää tätä keskustelua tämän enempää, mutta koska pääministeri viittasi siihen, että minä olen ollut poissa tästä salista, niin haluan kertoa, missä olen ollut. Sen jälkeen, kun pidin täällä debattipuheenvuoron ja kuuntelin debattia, kävin ostamassa voileivän ja ison teen ja kävelin Pikkuparlamenttiin omaan huoneeseeni syömään. Valitettavasti siellä ei toiminut televisio, josta olisin voinut seurata tätä keskustelua, joten seurasin sitä työpuhelimeltani omassa rauhassani, jotta pystyin samalla ruokailemaan ja tekemään muistiinpanoja, jotka tulin tänne sitten puhumaan myöhemmin. Hienona pidän sitä, että pääministerillä on aikaa tämän kaiken oman sotkunsa selvittämisen lisäksi niin vahvasti pitää kirjaa siitä, ketkä edustajat ovat paikalla ja ketkä eivät. Sen sijaan ihmettelen sitä, että pääministeri on käyttänyt energiaansa siihen sen sijaan, että hän olisi vastannut kaikkiin esitettyihin kysymyksiin.\n\nKeskustelu päättyi. Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko\nEpäluottamuslause-ehdotuksia koskevat äänestykset tapahtuvat tässä täysistunnossa tauon jälkeen.\nIstunto ja asian käsittely keskeytetään ja istuntoa jatketaan kello 21.05.\nTäysistunto keskeytettiin kello 20.58.\nTäysistuntoa jatkettiin kello 21.05. Puhemies Jussi Halla-aho\nNyt jatketaan kello 20.58 keskeytettyä istuntoa ja päiväjärjestyksen 3. asian käsittelyä.\nKeskustelussa edustaja Saara Hyrkkö on edustaja Minja Koskelan kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta pääministeri Petteri Orpolle.\nKeskustelussa edustaja Johannes Koskinen on edustaja Antti Kurvisen kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle.\nEhdotukset on toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)\nTulkki esitti selonteon ruotsiksi.\nSelonteko hyväksyttiin. Puhemies Jussi Halla-aho\nEhdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään edustaja Hyrkön ehdotuksesta ja seuraavaksi äänestetään edustaja Koskisen ehdotuksesta.\nÄänestysjärjestys hyväksyttiin. Luottamuslause pääministeri Petteri Orpolle ”jaa”, Saara Hyrkön ehdotus ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 101, ei 90; poissa 8 (äänestys 1). Eduskunta päätti, että pääministeri Petteri Orpo nauttii eduskunnan luottamusta. Luottamuslause valtioneuvostolle ”jaa”, Johannes Koskisen ehdotus ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 101, ei 90; poissa 8 (äänestys 2). Eduskunta päätti, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta.\nEduskunta päätti, että pääministeri Petteri Orpo nauttii eduskunnan luottamusta. Eduskunta päätti, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta. Asian käsittely päättyi. 4\nValtiopäivien keskeyttäminen\nEduskuntatyön järjestäminen\n\nETJ 2/2026 vp\nAinoa käsittely Puhemies Jussi Halla-aho\nAinoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättäisi keskeyttää valtiopäivät tämän istunnon päätyttyä sekä kokoontua jatkamaan työtään tiistaina 1.9.2026 kello 14.\nKeskustelua ei syntynyt.\nPuhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttiin. Asian käsittely päättyi. 5 Seuraava täysistunto\nEduskunnan seuraava täysistunto on tiistaina 1.9.2026 klo 14.00. Täysistunto lopetettiin klo 21.08.\n\nPöytäkirjan vakuudeksi:","fullTextSnippet":null,"historiallinen":null}